Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen talous supistuu tänä vuonna covid-19-koronaviruspandemian takia. Kokonaistuotanto pienenee ennusteemme mukaan 4,5 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna Suomen talous elpyy jo 3,2 prosentin kasvuun. Vuodelle 2022 ennustamme 1,9 prosentin kasvua.
  • Talouden supistuminen tänä vuonna on seurausta samanaikaisesta kotimaisen ja globaalin kysynnän heikkenemisestä sekä tuotantoketjujen häiriintymisestä. Ensi vuoden talouskasvua nostaa erityisesti yksityisen kulutuksen elpyminen.
  • Suurimmat riskit liittyvät siihen, että koronaviruspandemia kiihtyy uudelleen hallitsemattomasti Euroopassa, mikä voisi johtaa talouden laajoihin sulkutoimiin, kuten tapahtui keväällä.
  • Suomen vienti supistuu tänä vuonna vajaat 12 prosenttia mutta elpyy ensi vuonna 5,5 prosenttia. Palveluvienti vaihtelee kumpanakin vuonna tavaravientiä voimakkaammin.
  • Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 5,4 prosenttia pandemian ja sen aiheuttamien rajoitusten takia mutta elpyy 4,0 prosenttia ensi vuonna. Työllisyys laskee tänä vuonna selvästi ja elpyy ensi vuonnakin vain hitaasti. Ansiotason nousu kuitenkin tukee kotitalouksien ostovoimaa. Säästämisaste nousee tänä vuonna selvästi mutta laskee ensi vuonna kohti normaalimpia tasoja.
  • Investoinnit vähenevät tänä vuonna 3,4 prosenttia muun muassa kone- ja laiteinvestointien supistuessa selvästi. Julkisen sektorin investoinnit loiventavat yksityisten investointien alamäkeä. Ensi vuonna ennustamme investointien kasvavan reilut puoli prosenttiyksikköä.
  • Ennustamme työttömyysasteen nousevan tänä vuonna ja pysyvän ensi vuonna lähes samalla tasolla. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustamme 8,1 prosenttia, ensi vuodelle 7,9 prosenttia. Ennusteemme mukaan työllisyysaste on vuonna 2023 72,7, joten hallituksen työllisyysastetavoite jäisi näillä tiedoin saavuttamatta.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 0,5 prosenttia tänä vuonna, 1,3 prosenttia vuonna 2021 ja 1,2 prosenttia vuonna 2022, kuluttajahinnat nousevat kutakuinkin samaa vauhtia kuin euroalueella keskimäärin.
  • Julkistalouden tasapaino heikkenee rajusti ennustevuosina. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 7,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 5,0 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino heikkenee bkt:n supistumisen mutta toisaalta myös koronakriisistä juontuvien ja hallitusohjelmaan sisältyvien menolisäysten takia. Myös julkistalouden rakenteellinen tasapaino heikkenee.
  • Maailmantalous ajoi koronaseinään keväällä

    Maailmantalous supistuu tänä vuonna enemmän kuin kertaakaan viimeisen 75 vuoden aikana covid-19-pandemian seurauksena. Kasvu tippui ensin Kiinassa, josta epidemia sai alkunsa ja joka turvautui voimakkaisiin sulkutoimiin viruksen taltuttamiseksi. Virustartunnat levisivät hieman myöhemmin myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, joissa talouksia jouduttiin sulkemaan laajasti epidemian hillitsemiseksi. Markkinoilla nähtiin ensin täydellinen paniikki osakemarkkinoiden syöksyn ja luottomarkkinoiden kiristymisen muodossa, mutta tilanne saatiin kevään aikana rauhoitettua kehittyneiden talouksien voimakkaalla raha- ja finanssipoliittisella elvytyksellä. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed laski ohjauskorkonsa nollaan maaliskuun puoliväliin mennessä. Kaikki länsimaiset keskuspankit aloittivat laajoja arvopapereiden osto-ohjelmia likviditeetin lisäämiseksi.

    Yhdysvaltojen talous supistuu ennusteemme mukaan tänä vuonna 6,3 prosenttia. Maan bkt putosi 9,1 % huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä, mutta on alkanut sittemmin jo elpyä. Ensi vuodelle ennustamme Yhdysvaltoihin 4,8 prosentin kasvua. Talouskasvu saa tukea Fedin koronlaskuista ja arvopapereiden osto-ohjelmasta sekä liittovaltion tukiohjelmista koronakriisin aikana. Protektionistisen kauppapolitiikan yleislinjan voi odottaa Yhdysvalloissa jatkuvan riippumatta siitä, valitaanko Trump jatkokaudelle vai saadaanko maahan demokraattipresidentti ensi vuonna. Kuitenkin sopiminen kaupan ehdoista helpottuu, mikäli Trumpia ei valita jatkokaudelle.

    Etla ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 7,6 prosenttia tänä vuonna mutta kasvavan 5,5 prosenttia vuonna 2021. Saksan bkt supistuu tänä vuonna vähemmän kuin euroalueen taloudet keskimäärin mutta kasvaa vastaavasti ensi vuonna hitaammin. Pahiten koronakriisistä kärsivät Etelä-Euroopan maat, joille turismi on tärkeä elinkeno. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1 prosentin alkuvuoden rajun supistumisen jälkeen. Positiivinen kasvu on verraten hyvä suoritus, mutta samalla kaukana keskushallinnon asettamasta 6 prosentin tavoitteen. Ensi vuonna odotamme kasvun Kiinassa nousevan 8 prosenttiin, kun koronaviruspandemia ei enää merkittävästi jarruta maan talouskasvua.

    Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon odotetaan laskevan 4,4 prosenttia. Viimeksi maailmantalous supistui yhtä voimakkaasti vuonna 1945. Maailman talouskasvun ennustetaan nopeutuvan ensi vuonna 5,4 prosenttiin.

    Suurin riski ennusteemme toteutumiselle liittyy siihen, että koronaviruspandemia kiihtyisi uudelleen hallitsemattomasti Euroopassa ja johtaisi laajoihin talouden sulkutoimiin, kuten tapahtui keväällä. Lisäksi Yhdysvalloissa mitattu talouspolitiikan epävarmuus on tällä hetkellä suurempaa kuin koskaan aiemmin sen mittaushistorian aikana, joka alkaa vuodesta 1985. Yhdysvaltojen ja Kiinan välirauha kauppasodassa tuo maailmankauppaan hieman helpotusta, mutta kauppasota saattaa myös kiihtyä ensi vuonna uudestaan, mikäli Trump valitaan jatkokaudelle. Euroopassa taas riskejä lisää sopimukseton brexit, jonka toteutuminen ensi vuoden alussa on jo jokseenkin todennäköistä.

    On myös hyvä muistaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset tullit ovat nousseet merkittävästi vuodesta 2018 lähtien ja korotukset näyttävät jäävän hyväksi aikaa voimaan. Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut vuoden 2018 alun 3,1 prosentista 19,3 prosenttiin tämän vuoden maaliskuuhun mennessä. Kiinan Yhdysvaltojen tuontiin soveltamat tullit ovat puolestaan nousseet keskimäärin 8 prosentista 20,3 prosenttiin. Tämäkin vähentää maailmantalouden kasvupotentiaalia ennustejaksolla.

    Euroalueen tuotanto putosi jyrkästi, mutta elpyminen on jo alkanut

    Euroalueen kokonaistuotanto romahti keväällä jopa 12,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun epidemiaa jouduttiin hillitsemään laajoilla sulkutoimilla ja rajoituksilla. Espanjan talous supistui toisella neljänneksellä jopa 18,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, Saksankin 9,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

    Talousalueen bkt:n supistuminen on seurausta kaikkien siihen kuuluvien maiden bkt:n supistumisista tänä vuonna. Silti pandemia kohtelee maita epätasaisesti. Voimakkainta talouden supistuminen on Etelä-Euroopan maissa, erityisesti Espanjassa ja Italiassa, joissa kummassakin myös todettiin huomattava määrä koronaviruksen aiheuttamia kuolemia kevään aikana. Etelä-Euroopan maat kärsivät turismin lähes täydellisestä hiipumisesta pandemian aikana. Saksan talous supistuu ennusteemme mukaan tänä vuonna noin 6 prosenttia, mikä on hieman euroalueen keskiarvoa vähemmän. Saksa onnistui hillitsemään epidemiaa monia muita väkirikkaita Euroopan maita tehokkaammin, mutta kärsi kevään aikana toisaalta esimerkiksi komponenttien saatavuusongelmista autoteollisuudessa.

    Koko kuluvalle vuodelle ennustammekin valuutta-alueen talouden supistumista 7,6 prosentilla. Ensi vuonna kasvu elpyy 5,5 prosenttiin, kun koronaviruspandemia alkaa hitaasti väistyä.

    Espanjassa ja Italian taloudet supistuvat tänä vuonna noin kymmenyksen. Hollannin ja Itävallan bkt supistuu suurin piirtein euroalueen keskiarvovauhtia, Ranskan hieman keskiarvoa enemmän. Euroalue saa kuitenkin tänä vuonna kriisiapua ennätyskeveästä finanssipolitiikasta sekä EU-maiden heinäkuussa sopimasta 750 miljardin euron elvytysrahastosta, josta jaetaan suoraa tukea 390 miljardia euroa ja lainamuotoista tukea 360 miljardia euroa. Erityisesti voimakkaasti velkaantuneet Etelä-Euroopan maat
    hyötyvät sovitusta paketista. Samalla EU ottaa askeleen kohti fiskaaliunionia.

    Euroalueen rahapolitiikka keveni keväällä, kun EKP aloitti massiivisen arvopapereiden osto-ohjelman likviditeetin lisäämiseksi pandemian aikana. Ohjelman kooksi ilmoitettiin aluksi 750 miljardia euroa, mutta kokoa kasvatettiin kesäkuussa jo 1 350 miljardiin euroon. EKP pyrkii myös lievittämään koronaviruksesta johtuvia pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaannin ongelmia kohdennetuilla rahoitusoperaatioilla. Talletuskorko pysyy -0,5:ssä ja ohjauskorko nollassa vähintäänkin vuoden 2022 loppuun asti.

    Euroopan talouksien kannalta epävarmuutta aiheuttaa edelleen myös Britannian eroprosessi EU:sta. Tällä hetkellä EU-maat ja Britannia neuvottelevat pysyvistä kauppasuhteista, jotka astuisivat voimaan Britannian siirtymäajan jälkeen. Sovun aikaansaaminen ei näytä tällä hetkellä kovin todennäköiseltä nykyisessä tiukassa aikataulussa, joten kauppasuhteissa ollaan vaarassa luisua jälleen kerran sopimuksettomaan tilaan ensi vuoden alussa. Siitä aiheutuisi tarpeeton negatiivinen shokki ulkomaankaupalle muutenkin haastavassa tilanteessa.

    Suomen talous selvisi keväästä verraten hyvin

    Suomen bruttokansantuote supistui koronakriisin hankalimmassa vaiheessa huhti-kesäkuussa 4,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,4 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityinen kulutus supistui rajusti, 10,9 prosenttia vuoden takaisesta. Investoinnit supistuivat toisella neljänneksellä 1,2 prosenttia, vienti 12,0 ja tuonti 12,7 prosenttia vuoden takaisesta. Myös julkinen kulutus supistui 0,9 prosenttia vuoden takaisesta.

    Bkt supistuu 4,5 prosenttia vuonna 2020, mutta kasvaa 3,2 prosenttia vuonna 2021

    Ennustamme Suomen kokonaistuotannon supistuvan 4,5 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten nostettu 3,5 prosenttiyksikköä toukokuun ennustepäivityksestä toimialakatsauksen yhteydessä. Kasvuluvun nosto juontuu siitä, että epidemia on pysynyt Suomessa odotettua paremmin hallussa. Myös kansainvälinen kysyntä on elpymässä keväällä odotettua nopeammin. Sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä leikkaavat bkt:n kasvua tänä vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 3,2 prosenttia. Kasvua lisää ensi vuonna ennen kaikkea yksityinen kulutus, nettovienti sen sijaan vaikuttaa kasvuun yhä negatiivisesti.

    Vienti supistuu ennusteemme mukaan tänä vuonna noin 12 prosenttia mutta kasvaa ensi vuonna 5,5 prosenttia. Investoinnit supistuvat tänä vuonna 3,4 prosenttia mutta kasvavat hieman ensi vuonna. Yksityinen kulutus laskee ennusteemme mukaan 5,4 prosenttia tänä vuonna mutta elpyy 4 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2022 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,9 prosenttia, joka on hieman nopeammin kuin potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtimme.

    Komission keväisen arvion mukaan tuotanto olisi vuonna 2020 keskimäärin 5,4 prosenttia ja vuonna 2021 3,1 prosenttia potentiaalisen tuotannon alapuolella. Etlan arvio on kuitenkin jonkin verran myönteisempi kuin Euroopan komission toukokuun 2020 ennusteessa. Talouden hieman odotettua parempi kehitys kevään jälkeen selittää eroja.

    On hyvin luultavaa, että arviot tuotantokuilusta tulevat edelleen voimakkaasti muuttumaan kriisin edetessä. Sekä talouden näkymiin että suhdannetilan arviointiin liittyy hyvin paljon epävarmuuksia erityisesti suhdanteiden käännepisteissä.

    Suomen vienti laskee maailmankaupan supistumisen myötä

    Ennustamme viennin määrän supistuvan tänä vuonna 11,9 prosenttia. Tavaroiden vienti laskee 8,3 prosenttia mutta palvelujen vienti selvästi enemmän, 18,9 prosenttia. Palveluviennin heikkoutta selittää ulkomaisten turistien vierailujen hiipuminen lähelle nollaa keväästä lähtien. Samoin kuljetuspalvelut supistuvat rajusti tänä vuonna. Suomen telakkateollisuudelle koronapandemia on kova takaisku. Risteilymatkojen kysyntä maailmalla on lopahtanut ja siksi on epäselvää, toimitetaanko kaikki tilauskannassa olevat isot risteilijät alkuperäisen aikataulun mukaisesti vai ei. Tavaraviennin vähenemiseen tänä vuonna vaikuttavat koronakriisin lisäksi metsäteollisuuden lakko vuoden alussa ja suurten kaasuputkitoimitusten loppuminen. Toisaalta autojen sopimustuotanto ja niiden vienti on saamassa uutta tuulta purjeisiin.

    Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan elpyvän 5,5 prosenttia, kun vienti saa vetoapua kansainvälisen talouden ja maailmankaupan elpymisestä. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan 8,6 prosentin vauhtia. Vuonna 2022 kokonaisviennin kasvu hidastuu vain hieman edellisvuodesta, 5,2 prosenttiin. Vientimenestyksen jatkuminen edellyttää, että ansioiden nousu, tuottavuuskehitys huomioiden, ei ylitä kilpailijamaiden ansioiden kasvuvauhtia merkittävästi vuosina 2020–2022. Arviomme mukaan Suomen hintakilpailukyky pysyy lähes ennallaan vuosina 2020–2021. Arvioon sisältyy kuitenkin tällä kertaa poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

    Rakentamisen näkymät kohentuneet keväästä

    Investointien ennustetaan supistuvan tänä vuonna 3,4 prosenttia. Laskuun vaikuttaa kone- ja laiteinvestointien tuntuva vähentyminen. Niiden supistuminen on seurausta liikakapasiteetista, talouden epävarmuudesta ja vientikysynnän selvästä laskusta tänä vuonna. Asuinrakentamisen ennustetaan vähenevän 1 prosenttia tänä vuonna. Julkiset investoinnit kompensoivat yksityisten investointien heikkoutta. Rakentamisen näkymiä on kuitenkin nostettu kevääseen nähden.

    Vuonna 2021 investoinnit kääntyvät hitaaseen, 0,7 prosentin kasvuun. Asuinrakentaminen kuitenkin supistuu yhä hieman ensi vuonna. Muun kuin asuinrakentamisen ennustamme sen sijaan lisääntyvän lähes puolitoista prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvua vauhdittaa hallituksen päätös korottaa kone- ja laitehankintojen poisto-oikeus kaksinkertaiseksi. Myös infrarakentaminen sekä t&k-investoinnit kasvavat ennustejaksolla bkt:ta nopeammin.

    Hallituksen työllisyystavoite tuskin toteutuu

    Viime vuoden työllisyyden kasvu oli odotuksia nopeampaa. Samaan aikaan myös työttömyysaste laski 6,7 prosenttiin. Työllisten määrän ennustetaan kuitenkin laskevan tänä vuonna selvästi, noin 57 000 henkilöllä. Julkisen sektorin työpaikat kuitenkin lisääntyvät. Koska työvoiman odotetaan samalla vähenevän noin 20 000 henkilöllä, työttömyysaste nousee maltillisesti, 8,1 prosenttiin. Samalla työllisyysaste laskee tänä vuonna keskimäärin 71,2 prosenttiin.

    Ensi vuonna työllisyys kääntyy hitaaseen kasvuun. Työttömyysaste laskee 7,9 prosenttiin. Työmarkkinoille osallistuminen nousee kriisivuoden jälkeen, joten myös työvoima kasvaa hieman, 0,3 prosenttia. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna 71,7 prosenttiin. Työllisyysaste voikin nousta jo pienen työllisyyden kasvun ansiosta, sillä 15–64-vuotiaiden määrän ennustetaan yhä laskevan. Tällä hetkellä työllisyyden kasvua rajoittaa työn kysynnän heikkous, mutta työn tarjonta alkaa rajoittaa työllisyyden kasvua taas ennustejakson lopulla.

    Ennustamme, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 72,7 prosenttiin. Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite onkin jäämässä näillä näkymin toteutumatta, ellei tehdä uusia, hyvin merkittäviä työllisyystoimia.

    Kulutuskysyntä laskee tänä vuonna reippaasti

    Koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitukset leikkaavat yksityistä kulutusta tänä vuonna selvästi. Yksityisen kulutuksen ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 5,4 prosenttia. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu säästämisaste kohenee selvästi yli 5 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kehityksen kannalta olennaista on se, että covid-19-epidemia pysyy Suomessa jatkossa hallinnassa. Tähän oletukseen nojaten ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan ensi vuonna 4,0 prosenttia.

    Vuonna 2022 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme 1,9 prosenttia, kun ansioiden ja työllisyyden kehitys tukevat yhä kulutusta ja elpyminen pandemiasta jatkuu edelleen. Ansiotaso nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Vuoden 2022 ansiotason nousuksi ennustamme 2,1 prosenttia.

    Inflaatio hidastuu tänä vuonna

    Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna vain 0,5 prosenttia. Inflaatiota alentaa tänä vuonna erityisesti energian hintojen voimakas halpeneminen. Inflaatiota nostaa asumisen, elintarvikkeiden sekä tupakkatuotteiden hintojen kohoaminen. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu kiihtyy hieman, 1,3 prosenttiin, jolloin kuluttajahintoja nostavat samat erät kuin tänä vuonna mutta lisäksi liikenteen, terveyspalvelujen sekä ravintola- ja hotellipalveluiden hintojen kohoaminen (tosin elintarvikkeiden hinnat lisäävät inflaatiota enemmän tänä vuonna). Vuonna 2022 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme 1,2 prosenttia.

    Julkistalouden alijäämäisyys syvenee rajusti

    Julkisen talouden budjettivaje syvenee rajusti ennustejaksolla. Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli vielä 1,1 prosenttia bkt:sta. Päätösperäinen finanssipolitiikka oli elvyttävää jo ennen koronakriisiä. Koronakriisi ja sitä selättämään suunnitellut julkiset tuet lisäävät kuluvan vuoden alijäämää merkittävästi. Ennustammekin kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi 7,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi yhä 5,0 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino heikkenee siis toisaalta bkt:n supistumisen mutta myös harkinnanvaraisten menolisäysten takia.

    Niin sanottu julkisen sektorin EDP-velka nousee ennusteessamme 70,7 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustamme 72,6 prosenttia ja vuodelle 2022 73,7 prosenttia. Perusennusteessamme julkisen sektorin EDP-velka kohoaa yhä ennustejakson lopulla ja on jo 78,0 prosenttia suhteessa bkt:hen vuoteen 2024 mennessä. Myös valtion budjettitasapaino heikkenee ennustevuosina. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu viime vuoden 1,4 prosentista 0,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2024 mennessä. Odotuksemme julkisen velan bkt-suhteen kehityksestä on kohentunut hieman toukokuun ennusteeseen nähden. Toteutunut kehitys on kuitenkin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille. Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, pystyykö istuva hallitus työllisyysastetta nostaviin politiikkatoimiin. Toinen kysymys on vielä se, kuinka kalliiksi tällaiset toimet tulisivat julkistalouden kannalta.

    Julkisen talouden rakenteellisen budjettitasapainon arvioidaan heikentyneen erittäin voimakkaasti vuonna 2020. Vuoden 2019 tasolta, joka oli -1,7 prosenttia kokonaistuotannosta, päädytään ennusteen mukaan noin -5,5 prosenttiin vuonna 2020. Vielä vuonna 2021 rakenteellisen budjettitasapainon odotetaan olevan noin -3,8 prosenttia.

    Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden reagoimista kriisin välittömään hoitoon.

    Keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikan sääntöperusteinen ohjaaminen tulee joka tapauksessa jälleen käynnistymään. Etlan julkisen talouden ennusteen heikon velka- ja alijäämäkehityksen perusteella on varsin selvää, että Suomen tulee keskipitkällä aikavälillä sopeuttaa finanssipolitiikkaansa, jotta sääntörikkomuksilta vältytään.

    Taulukko: Suomen huoltotase

    
    Suomen huoltotase
    Arvo Määrän muutos, %
    Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
    Huoltotase-erä 2019 2019 2020E 2021E 2022E '15-'19 '20-'24E
    Bruttokansantuote markkinahintaan 240,6 1,1 -4,5 3,2 1,9 1,8 0,8
    Tuonti 95,1 2,4 -10,3 6,2 6,1 3,9 1,3
    - tavarat 62,3 -0,7 -7,6 5,1 5,9 2,8 1,4
    - palvelut 32,9 9,0 -15,5 8,7 6,5 6,3 1,3
    Kokonaistarjonta 335,7 1,5 -6,3 4,1 3,1 2,5 1,0
    Vienti 96,5 7,5 -11,9 5,5 5,2 4,4 1,1
    - tavarat 64,8 3,9 -8,3 4,3 4,3 2,4 1,2
    - palvelut 31,7 15,8 -18,9 8,6 7,3 9,2 1,0
    Investoinnit 57,5 -1,0 -3,5 0,7 1,9 3,4 0,6
    - yksityiset 47,2 -1,5 -5,6 0,8 2,9 3,7 0,4
    - julkiset 10,2 1,3 5,8 0,4 -2,1 2,0 1,4
    Kulutus 181,4 1,0 -2,0 2,2 1,3 1,4 0,8
    - yksityinen 126,1 0,9 -5,4 4,0 1,9 1,5 0,7
    - julkinen 55,4 1,2 5,9 -1,6 -0,1 1,0 1,0
    Varastojen muutos 1) 0,3 -1,4 -1,5 1,6 0,9 -0,1 0,2
    Kokonaiskysyntä 335,7 1,5 -6,3 4,1 3,1 2,5 1,0
    Kotimainen kysyntä 239,2 -0,9 -3,8 3,5 2,3 1,7 0,9
    Julkinen kysyntä 65,6 1,3 5,9 -1,3 -0,4 1,2 1,1
    Hinnan muutos, %
    Edellisestä vuodesta Keskimäärin
    Huoltotase-erä 2019 2020E 2021E 2022E '15-'19 '20-'24E
    Bruttokansantuote 1,8 1,5 1,5 1,7 1,2 1,5
    Tuonti 0,4 -4,9 1,5 1,2 0,1 0,2
    Vienti -0,3 -3,1 2,0 1,2 0,6 0,5
    Investoinnit 3,0 -0,6 1,6 2,2 1,8 1,3
    Kulutus 1,4 1,1 1,5 1,6 0,7 1,4
    1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
    2) Käyvin hinnoin.
    Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
    S20.2/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

    Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita

    
    Eräitä keskeisiä ennusteita
    2017 2018 2019 2020E 2021E 2022E
    Kuluttajahintaindeksin muutos, % 0,8 1,1 1,0 0,5 1,3 1,2
    Ansiotason muutos, % 0,2 1,7 2,1 1,8 2,3 2,1
    Työn tuottavuus, % 2,6 -0,8 -0,1 -1,6 2,2 1,5
    Työttömyysaste, % 8,6 7,4 6,7 8,1 7,9 7,6
    Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen -0,8 -1,7 -0,5 -0,6 -0,3 -0,6
    Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % 4,7 1,1 3,8 -4,8 3,2 2,5
    Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta -0,7 -0,9 -1,1 -7,8 -5,0 -4,4
    Suomen EDP-velka, % bkt:sta 60,8 59,6 59,8 70,7 72,6 73,7
    Euribor 3 kk, % -0,3 -0,3 -0,4 -0,4 -0,3 -0,3
    EU27-maiden bkt:n muutos, % 2,6 2,0 1,5 -7,0 5,5 2,5
    - Euroalue 2,6 1,9 1,3 -7,6 5,5 2,2
    EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 1,7 1,9 1,3 0,5 1,6 1,7
    - Euroalue1) 1,5 1,8 1,2 0,5 1,5 1,6
    1) Yhdenmukaistettu indeksi
    Lähteet: Tilastokeskus.
    S20.2/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

    Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

    Suomen bkt:n kehitys riippuu kansainvälisestä taloudesta

    Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy suurta epävarmuutta. Koronaviruspandemia saattaa uudelleen kiihtyä hallitsemattomasti Euroopassa, minkä seurauksena rajoitustoimia jouduttaisiin asettamaan laajoina uudestaan. Myös poliittisia riskejä on paljon: kauppasota saattaa laajeta EU:n ja Yhdysvaltojen väliseksi, minkä lisäksi brexit-neuvottelujen epävarmuus haittaa yritysten toimintaa Euroopassa. Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksella voi olla huomattavia vaikutuksia maailman kauppa- ja geopolitiikkaan. Alla olevassa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.

    
    Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
    2019 2020 2021 2022 2023 2024
    Nopea kasvu -0,5 -7,4 7,5 4,0 3,2 2,7
    Perusvaihtoehto -0,5 -7,7 6,9 3,5 2,7 2,2
    Hidas kasvu -0,5 -8,6 6,3 2,8 2,0 1,5
    S20.2/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

    Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten sokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (ks. Lehmus, 2018).

    Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti ja pandemia jättää varsin pitkän jäljen maailmantalouteen. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvutrendille.

    Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat edellä mainittujen pandemiariskien lisäksi erilaiset rahoitusmarkkinariskit. Myös sopimuksettoman brexitin toteutuminen vaikuttaisi ensi vuoden kasvuun Euroopassa. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat heijastua kansainväliseen kysyntään. Tällaistenkin sokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida oheisessa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

    Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva automaattisten vakauttajien muodossa vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientisokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen aktiviteetti.

    Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2020–2024 perusennusteessamme keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,1 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 0,5 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

    Työttömyysaste nousee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 8,1 prosenttiin mutta laskee 7,3 prosenttiin vuonna 2024. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 8,0 ja 6,9 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 8,2 prosenttia tänä vuonna ja 7,7 prosenttia vuonna 2024. Vuoden 2024 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,2, nopean kasvun vaihtoehdossa 73,9 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 72,8 prosenttia.

    Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Perusvaihtoehdossa niiden rahoitusjäämä on -7,4 prosenttia bkt:sta vuonna 2020 ja -4,3 prosenttia bkt:sta vuonna 2024. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -7,2 ja -3,6 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -7,5 ja -5,0 prosenttia kokonaistuotannosta.

    Koko julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -7,8 prosenttia vuonna 2020 ja -3,6 prosenttia vuonna 2024. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -7,7 prosenttia tänä vuonna ja -2,9 prosenttia vuonna 2024. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -8,0 prosenttia vuonna 2020 ja -4,4 prosenttia vuonna 2024.

    Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EDP-velan kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde nousee 11,5 prosenttiyksikköä viime vuodesta, 70,7 prosenttiin vuonna 2020. Se nousee edelleen 78,0 prosenttiin vuonna 2024. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee ensin, 70,3 prosenttiin vuonna 2020 ja yhä 75,5 prosenttiin vuonna 2024. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee 70,9 prosenttiin bkt:sta vuonna 2020 kohoten sen jälkeen edelleen 81,7 prosenttiin asti vuonna 2024. 3 prosentin julkisen alijäämän EDP-kriteeri toteutuu ainoastaan hyvän kasvun skenaariossa ja siinäkin vasta vuonna 2024. Analyysimme perusteella vaikuttaakin siltä, että EDP-kriteerien rikkominen on erittäin todennäköistä myös koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen. Julkisen velan bkt-suhteen saaminen hallintaan tulee olemaan jatkossa vaikeaa.

    Lähde:
    Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling, Volume 74, August 2018, Pages 142–166.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö