Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen talouskasvu jatkuu vahvana. Kokonaistuotanto lisääntyy 2,8 prosenttia vuonna 2018, jolloin ylitetään vuoden 2008 tuotannon taso. Kasvu on 2,4 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020. Kasvu on lähivuosina nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu, joksi Etla arvioi noin 1,5 prosenttia.
  • Hyvän talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee.
  • Suomen vientimarkkinoiden ripeä kasvu jatkuu hieman hidastuen. Viennille tärkeät investoinnitkin lisääntyvät yhä tuntuvasti. Suurimmat riskit liittyvät rahoitusmarkkinoihin, kansainväliseen politiikkaan ja kaupan vapauteen.
  • Viennin määrä lisääntyy kysynnän vahvistumisen, kilpailukyvyn paranemisen ja kasvaneen kapasiteetin tukemana 4 prosenttia vuonna 2018. Kasvu hidastuu runsaaseen 3,5 prosenttiin vuonna 2019 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2020.
  • Yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2018 pari prosenttia. Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Vuosina 2019–2020 inflaation nopeutuminen hidastaa kulutuksen kasvun 1,6–1,7 prosenttiin.
  • Investointien kasvu hidastuu monien suurten hankkeiden valmistuttua 3 prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2019 kasvu nopeutuu noin 4,5 prosenttiin.
  • Työttömyysaste laskee 8,1 prosenttiin vuonna 2018. Sen jälkeen se alenee 7,7 prosenttiin vuonna 2019 ja 7,4 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 päästään jo 6,9 prosenttiin edellyttäen, että työn kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa saadaan parannettua.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,2 prosenttia tänä vuonna, 1,5 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020.
  • Julkinen talous on suunnilleen tasapainossa vuonna 2019.

Maailmantalouden kasvu jatkuu nopeana ainakin vuoden

Maailmantalous elää noususuhdannetta. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja pari prosenttia vuosina 2019–2020. Kasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, jota finanssipolitiikka vahvistaa lähivuosina. Kasvuvauhti on hieman arvioitua tuotantopotentiaalin kasvua nopeampaa, mikä johtaa inflaation kiihtymiseen ja korkotason nousuun. Presidentti Trumpin linjaukset muodostavat keskeisen epävarmuuden erityisesti finanssi- ja kauppapolitiikassa.

Koko EU-alueen bkt kasvaa 2,4 prosenttia tänä vuonna, 1,9 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020. Kuluvan vuoden kasvu on selvästi aiemmin arvioitua ripeämpää, vaikka Brexitin odotus jarruttaa Britannian kasvua. Myös Euroopassa kasvu on hieman tuotantopotentiaalin kasvua nopeampaa. Korkea työttömyys kuitenkin jarruttaa inflaation nopeutumista. Venäjällä kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2018 pari prosenttia ja vuosina 2019–2020 noin 1,5 prosenttia vuodessa energian hinnan vakaantumisen myötä. Pitemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutuminen edellyttää uudistusten vauhdittumista. Kiinan bkt lisääntyy kuluvana vuonna 6,6 prosenttia, mikä on keväällä arvioitua enemmän. Pyrkimys voimakkaasti kasvaneen yksityisen sektorin velkaantumisen hillintään ja siirtyminen vientiteollisuudesta palveluihin jarruttavat lähivuosina tuotannon kasvua. Vuonna 2019 kasvu hidastuu 6,3 prosenttiin ja seuraavana vuonna lähemmäs 6 prosenttia.

Vuonna 2018 koko maailman kokonaistuotanto kasvaa 3,8 prosenttia eli saman verran kuin viime vuonna. Vuonna 2019 kasvu hidastuu hieman, 3,5 prosenttiin. Ns. nousevien talouksien kasvua jarruttaa tällöin Kiinan kasvun hidastuminen. Raaka-aineita tuottavat maat hyötyvät lähivuosina raaka-aineiden hintojen maltillisesta noususta.

Riski ennustettua huonommasta kehityksestä on yhä olemassa. Rahapolitiikka on kiristymässä Yhdysvalloissa ja pian myös euroalueella. Tämä synnyttää potentiaalisen riskin rahamarkkinoille ja sitä kautta myös reaalitalouteen. Koska useassa euroalueen maassa julkisen velan taso on korkea ja pankkien vakavaraisuus heikohko, myös euromaiden taloudet ovat alttiita häiriöille. Kiinassa suurin ongelma on yrityssektorin korkea velan taso, mikä voi heikentyvän talouskehityksen oloissa synnyttää vaikeuksia velanhoidossa. Huolta aiheuttavat yhä presidentti Trumpin protektionistiset linjaukset. Viime aikoina jopa kauppasodan uhka on alkanut näyttää todelliselta.

Itä-Ukrainaan on muodostunut ns. jäätynyt konflikti. Vanhoja Venäjä-pakotteita ei lähiaikoina pureta ja uusia otetaan käyttöön. Poliittinen kriisi jarruttaa Venäjän ja länsimaiden taloussuhteita useita vuosia. Epävarmuutta lisäävät myös Syyriassa ja Irakissa yhä vellova sota sekä Pohjois-Korean ydinasevarusteluun ja mahdollisiin vastatoimiin liittyvät uhkat.

Euroalueen kasvu jatkuu, myös investoinnit lisääntyvät ripeästi

Vuonna 2017 euroalueen kokonaistuotanto kasvoi uusimpien arvioiden mukaan 2,3 prosenttia, mikä oli huomattavasti enemmän kuin alkuvuonna ennustettiin. (Ks. Etlan ennustevirheistä.) Alueen kokonaistuotannon edelliseen neljännekseen verrattu kasvu oli viime vuonna tasaisesti 0,6–0,7 prosenttia. Ennakoivat indikaattorit viittaavat positiivisen kehityksen jatkuneen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun jatkuminen riippuu jatkossa keskeisesti yritysten ja kotitalouksien luottamuksen kehityksestä. Matalat korot tukevat eurotalouksien kasvua. Euron kurssin vahvistuminen vaikeuttaa jonkin verran niiden vientiä.

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2018 ja 1,9 vuonna 2019. Kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin vuonna 2020.

Eurotalouksien välillä on kasvueroja myös lähivuosina. Vuonna 2018 bkt:n kasvu on Irlannissa 4,5, Alankomaissa 3, Saksassa, Espanjassa ja Kreikassa 2,5, Ranskassa 2 sekä Italiassa noin 1,5 prosenttia. Vaihtotaseet vahvistuvat ja julkisen talouden velkaantuminen hidastuu. Suuri
julkinen velka tekee monen euromaan talouden yhä haavoittuvaksi.

Euroalueen rahapolitiikka on hyvin kevyttä ja se normalisoituu hitaasti. Arvioimme, että EKP lopettaa arvopaperiostot vuoden 2018 lopussa, mutta ohjauskoron nosto jää vuoden 2019 toiselle vuosipuoliskolle.

EKP:n kevyen rahapolitiikan välitön vaikutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korkojen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osakekurssien nousua. Joissakin maissa kevyen rahapolitiikan seurauksena voi olla asuntojen hintojen epäterve nousu.

Euroalueen kriisinhallintamekanismien vahvistaminen on yhdessä EKP:n kevyen rahapolitiikan ja nopeutuneen talouskasvun kanssa rauhoittanut alueen rahoitusmarkkinoita. Kriisien riski on kuitenkin yhä olemassa, koska julkinen velka on monessa maassa korkea ja alueella (erityisesti Italiassa) on useita pankkeja, joiden vakavaraisuus on heikko. Myös Kreikan uuden kriisiytymisen uhka on olemassa.

Suomen bkt kasvoi 3 prosenttia vuonna 2017

Suomen kokonaistuotanto kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan 3,0 prosenttia vuonna 2017 edellisvuotisesta. Koko viennin määrä lisääntyi 8,3 prosenttia. Vienti kasvoi tuntuvasti usealle maantieteelliselle alueelle, myös Venäjälle. Yksityinen kulutus lisääntyi 1,6 prosenttia. Kulutusta tukivat matala inflaatio, työllisyyden paraneminen, muiden kuin ansiotulojen nousu ja vahva kuluttajaluottamus. Investoinnit lisääntyivät 6,3 prosenttia.

Bkt kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2018, 2,4 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020

Suomen kokonaistuotannon arvioimme kohoavan 2,8 prosenttia vuonna 2018. Syyskuussa ennustimme 2,0 prosentin kasvua. Korjaus johtuu pääasiassa kansainvälisen talouden voimakkaammasta kasvusta, joka näkyy parantuneina viennin näkyminä. Kuluvana vuonna vienti kasvaa 4 prosenttia. Investoinnit lisääntyvät selvästi viimevuotista vähemmän, koska monet suuret investointiprojektit ovat valmistuneet. Yksityinen kulutus kasvaa pari prosenttia paremman työllisyyden, reaaliansioiden nousun ja matalan säästämisasteen tukemana. Vuonna 2019 bkt kasvaa 2,4 prosenttia. Viennin kasvu hidastuu vaimeamman kysynnän vuoksi. Investointien kasvu nopeutuu hieman. Yksityinen kulutus kasvaa hieman vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2020 bkt lisääntyy 1,9 prosenttia, mikä on yhä jonkin verran nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu. Kasvua pitävät yllä erityisesti vienti ja investoinnit.

Kysyntä, kilpailukyvyn koheneminen ja investoinnit vahvistavat vientiä

Vuonna 2018 viennin määrä kasvaa 4 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa noin 5 prosenttia. Palvelujen viennin kasvu hidastuu viime vuoden voimakkaan kasvun jälkeen noin 1,5 prosenttiin. Vientiä tukevat investointitoiminnan ripeä kasvu vientimaissa, kilpailukykysopimuksen parantama kilpailukyky sekä investointien myötä kasvava vientiteollisuuden kapasiteetti. Paperiteollisuuden vienti kasvaa runsaat 4 prosenttia. Erityisen ripeästi kasvaa sellun vienti Äänekosken biotuotetehtaan uuden kapasiteetin myötä. Puutavaran vienti lisääntyy 5 prosenttia vientimarkkinoiden ripeän rakentamisen myötä. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyy noin 50 prosenttia Uudenkaupungin autotehtaan tuntuvan laajennuksen ansiosta. Muiden kulkuneuvojen (lähinnä laivojen) vienti vähenee runsaalla viidenneksellä viimevuotisesta. Koneita ja laitteita sekä metallituotteita viedään 3,5 prosenttia viimevuotista enemmän. Elektroniikkateollisuuden vienti kohoaa 5 prosenttia, mutta muiden sähkölaitteiden vienti jää viimevuotiselle tasolle. Viennin kasvu suuntautuu laajalle maantieteelliselle alueelle.

Vuonna 2019 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan noin 3,5 prosenttia. Kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta vientimarkkinoiden kasvun vaimetessa. Laivoja toimitetaan kuitenkin selvästi tämänvuotista enemmän. Vuonna 2020 viennin määrän kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin kansainvälisen kysynnän kasvun hidastuessa edelleen maltillisesti. Ennustettu varsin hyvä vientimenestys perustuu siihen, että kustannuskilpailukyky jatkaa lievää paranemista lähivuosina. Tämä edellyttää palkkamaltin jatkumista myös meneillään olevan sopimuskauden jälkeen.

Yritysten investoinnit ja rakentaminen jatkavat kasvuaan

Ennustamme investointien kasvavan 3 prosenttia vuonna 2018 – viimevuotisen 7,4 prosentin kasvun jälkeen. Kasvua hidastaa eräiden suurten kohteiden valmistuminen viime vuonna. Kone- ja laiteinvestoinnit jäävät viimevuotiselle tasolleen korkean vertailutason vuoksi. Asuinrakennusinvestointien kasvu jatkuu ripeänä vajaan 4,5 prosentin vauhdilla. Julkiset investoinnit kääntyvät noin 3,5 prosentin kasvuun.

Vuonna 2019 kokonaisinvestointien kasvu nopeutuu lähes 4,5 prosenttiin. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat lisääntyvän kapasiteettitarpeen vuoksi 5,5 prosenttia. Asuinrakentamisen kasvu jatkuu lähes 4 prosentin vauhdilla muuttoliikkeen siivittämänä. Vuonna 2020 kokonaisinvestointien kasvu hidastuu noin 3,5 prosenttiin maailmantalouden kasvun hidastumisen myötä.

Hallituksen työllisyystavoite on lähellä toteutumista

Viime aikoina vahvistunut talouskasvu on parantanut myös työllisyyttä. Työllisten määrä on kasvanut vuoden 2015 tammikuusta vuoden 2018 tammikuuhun 63 000 henkilöllä ja kausitasoitettu työllisyysaste on noussut 2,6 prosenttiyksiköllä 70,9 prosenttiin. Ennustamme tämän kehityksen jatkuvan. Työllisyys lisääntyy 99 900 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2019. Työllisyysaste nousee 71,6 prosenttiin. Hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta on siten lähellä toteutumista. Työttömyysastekin alenee, mutta vähemmän kuin pelkän työllisyyskehityksen pohjalta voisi olettaa, koska myös työvoiman tarjonta kasvaa. Vuodelle 2018 ennustamme 8,1 prosentin työttömyysastetta. Sen jälkeen työttömyysaste alenee 7,7 prosenttiin vuonna 2019 ja 7,4 prosenttiin vuonna 2020. Viennin koheneminen parantaa työllisyyttä myös teollisuudessa, vaikka tuottavuuden nousu sitä jarruttaakin. Vuoden 2022 työttömyysasteeksi arvioimme 6,9 prosenttia ja työllisyysasteeksi 73 prosenttia. Tämä kehitys edellyttää sitä, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa saadaan parannettua ja että palkkapaineet pysyvät kurissa.

Työllisyyden paraneminen tukee kulutusta

Vuonna 2018 koheneva työllisyys, nousevat reaaliansiot ja muut tulot sekä kotitalouksien hyvä luottamus saavat yksityisen kulutuksen noin
kahden prosentin kasvuun. Säästämisaste pysyy selvästi negatiivisena.

Vuonna 2019 yksityinen kulutus lisääntyy 1,7 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo kasvaa saman verran työllisyyden kohenemisen ja tulojen kasvun myötä. Reaaliansioiden olemme arvioineet kohoavan 0,5 prosenttia.

Vuonna 2020 yksityinen kulutus kasvaa 1,6 prosenttia, mikä vastaa kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon lisäystä. Jos palkkojen nousu ylittää ennusteemme, kulutuksen kasvu voi lyhyellä aikavälillä olla nopeampaa, mutta pitkällä aikavälillä heikkenevä työllisyys rajoittaa bkt:n ja kulutuksen kasvua.

Inflaatio nousee maltillisesti

Vuonna 2018 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 1,2 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää öljyn hinnan nousu viimevuotisesta sekä muun muassa elintarvikkeiden ja alkoholin hinnan nousu. Vuonna 2019 kuluttajahintojen nousun ennustetaan kiihtyvän 1,5 prosenttiin asumisen sekä muiden palvelujen hintojen nousun myötä. Vuonna 2020 kuluttajahinnat kohoavat 1,9 prosenttia. Tällöin nouseva korkotaso osaltaan kiihdyttää inflaatiota.

Talouskasvu, sopeutukset ja rakenneuudistukset tasapainottavat julkista taloutta

Julkinen talous tasapainottuu aiemmin ennustettua nopeammin vahvan talouskasvun ansiosta. Vuonna 2017 koko julkisen sektorin alijäämä oli arviomme mukaan 0,9 prosenttia bkt:sta. Valtion vaje oli 1,8 prosenttia ja kuntien 0,1 prosenttia. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli prosentin verran. Julkisen sektorin ns. rakenteellinen alijäämä oli arviomme mukaan 0,6 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Sen EMU-normi on maksimissaan 0,5 prosenttia, mutta siinä on omat joustomekanisminsa. Koko julkisen talouden bruttovelka oli 62,4 prosenttia bkt:sta, mikä oli vajaan prosenttiyksikön matalampi kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2018 julkisen sektorin alijäämä pienenee ripeän talouskasvun tukemana 0,6 prosenttiin bkt:sta. Valtion vaje on 1,5 prosenttia bkt:sta. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä alenee 0,9 prosenttiin eläkemenojen kasvun myötä. Julkinen velka alenee 60,8 prosenttiin bkt:sta. EU:n komission menetelmällä Etlan ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä pysyy viimevuotisessa 0,6 prosentissa ns. tuotantokuilun sulkeutumisen vuoksi, vaikka varsinainen alijäämä pienenee.

Vuonna 2019 julkisen talouden alijäämä lähes poistuu 0,1 prosenttiin bkt:sta valtion vajeen pienentyessä alle prosenttiin bkt:sta säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy 0,9 prosentissa. Julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 0,8 prosenttia bkt:sta. Varsinaisen alijäämän pieneneminen pienentää alijäämää, mutta tuotantokuilun kääntyminen positiiviseksi vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Julkisen velan bkt-suhde alenee 59,4 prosenttiin bkt:sta.

Vuonna 2020 koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi 0,4 prosenttiin bkt:sta. Valtion vaje on tällöin 0,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen velan bkt-suhde laskee 57,6 prosenttiin bkt:sta. Suotuisan kehityksen edellytyksenä on julkisen sektorin meno- ja tulokurin jatkuminen. Valtiontalous tasapainottuu vuonna 2021.

Suomi täyttää selvästi julkisen sektorin vajeen 3 prosentin tavoitteen. Nopeutunut talouskasvu on helpottanut merkittävästi myös 60 prosentin velkakriteerin täyttymistä. Velka ei kasva niin korkeaksi kuin aiemmin arvioitiin ja vuonna 2019 velan suhde bkt:hen painuu jo 60 prosentin rajan alle. Lasku jatkuu niin, että vuonna 2022 velka on 53,8 prosenttia bkt:sta. Kehitys on kuitenkin hyvin herkkä talouskasvun ja bkt:n hinnan suhteen (ks. oheinen erityisteema vaihtoehtoisista skenaarioista).

Rakenteellinen alijäämä on EMU-kriteereiden ns. ennaltaehkäisevän osan kannalta yhä ongelma Suomelle. Se lasketaan varsinaisesta julkisen sektorin alijäämästä tekemällä siihen suhdanne- ja rakennekorjaus. Oleellinen kysymys laskennassa on se, kuinka suureksi Suomen ns. potentiaalinen tuotanto arvioidaan. Mitä suurempi on potentiaalisen bkt:n ja varsinaisen bkt:n välinen ero (negatiivinen tuotantokuilu), sitä pienempi rakenteellinen alijäämä on suhteessa varsinaiseen alijäämään. Kun tuotantokuilu sulkeutuu, rakenteellinen ja varsinainen alijäämä ovat samoja. Arviomme mukaan rakenteellinen alijäämä ylittää vuosina 2018 ja 2019 keskipitkän aikavälin tavoitetason. Koska alijäämä kuitenkin pysyy yhden prosentin alapuolella (ei poikkea merkittävästi) eikä kasva merkittävästi, myös rakenteellisen alijäämän kriteeri täyttyy.

EMU-kriteeristössä on vielä lisäkriteerinä ns. menosääntö. Se määrittää, että julkiset menot eivät saisi kasvaa nopeammin kuin potentiaalinen bkt. Tämän mittarin tulkinta on vielä hakemassa muotoaan. Siinäkin ongelmana ovat potentiaalisen tuotannon laskemiseen liittyvät epävarmuudet. (Ks. rakenteellisen alijäämän laskennasta erityisteema ja tämän Suhdanteen jälkimmäisen artikkeliosuuden ensimmäinen artikkeli.)

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2017 2017 2018E 2019E 2020E '13-'17 '18-'22E
Bruttokansantuote markkinahintaan 224,3 3,0 2,8 2,4 1,9 0,8 2,1
Tuonti 84,5 2,9 2,7 2,5 2,2 2,1 2,5
- tavarat 57,7 4,2 3,0 2,5 2,0 2,4 2,4
- palvelut 26,8 -0,6 2,1 2,6 2,8 1,3 2,9
Kokonaistarjonta 308,8 3,0 2,8 2,4 2,0 1,2 2,2
Vienti 85,6 8,1 4,0 3,7 2,5 1,9 3,1
- tavarat 59,5 8,1 4,9 4,2 2,2 1,7 3,2
- palvelut 26,1 8,6 1,7 2,6 3,2 2,3 2,9
Investoinnit 50,5 6,4 3,0 4,4 3,4 1,3 3,4
- yksityiset 41,9 8,8 2,9 4,6 3,4 1,6 3,4
- julkiset 8,6 -4,2 3,7 3,6 3,3 -0,1 3,1
Kulutus 173,4 1,4 1,5 1,2 1,3 1,0 1,3
- yksityinen 122,0 1,6 1,9 1,7 1,6 1,1 1,6
- julkinen 51,4 1,0 0,5 0,3 0,5 0,7 0,4
Varastojen muutos 1) -0,7 -1,0 0,5 -0,1 0,0 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 308,8 3,4 2,8 2,4 2,0 1,2 2,2
Kotimainen kysyntä 223,2 1,5 2,3 1,9 1,8 0,9 1,8
Julkinen kysyntä 59,9 0,2 0,9 0,8 0,9 0,6 0,8
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.1/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2015 2016 2017 2018E 2019E 2020E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % -0,2 0,4 0,8 1,2 1,5 1,9
Ansiotason muutos, % 1,4 0,9 0,2 2,0 2,0 2,8
Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,6 8,1 7,7 7,4
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa BKT:hen -0,8 -1,5 0,8 0,9 1,1 1,2
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -3,1 2,3 5,3 4,5 4,2 2,8
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2,8 -1,8 -0,9 -0,6 -0,1 0,4
Suomen EMU-velka, % BKT:sta 63,6 63,1 62,4 60,8 59,4 57,6
Euribor 3 kk, % 0,0 -0,3 -0,3 -0,3 0,2 0,7
EU28-maiden BKT:n muutos, % 2,3 2,0 2,4 2,4 1,9 1,6
- Euroalue 2,1 1,8 2,3 2,4 1,9 1,5
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 0,0 0,3 1,7 1,6 1,9 1,9
- Euroalue1) 0,0 0,2 1,5 1,5 1,8 1,8
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S18.1/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2018E 2019E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2018E 2019E
Euron hinta
USD 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20
JPY 135 135 135 135 135 135 135 135 135,3 135,3
GPB 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88
Ohjauskorot
FED 1,75 1,75 2,00 2,25 2,50 2,75 2,75 3,00 1,90 2,69
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,25 0,00 0,10
Markkinakorot
Libor 3kk 1,95 1,95 2,20 2,35 2,60 2,85 2,85 3,10 2,09 2,79
Euribor 3kk -0,31 -0,30 -0,28 -0,22 0,05 0,05 0,22 0,30 -0,28 0,15
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 65,0 63,0 64,0 64,0 66,0 66,0 66,0 66,0 64,0 66,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % 0,9 11,1 6,4 6,5 1,2 1,2 1,2 1,2 6,1 1,2
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S18.1/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Kansainvälisen talouden kehitys on epävarmaa: vaihtoehtoiseenkin kehitykseen on syytä varautua

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että Suomessakin on syytä hahmotella perusennusteelle vaihtoehtoisia kehitysuria. Olemme alla esitetyissä vaihtoehdoissa rakentaneet Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle kolme uraa seuraavasti:


Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2017 2018 2019 2020 2021 2022
Nopea kasvu 3,4 3,7 3,2 2,9 2,9 2,9
Perusvaihtoehto 3,4 3,1 2,7 2,4 2,4 2,4
Hidas kasvu 3,4 2,4 1,9 1,6 1,6 1,6
S18.1/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot voivat syntyä monista lähteistä. Kunkin kehityskulun tarkkaa suuruutta tai vaikutusta ei pystytä mittamaan. Tärkeää on kuitenkin antaa kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa.

Perusvaihtoehto on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusvaihtoehdossa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Hyväkään vaihtoehto ei voi olla kovin optimistinen, koska euroalue joutuu sopeutumaan korkeisiin julkisen talouden velkoihin vielä usean vuoden ajan. Kiinassa maan rakenteelliset ongelmat estävät paluun aiemmalle kasvutrendille, eikä Venäjällä ole näköpiirissä kovin voimakasta kasvua.

Kuvattu hitaan kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat muun muassa
euroalueen ja Kiinan velkatilanteen ja rahoitusmarkkinoiden kehitys, protektionismin uhka, öljyn hinnan vaihtelut ja poliittiset kriisit. Suomen omista riskeistä mainittakoon tekijät, jotka vaikuttavat Suomen vientimenestykseen sekä kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Näidenkin vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida seuraavalla sivulla olevassa kuviossa esitettyjen Suomen bkt-urien pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin. Paljon suurempikin on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden urat vaikuttavat Suomen kansantalouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. valuuttakursseista, koroista, lainojen riskipreemioista sekä kotimaisten yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2018–2022 perusvaihtoehdossa keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 2,4 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,8 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu sama hallitusohjelman mukainen julkisen talouden päätösperäinen sopeutus. Huonon kehityksen vaihtoehtoon on sisällytetty heikomman kansainvälisen talouden skenaarion lisäksi yksityisen kulutuksen kasvua alentava säästämis-asteshokki vuodelle 2018.

Työttömyysaste alenee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 8,1 prosenttiin ja edelleen 6,9 prosenttiin vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 8,0 ja 6,7 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 8,2 prosenttia tänä vuonna ja 7,1 prosenttia vuonna 2022. Vuoden 2022 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,0, nopean kasvun vaihtoehdossa 73,4 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 72,5 prosenttia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi voimakkaasti taloudelliseen kasvuun. Perusvaihtoehdossa rahoitusjäämä on -1,5 prosenttia bkt:sta vuonna 2018 ja +0,2 prosenttia bkt:sta vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -1,4 ja +0,6 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -1,6 ja -0,4 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EMU-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -0,6 prosenttia vuonna 2018 ja +0,8 prosenttia vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -0,5 prosenttia tänä vuonna ja +1,3 prosenttia vuonna 2022. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-rahoitusjäämä on -0,8 prosenttia vuonna 2018 ja +0,2 prosenttia vuonna 2022. Rakenteellisen alijäämän mittariin vaikuttaa merkittävästi tuotannon suhdannekomponentin suuruus kunakin vuonna. (Ks. Suhdanteen ensimmäinen artikkeli talouspolitiikasta ja erityisteema rakenteellisesta alijäämästä.)

Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EMU-velan (EDP-velka) kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EMU-velan bkt-suhde alenee noin puolellatoista prosenttiyksiköllä 60,8 prosenttiin vuonna 2018. Se alenee edelleen 53,8 prosenttiin vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa EMU-velka alenee 60,6 prosenttiin vuonna 2018 ja edelleen 51,8 prosenttiin vuonna 2022. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 61,2 prosenttia bkt:sta vuonna 2018 alentuen sen jälkeen perusvaihtoehtoa hitaammin 56,5 prosenttiin vuonna 2022. EMU-kriteerit täyttyvät vajeen ja velan osalta kaikissa vaihtoehdoissa. EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2,5–3 % bkt:sta) alennetaan velasta 60 prosentin EMU-kriteeriä sovellettaessa, ja velalle tehdään suhdannekorjaus. Velan alenemisvauhti on myös riittävä. Velan kehitys on hyvin herkkä taloudellisen kasvun suhteen ja edellä ennakoitua heikompikin talouskehitys on hyvin mahdollinen.

Markku Kotilainen

Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja, VTT
Alue: talouspolitiikka