Katsaus suhdannekehitykseen 2/2016

  • Euroalueen talouskasvu hidastuu Ison-Britannian EU-eroon liittyvän epävarmuuden vuoksi ensi vuonna hieman, Kiinan talouden kasvu hidastuu hallitusti; riskit huonommasta kehityksestä ovat kuitenkin lisääntyneet
  • Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,1–1,2 prosenttia vuosina 2016–2018; kysynnän painopiste siirtyy asteittain kotimarkkinoista vientiin
  • Viennin määrä ei kasva juuri lainkaan vuonna 2016; vuosille 2017 ja 2018 odotetaan 2,5–3 prosentin kasvua, kun vientimaiden investointikysyntä hieman virkoaa ja kilpailukykysopimus alkaa tukea vientiä
  • Yksityinen kulutus kasvaa matalan inflaation ansiosta 1,3 prosenttia vuonna 2016; vuosina 2017 ja 2018 se kasvaa vain puolisen prosenttia matalan ansiotason nousun, työn sivukulujen korotusten ja lomarahojen leikkauksen sekä nopeutuvan inflaation vuoksi, vaikka tuloverotusta kevennetään vuonna 2017
  • Investoinnit kääntyvät matalalta tasolta 3,5–4 prosentin kasvuun vuosina 2016 ja 2017, vuonna 2018 kasvu hidastuu
  • Työllisyys kohenee hitaasti, kilpailukykysopimuksen vaikutus alkaa tuntua vasta vaalikauden lopulla; työttömyysaste pysyy korkeana, vuonna 2016 se on 9,1 prosenttia, sen jälkeen se alenee 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa; hallituksen työllisyysastetavoite 72 prosenttia ei toteudu vaalikauden aikana
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat vain 0,5 prosenttia tänä vuonna polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintojen laskun vuoksi, ensi vuonna inflaatio kohoaa 1 prosenttiin ja vuonna 2018 edelleen 1,5 prosenttiin
  • Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolimatta; julkisen velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan

Lisääntynyt epävarmuus hidastaa maailmantalouden kasvua

Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,8 prosenttia vuonna 2016 sekä 2 prosenttia vuosina 2017 ja 2018. Kasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, joka on kuitenkin ollut jonkin verran odotettua vaimeampaa. EU-alueen bkt nousee 1,7 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia vuonna 2017. Öljyn hinnan yhä jatkunut lasku elvyttää energiaa paljon käyttäviä ja sitä tuovia talouksia. Ensi vuonna Ison-Britannian EU-eroon (ns. Brexit) liittyvä epävarmuus hidastaa kasvua. Hidastuminen on suurinta Isossa-Britanniassa, mutta se heijastuu myös muualle EU:hun.

Venäjällä kokonaistuotanto supistuu runsaan prosentin vuonna 2016. Kotimainen kysyntä vähenee huomattavasti bkt:ta jyrkemmin. Heikko kasvu aiheutuu matalasta energian hinnasta, Ukrainan kriisin vuoksi asetetuista pakotteista ja talouden uudistusvauhdin hitaudesta. Vuonna 2017 Venäjän talous kääntyy prosentin kasvuun öljyn hinnan noustessa hieman ja kotimaisen kysynnän jonkin verran vakaantuessa.

Kiinan bkt lisääntyy kuluvana vuonna 6,6 prosenttia. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaantumisen hillintään, edellisen elvytyksen jäljiltä syntynyt talouden suuri ylikapasiteetti sekä kysynnän painopisteen siirtyminen vientiteollisuudesta palveluihin jarruttavat tuotannon kasvua. Vuonna 2017 kasvu hidastuu 6,2 prosenttiin.

Vuonna 2016 koko maailman kokonaistuotannon kasvu hidastuu viimevuotisesta 3,1 prosentista 2,8 prosenttiin. Vuonna 2017 kasvu nopeutuu hieman noin 3 prosenttiin. Ns. nousevien talouksien kasvua jarruttaa Kiinan kasvun hidastuminen ja ulkomaisten pääomavirtojen heikentyminen Yhdysvaltojen odotetun rahapolitiikan kiristymisen vuoksi.

Riski oleellisesti huonommastakin kehityksestä on yhä suuri. Viime aikoina erityistä huolta ovat herättäneet Kiinan kasvun hidastuminen ja sen rahoitusmarkkinoihin liittyvät riskit, vaikka Kiina pyrkii massiivisella elvytyksellä niitä torjumaan. Ison-Britannian tulevaan EU-eroon liittyvä epävarmuus varjostaa erityisesti EU-talouksien näkymiä. Usean euroalueen maan julkisen velan taso on korkea, mikä voi myös synnyttää kriisejä. Yhdysvalloissa tärkeää on yksityisen sektorin luottamuksen säilyminen. Lähestyvät presidentinvaalit voivat synnyttää talouspoliittisia jännitteitä.

Itä-Ukrainaan on muodostunut ns. jäätynyt konflikti. Pakotteita ei lähiaikoina pureta ja kriisi jarruttaa Venäjän ja länsimaiden taloussuhteita useita vuosia. Epävarmuutta lisää myös Syyriassa ja sen naapurustossa vellova sota. Tiiviiden taloussuhteiden vuoksi Suomi on haavoittuva Venäjän kehitykselle. Myös EU-maiden investointitoiminnan elpymisen lykkääntyminen jarruttaisi Suomen viennin kasvua.

Brexit jarruttaa euroalueen talouskasvua

Euroalueen bkt:n ennustetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2016 sekä 1,4 prosenttia vuonna 2017 ja 2018. Kasvua jarruttaa Ison-Britannian EU-eron synnyttämä epävarmuus. Eurotalouksien välillä on ennustejaksolla selviä kasvueroja. Irlannissa bkt:n kasvu on kuluvana vuonna lähes 5 prosenttia ja Espanjassa 3 prosenttia. Saksassa kasvu on 1,7 ja Ranskassa 1,3 prosenttia. Italiassa se on 1 prosentin tuntumassa. Perää pitää Kreikka, jossa kokonaistuotannon ei ennusteta kasvavan lainkaan. Vaihtotaseiden alijäämät jatkavat pienenemistään ja julkisen talouden velkaantuminen hidastuu, joskaan ei kovin nopeasti. Suuri julkinen velka tekee monen EU-maan talouden haavoittuvaksi.

Heikkojen talousuutisten vuoksi Euroopan keskuspankki alensi 10. maaliskuuta 2016 ohjauskorkonsa 0,05 prosentista 0,00 prosenttiin. Pankkien yli yön talletuskoron se pudotti aiemmasta -0,3 prosentista -0,4 prosenttiin. Korkopolitiikan ohella keskuspankki toteuttaa ns. epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, joilla se pyrkii lisäämään kokonaiskysyntää ja nostamaan inflaation lähemmäs tavoitettaan. EKP ilmoitti edellä mainittujen korkopäätösten lisäksi, että se nostaa jälkimarkkinoilta tehtävien arvopaperiostojen mittaluokan aiemmasta 60 miljardista eurosta 80 miljardiin euroon kuukaudessa. Ostot jatkuvat joulukuussa 2015 julkistetun päätöksen mukaan ainakin maaliskuuhun 2017 asti. Niitä jatketaan senkin jälkeen siihen saakka, kunnes inflaatio on pysyvästi kohonnut kohti keskuspankin hieman alle 2 prosentin inflaatiotavoitetta. Lisäksi EKP ilmoitti käynnistävänsä neljä uutta pitkän aikavälin uudelleenrahoitusoperaatiota (TLTRO II), joiden kunkin maturiteetti on neljä vuotta.

EKP:n kevyen rahapolitiikan välitön vaikutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korkojen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osakekurssien ja muiden varallisuuserien hintojen nousua. Joissakin maissa kevyen rahapolitiikan seurauksena voi olla asuntojen hintojen epäterve nousu.

Kreikan akuutti rahoituskriisi on tällä haavaa saatu rauhoitettua. Sen vaikutukset muualle euroalueelle jäivät vähäisiksi, koska alueen kriisinhallintamekanismeja on vahvistettu, eikä muiden maiden yksityisellä sektorilla enää ole paljon saatavia Kreikan valtiolta. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin ohi, koska Kreikan poliittiselta johdolta vaaditaan jatkuvaa sitoutumista sopeutusohjelman toteuttamiseen. Kreikan taloustilannetta heikentää myös mittava pakolaisten tulo Kreikan kautta muihin EU-maihin. Lisäriskin euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakaudelle muodostaa Kreikkaa isompien euromaiden, erityisesti Italian ja Espanjan, korkea julkisen velan taso ja poliittisen epävakauden kasvu. Isojen maiden mahdollisesti ajautuessa rahoitusongelmiin euroalueen uudetkaan kriisinhallintamekanismit eivät välttämättä olisi riittäviä.

Ekstra: Suomen bkt kääntyi hienoiseen kasvuun

Suomen kokonaistuotanto kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan vain 0,2 prosenttia vuonna 2015. Kasvu painottui alkuvuoteen. Koko viennin määrä oli suunnilleen viimevuotisella tasolla, samalla kun tuonti lisääntyi. Vientiin vaikutti negatiivisesti Venäjän-viennin arvon väheneminen kolmanneksella edellisvuotisesta. Myös Nesteen öljynjalostamon huoltoseisokki vaikutti vientiä vähentävästi. Palvelujen vienti oli sen sijaan selvässä kasvussa. Yksityinen kulutus lisääntyi puolitoista prosenttia. Kulutusta tukivat matala inflaatio, pankkien kanssa sovitut asuntolainojen lyhennysvapaat ja autojen romutuspalkkio. Investoinnit lisääntyivät vähän. Työttömyysasteen nousu ja kuluttajien heikohko luottamus vaikuttivat vastakkaiseen suuntaan. Kuluttajahinnat alenivat hieman.

Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016 ja 1,2 prosenttia vuonna 2017

Kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 1,1 prosenttia vuonna 2016. Maaliskuussa 2016 ennustimme 0,9 prosentin kasvua. Pieni korjaus ylöspäin aiheutuu aiemmin ennakoitua vahvemmista investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta. Investointitoiminnan piristyminen näkyy sekä rakentamisessa että kone- ja laiteinvestoinneissa. Kulutusta on tukenut arvioitua matalampi säästämisaste. Vuoden jälkipuoliskolla viennin arvioidaan virkistyvän jonkin verran euroalueen investointien elpymisen myötä.

Vuonna 2017 bkt:n kasvu nopeutuu hieman 1,2 prosenttiin viennin tukemana. Vientiä voimistavat EU-maiden investointien viriäminen ja kilpailukyvyn asteittainen paraneminen kilpailukykysopimuksen tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu runsaaseen puoleen prosenttiin. Reaaliansiot alenevat hieman, työllisyyskehitys on heikko ja kilpailukykysopimus kasvattaa palkansaajien työvoiman sivukuluja. Tuloveronkevennykset sen sijaan tukevat kulutusta. Investointien kasvu jatkuu.

Vuoden 2018 bkt:n kasvuksi ennustamme 1,1 prosenttia. Kasvu nojaa vientiin ja investointeihin. Investointien kasvu kuitenkin hidastuu edellisvuotisesta. Tämän suuruinen kasvu edellyttää maltillisten palkkasopimusten jatkumista ja kilpailukyvyn kohenemista sekä vientimarkkinoiden elpymistä. Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vaatimattomana.

Kilpailukykysopimus tukee vientiä

Vuonna 2016 viennin määrä kasvaa vajaat puoli prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy suunnilleen yhtä paljon. Paperiteollisuuden vienti supistuu hieman. Puutavarateollisuuden vienti lisääntyy selvästi hyvin sujuvan Aasian-viennin ansiosta. Kemianteollisuuden vienti lisääntyy tuntuvasti öljynjalostamon palattua normaalitilaan viimevuotisen huoltoseisokin jälkeen. Koneiden ja laitteiden vienti jää viimevuotista matalammaksi, vaikka sen odotetaan loppuvuonna elpyvän hieman investointikysynnän vahvistuessa. Moottoriajoneuvojen vienti vähenee tilapäisesti koottavan automerkin vaihtuessa. Vienti Venäjälle vähenee yhä arvoltaan muutaman prosentin. Länsivienti kasvaa matalan öljyn hinnan ja euron heikon kurssin avustamana.

Vuonna 2017 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan runsaat 2,5 prosenttia kilpailukykysopimuksen tukemana. Kasvuprosenttia nostavat tuntuvat laiva- ja moottoriajoneuvotoimitukset. Vienti länsimaihin vahvistuu niiden investointitoiminnan vahvistumisen myötä. Vienti Venäjälle pääsee jo pieneen kasvuun, jos Venäjän bkt kääntyy nousuun. Vuonna 2018 viennin määrä lisääntyy noin 2,5 prosenttia.

Yritysten investoinnit ja rakentaminen tuntuvassa kasvussa

Kun sekä viennin että yksityisen kulutuksen näkymät ovat olleet epävarmat, yritykset ovat jarrutelleet investointejaan. Nyt investointitoiminta on kuitenkin virkoamassa matalalta tasolta. Investointien ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna lähes 4 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät pari prosenttia ja asuinrakentaminen 8,5 prosenttia. Suurilla yksityisen ja julkisen sektorin investointihankkeilla on merkittävä osuus kasvussa.

Ensi vuonna investoinnit lisääntyvät noin 3,5 prosenttia. Koneisiin ja laitteisiin investoidaan noin 7 prosenttia ja asuinrakennuksiin 2,5 prosenttia tämänvuotista enemmän.

Vuonna 2018 kokonaisinvestoinnit lisääntyvät 2,5 prosenttia. Yritykset tarvitsevat yhä lisää tuotantokapasiteettia. Asuinrakentamisen kasvu jatkuu maltillisena 2–3 prosentissa. Asuntojen tarve säilyy suurena kasvukeskuksissa, mutta kotitalouksien vaatimaton ostovoiman lisäys ja yhä korkea työttömyys jarruttavat kasvua.

Työttömyysaste alenee hitaasti, kilpailukykysopimus parantaa työllisyyttä asteittain

Vuonna 2016 työttömyysaste on keskimäärin 9,1 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna työttömyysastetta on alentanut keväällä ennakoitua enemmän se, että työvoimasta on siirtynyt henkilöitä työvoiman ulkopuolelle, kotiin tai opiskelemaan.

Vuosina 2017–2018 työttömyysaste alenee vain 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2018 työttömyysaste on yhä 8,7 prosenttia ja työllisyysaste 68,8 prosenttia. Kilpailukykysopimus parantaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä asteittain. Turvapaikanhakijoiden siirtyminen vähitellen työvoimaan kohottaa työttömyysastetta muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi arvioidaan 70,2 prosenttia ja työttömyysasteeksi 8,3.

Ostovoiman hidas kasvu jarruttaa kulutusta

Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 1,3 prosenttia. Tämä on hieman enemmän kuin keväällä ennustimme. Vuosina 2017–2018 yksityinen kulutus kasvaa vain puolisen prosenttia vuodessa. Tämä vastaa suunnilleen kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon kehitystä. Sopimuspalkkojen nollakorotukset vuonna 2017, inflaation kiihtyminen ja kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajien työvoiman sivukulujen korotukset vaikuttavat ostovoimaa heikentävästi. Tuloverojen runsaan 500 miljoonan euron suuruinen kevennys vuonna 2017 ja hieman koheneva työllisyys pitävät kuitenkin reaalisen ostovoiman kehityksen plussalla. Kotitalouksien säästämisaste on koko ennusteajanjakson ajan lievästi negatiivinen.

Öljyn hinnan laskun inflaatiota alentava vaikutus vaimenee

Vuonna 2015 kuluttajahinnat alenivat 0,2 prosenttia edellisvuotisesta. Kansainvälinen inflaatio heikentyi öljyn hinnan jyrkän alenemisen myötä ja ansiotaso kohosi maltillisesti. Vuonna 2016 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 0,5 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti terveydenhoidon kallistuminen. Vuonna 2017 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,0 prosenttia öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen nousun myötä. Vuonna 2018 kuluttajahinnat kohoavat 1,5 prosenttia. Tällöin korkotason arvioidaan jo olevan nousussa, mikä osaltaan kiihdyttää inflaatiota.

Sopeutukset ja rakenneuudistukset tasapainottavat julkista taloutta hitaasti

Vuonna 2015 koko julkisen sektorin alijäämä oli 2,8 prosenttia bkt:sta. Valtion vaje oli 3,0 prosenttia ja kuntien 0,7 prosenttia bkt:sta. Julkisen sektorin ns. rakenteellinen alijäämä oli arviomme mukaan 1,5 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Sen EMU-normi on maksimissaan 0,5 prosenttia, mutta siitä voidaan väliaikaisesti poiketa. Koko julkisen talouden bruttovelka oli 62,6 prosenttia bkt:sta.

Vuonna 2016 julkisen sektorin alijäämä supistuu hallituksen päättämien sopeutustoimien ansiosta 2,2 prosenttiin bkt:sta. Myös taloudellisen kasvun nopeutuminen pienentää vajetta. Alenemista jarruttavat turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot. Vuonna 2017 alijäämä kasvaa väliaikaisesti 2,5 prosenttiin tuolloin toteutettavan tuloveron kevennyksen myötä. Vuonna 2018 vaje pienenee jälleen 2,3 prosenttiin bkt:sta.

Julkinen bruttovelka kohoaa kuluvana vuonna 64,4 prosenttiin ja ensi vuonna lähes 66,5 prosenttiin. EU:n komission menetelmällä Etlan ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 1,7 prosenttia bkt:sta vuonna 2016 ja 2,0 prosenttia vuonna 2017. Arvioimme Suomen täyttävän vuonna 2016 vakaus- ja kasvusopimuksen vajetta koskevat vaatimukset, jos turvapaikanhakijoiden noin 0,2–0,3 prosentin bkt:sta aiheuttama kustannus otetaan arvioita tehdessä huomioon. Vuosille 2017 ja 2018 arvioitu rakenteellisen vajeen nousu ei sen sijaan ole helposti perusteltavissa. (Ks. erityisteema rakenteellisen alijäämän laskelmasta.)

Julkinen bruttovelka ylitti jo viime vuonna 60 prosentin rajan, mutta EMU-kriteeristössä otetaan huomioon lieventävänä seikkana euroalueen kriisimaille annettu tuki, jonka suuruuden komissio arvioi olevan 2,9 prosenttia bkt:sta vuonna 2015. Lisäksi otetaan huomioon suhdannetilanne ja uutena kriteerinä otettaneen huomioon turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen. Suomi ei siten joutune lähivuosina EU:n sanktioiden piiriin velkakriteerin pohjalta.

Ennusteemme mukaan koko julkisen sektorin alijäämä on uusista sopeutustoimista huolimatta 1,7 prosenttia vielä vuonna 2020. Julkisen bruttovelan bkt-osuus on silloin kohonnut 68,8 prosenttiin. Velan kasvu hidastuu vuosikymmenen loppupuolella, mutta kasvu ei aivan taitu. Velka ei kasva ihan valtion ja kuntien vajeen määrällä, koska arvioimme julkisen sektorin sisälle kuuluvien eläkeyhtiöiden ostavan valtion obligaatioita suunnilleen entiseen tahtiin. Myös yksityistämiset jarruttavat velan kasvua. Kun Suomen suhdannetilanne aikaa myöten kohenee ja suhdannekorjaus poistuu, Suomi voi tällöin rikkoa velkakriteeriä – mahdollisesti myös vajekriteeriä. Velan suhde bkt:hen alkaa kuitenkin vakaantua ja se voi alentua vuoden 2020 jälkeen, jos taloudellinen kasvu jatkuu kohtuullisena.

Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta ja välttääkseen velan hallitsemattoman kasvun Suomi joutuu noudattamaan tiukkaa julkista menokuria seuraavallakin vaalikaudella. Hallitusohjelman mukaan sovitut sopeutustoimet ”vahvistavat julkista taloutta 4 miljardia euroa vuoden 2019 tasolla”. Meno- ja tulosopeutuksen ohella tarvitaan rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä laadullisen ja kustannuskilpailukyvyn vahvistamista. (Ks. artikkeli talouspolitiikasta ja sote-uudistuksesta.)

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2015 2015 2016E 2017E 2018E 2011-15 2016-20E
Bruttokansantuote markkinahintaan 209,1 0,2 1,1 1,2 1,1 0,0 1,2
Tuonti 77,5 1,9 1,5 2,1 2,4 2,0 2,4
- tavarat 53,0 0,8 2,4 2,4 2,5 1,9 2,7
- palvelut 24,6 4,6 -0,7 1,5 2,3 2,0 1,7
Kokonaistarjonta 286,7 0,7 1,3 1,5 1,5 0,5 1,6
Vienti 76,6 -0,2 0,4 2,7 2,6 0,5 2,5
- tavarat 54,1 -2,2 0,4 3,1 2,3 0,7 2,5
- palvelut 22,5 5,3 0,5 1,7 3,5 -0,1 2,6
Investoinnit 42,7 0,7 3,9 3,4 2,5 -1,0 3,0
- yksityiset 34,6 2,2 4,2 3,6 2,6 -1,5 3,3
- julkiset 8,2 -5,1 2,8 2,5 2,0 1,5 1,9
Kulutus 166,7 1,1 1,0 0,5 0,4 0,8 0,6
- yksityinen 115,7 1,5 1,3 0,7 0,5 1,0 0,9
- julkinen 51,0 0,4 0,3 0,0 0,2 0,3 0,2
Varastojen muutos 1) 0,7 0,3 -0,2 -0,1 0,2 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 286,7 0,9 1,1 1,5 1,5 0,5 1,6
Kotimainen kysyntä 210,1 1,4 1,4 1,0 1,1 0,6 1,2
Julkinen kysyntä 59,2 -0,4 0,7 0,4 0,4 0,4 0,4
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2013 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,5 1,0 -0,2 0,5 1,0 1,5
Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,4 1,3 0,7 1,2
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,1 8,9 8,7
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa BKT:hen -1,9 -1,3 -0,8 -1,4 -1,4 -1,1
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -3,2 -0,8 -1,9 1,4 1,7 2,1
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2,6 -3,2 -2,8 -2,2 -2,5 -2,3
Suomen EMU-velka, % BKT:sta 55,5 59,3 62,6 64,4 66,5 68,0
Euribor 3 kk, % 0,2 0,2 0,0 -0,2 0,0 0,2
EU28-maiden BKT:n muutos, % 0,2 1,4 2,0 1,8 1,5 1,5
- Euroalue -0,3 0,9 1,7 1,6 1,4 1,4
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 1,6 0,4 0,0 0,2 1,3 1,6
- Euroalue1) 1,4 0,4 0,0 0,2 1,2 1,6
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2016E 2017E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2016E 2017E
Euron hinta
USD 1,10 1,13 1,11 1,11 1,11 1,11 1,11 1,11 1,11 1,11
JPY 127 122 115 115 115 115 115 115 119,9 115,3
GPB 0,77 0,79 0,84 0,84 0,84 0,84 0,84 0,84 0,81 0,841
Ohjauskorot
FED 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 0,56 0,81
EKP 0,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,00
Markkinakorot
Libor 3kk 0,60 0,60 0,60 0,85 0,85 0,85 0,85 1,10 0,66 0,91
Euribor 3kk -0,19 -0,27 -0,30 -0,20 -0,10 -0,10 0,03 0,03 -0,20 -0,04
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 35,9 44,4 50,0 50,0 50,0 50,0 55,0 55,0 44,5 51,3
Muu kuin energia, vuosimuutos, % -4,3 4,4 12,3 13,8 3,2 1,3 0,8 1,2 -1,7 4,5
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S16.2/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

Epävarmuus maailmalla on lisääntynyt: vaihtoehtoiseenkin kehitykseen on syytä varautua

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että Suomessakin on syytä hahmotella perusennusteelle vaihtoehtoisia kehitysuria. Olemme alla esitetyissä vaihtoehdoissa rakentaneet Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman kokonaistuotannolle kolme uraa seuraavasti:


Maailman kokonaistuotanto (bkt) Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2015 2016 2017 2018 2019 2020
Nopea kasvu 0,9 2,2 2,9 3,0 3,0 3,0
Perusvaihtoehto 0,9 1,9 2,2 2,3 2,3 2,3
Hidas kasvu 0,9 1,7 1,6 1,7 1,7 1,7
S16.2/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Vaihtoehtojen erot voivat syntyä monista lähteistä. Kunkin riskin tarkkaa suuruutta tai vaikutusta ei pystytä mittaamaan. Tärkeää on kuitenkin antaa kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa.

Perusvaihtoehto on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet alkavat elpyä perusvaihtoehdossa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tämä vaatii myös kansainvälisten kriisien uhkan pienenemistä. Hyväkään vaihtoehto ei voi olla kovin optimistinen, koska euroalue joutuu sopeutumaan korkeisiin julkisen talouden velkoihin vielä usean vuoden ajan. Ison-Britannian tuleva EU-ero lienee myös tosiasia. Öljyn hinta vaikuttaa vastakkaisilla tavoilla länsimarkkinoihin ja Venäjään. Matala öljyn hinta on nettomääräisesti positiivinen asia Suomen viennille. Venäjän taloudellista kasvua rajoittavat kuitenkin myös Ukrainan kriisin vuoksi asetetut sanktiot sekä institutionaalisten muutosten hitaus. Kiinassa maan rakenteelliset ongelmat estävät nopean paluun aiemmalle kasvutrendille.

Kuvattu hitaan kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Tällä hetkellä tunnistettavia riskejä ovat muun muassa Kiinan talousongelmien vaikeutuminen, rahoitusmarkkinoiden rauhattomuudet (mm. Italian pankkien riskit), Ison-Britannian EU-eron mahdollinen vakava kriisiytyminen, Ukrainan kriisin uusi kärjistyminen, Kreikan taloudellisen ja poliittisen tilanteen mahdollinen uusi heikkeneminen, useiden suurten euromaiden korkea velan taso sekä Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyvät epävarmuudet. Euroalue on aiempaa paremmin varustautunut rahoituskriiseihin, mutta jos vaikeudet leviäisivät sen suuriin jäsenmaihin, tukijärjestelmien laajuus ei olisi riittävä. Kriisien kärjistymisellä olisi jo hyvin lyhyellä aikavälillä vaikutus epävarmuuden kasvun kautta.

Suomen omista riskeistä mainittakoon tekijät, jotka vaikuttavat Suomen vientimenestykseen sekä kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Näidenkin vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida alla esitettyjen Suomen bkt-urien pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin. Paljon suurempikin on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden urat vaikuttavat Suomen kansantalouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. valuuttakursseista, koroista, lainojen riskipreemioista sekä kotimaisten yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2016–2020 perusvaihtoehdossa keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,5 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 0,9 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu sama hallitusohjelman mukainen julkisten menojen vuosittainen 1 mrd. euron päätösperäinen sopeutus. Lisäksi niissä on huomioitu viime vuonna käynnistyneen pakolaistulvan aiheuttamien turvapaikkamenojen kasvu. Sen on arvioitu lisäävän julkisyhteisöjen rahoitusalijäämää vuoden 2020 tasolla 0,2 prosenttiyksikköä. Kotipaikkaoikeuden saavien tulo työmarkkinoille nostaa hieman myös työttömien määrää ensi vuodesta lukien ja vuoteen 2020 mennessä kohottavan työttömyysastetta 0,15 prosenttiyksikköä.

Työttömyysaste laskee perusvaihtoehdossa viimevuotisesta 9,4 prosentista 9,1 prosenttiin tänä vuonna ja alenee asteittain 8,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 8,9 ja 7,8 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on tänä vuonna 9,3 prosenttia ja 8,8 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2020 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 70,2, nopean kasvun vaihtoehdossa 70,8 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 69,6 prosenttia. Hallituksen ohjelmassaan asettama 72 prosentin tavoite ei siten toteudu nopeankaan kasvun vaihtoehdossa ilman talous- ja työllisyyspoliittisia lisätoimia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi voimakkaasti taloudelliseen kasvuun. Perusvaihtoehdossa rahoitusjäämä on -3,3 prosenttia bkt:sta vuonna 2016 ja -2,3 prosenttia bkt:sta vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -3,2 ja -1,9 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -3,3 ja -2,8 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EMU-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -2,2 prosenttia vuonna 2016 ja -1,7 prosenttia vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -2,1 prosenttia tänä vuonna ja -1,2 prosenttia vuonna 2020. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-rahoitusjäämä on -2,3 prosenttia vuonna 2016 ja -2,2 prosenttia vuonna 2020. Rakenteellisen alijäämän mittariin vaikuttaa merkittävästi tuotannon suhdannekomponentin suuruus kunakin vuonna. (Ks. artikkeli talouspolitiikasta ja erityisteema rakenteellisesta alijäämästä)

Valtion ja kuntien alijäämät kasvattavat ajan myötä myös julkisen talouden ns. EMU-velkaa (EDP-velka). Perusvaihtoehdossa EMU-velan bkt-suhde on 64,4 prosenttia vuonna 2016. Velka jatkaa kasvuaan ja saavuttaa 68,8 prosenttia vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 64,3 prosenttia vuonna 2016, ja se nousee 66,9 prosenttiin vuonna 2020. Velan bkt-suhteen kasvu taittuu vuonna 2019. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 64,6 prosenttia bkt:sta vuonna 2016 kasvaen 70,6 prosenttiin vuonna 2020.

Lyhyellä aikavälillä vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit täyttyvät, koska EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2,5–3 % bkt:sta) vähennetään velasta 60 prosentin EMU-kriteeriä sovellettaessa ja koska velalle tehdään suhdannekorjaus. Keskipitkällä aikavälillä velka kasvaa kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa niin suureksi, että uhkana on vakaus- ja kasvusopimuksen rajojen ylittyminen.

Markku Kotilainen

Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja, VTT
Alue: talouspolitiikka