Suhdanne

Yksityinen kulutus

Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna noin kahden prosentin vauhtia. Kulutuksen kasvu jää ensi vuonna keskimäärin nollaan.

Yksityinen kulutus kasvaanopeasta inflaatiosta huolimatta tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttia viime vuodesta palkkasumman huomattavan nousun ja ns. kasvuperinnön ansiosta. Kasvuperintö kertoo, kuinka paljon kulutus muuttuu, vaikka se olisi koko kuluvan vuoden samalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Viime vuodelta kertyikin kasvuperintöä 1,4 prosenttiyksikköä, eli huomattavan paljon.

Vaikka ansiotasoindeksistä laskettu reaaliansiotaso nyt laskeekin huomattavasti nopean inflaation seurauksena, reaalinen palkkasumma alenee ennusteemme mukaan tänä vuonna vain reilun prosentin viime vuodesta. Nimellisen palkkasumman vahva kehitys johtuu työllisyyden paranemisesta ja rakenteellisista muutoksista työmarkkinoilla. Siten yksityisen kulutuksen edellytykset eivät kokonaisuutena ottaen heikkene tänä vuonna niin pahasti kuin inflaatiokehityksen perusteella voisi ajatella. Kulutusta tukee myös säästämisasteen aleneminen ja pandemian aikana keskimäärin kertyneiden säästöjen purkaminen. Eri kotitaloudet ovat kuitenkin muun muassa säästöjensä ja kohtaamansa inflaation suhteen hyvin erilaisessa asemassa.

Kulutuksen vaisu kehitys jatkuu ennusteemme mukaan vielä ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen yksityinen kulutus alkaa hitaasti kasvaa. Koko vuoden 2023 keskimääräinen yksityisen kulutuksen kasvu jää nollaan. Ennusteen mukaan inflaatio hidastuu ensi vuonna, kun vuoden takainen vertailutaso nousee ja maailmanmarkkinahintojen paineet hellittävät. Riskinä ovat muun muassa lisähäiriöt sähkö- ja energiamarkkinoilla ja elintarvikkeiden tuotannossa sekä palkkainflaation kiihtyminen odotettua enemmän, mikä johtaisi nykyistä laajempaan hintojen nousuun ja siten reaaliansioiden ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Riskien toteutuminen heikentäisi keskipitkällä aikavälillä kuluttajien ostovoimaa ja siten yksityistä kulutusta.

Taulukko: ETLA S22.2/c01t
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2021 2022E 2023E 2024E 2021 2022E 2023E 2024E
Palkat 97,6 103,0 106,8 110,7 5,1 5,5 3,7 3,7
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 19,7 21,2 22,0 22,8 12,1 7,2 3,7 3,7
Toimintaylijäämä ja sekatulo 18,7 19,1 19,5 19,9 1,4 2,1 2,0 2,3
Omaisuustulot, netto 9,7 10,1 10,4 10,8 8,9 3,9 3,5 3,3
Tulonsiirrot kotitalouksille 53,6 53,9 57,1 59,3 1,0 0,6 5,9 3,8
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 68,4 71,5 74,4 77,2 8,1 4,6 4,0 3,8
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 131,0 135,7 141,3 146,3 2,6 3,6 4,1 3,5
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Säästämisaste alenee ja tukee kulutusta

Viime vuonna kotitalouksien säästämisaste oli kaksi prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun se on ollut tällä vuosisadalla keskimäärin yhden prosentin. Säästämisaste alenee tänä vuonna ennusteessamme 0,6 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen nollaan. Siten yksityinen kulutus voi kehittyä ennustevuosina hieman paremmin kuin ostovoima sallii.

Kotitalouksien reaalinen ostovoima alenee tänä vuonna noin kaksi prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna se kasvaa ennusteemme mukaan vajaan prosentin inflaation hidastumisen seurauksena. Vuonna 2024 reaalinen ostovoima kasvaa vajaat kaksi prosenttia.

Yksityisen kulutuksen määrä, kotitalouksien reaalinen ostovoima ja säästämisaste, %

Kulutuksen rakenne normalisoituu

Yksityisen kulutuksen rakenteen palautuminen suunnilleen normaaliksi pandemian vaikutuksista tulee päätökseen tänä vuonna. Pandemia-ajan kulutusrakenteen muutoksesta hyötyivät muun muassa päivittäistavarakauppa, kodintekniikan vähittäiskauppa, rautakauppa ja puutarha-ala. Sen sijaan monet palvelut ja vaatekauppa kokivat kysynnän alenemisen.

Nyt uutena haasteena on kysynnän kestävyys hintatason yleisen nousun edessä. Lisäksi tuotteiden suhteelliset hinnat ovat muuttuneet selvästi, mikä muuttaa myös kysynnän rakennetta.

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino käypähintaisessa yksityisessä kulutuksessa 9 prosenttia) kysynnän määrä alenee kuluvana vuonna huomattavasti, ennusteen mukaan noin yhdeksän prosenttia. Taustalla ovat pandemiasta palautumisen lisäksi uusien henkilöautojen toimitusvaikeudet sekä monien kestokulutustavaroiden poikkeuksellinen hintojen nousu. Kysyntä kasvaa taas ensi vuonna, mutta suhteellisen maltillisesti.

Taulukko: ETLA S22.2/c02t
Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2021 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Yksityiset kulutusmenot 128,1 3,7 2,2 -0,1 1,6 0,5 1,4
Kestävät kulutustavarat 10,4 4,5 -9,4 1,4 4,1 3,3 0,7
Puolikestävät tavarat 9,6 11,6 1,8 -1,5 1,0 1,3 1,0
Lyhytikäiset tavarat 36,5 2,0 -2,1 -0,7 0,3 0,6 -0,4
Palvelut 66,3 3,5 5,6 0,5 2,1 0,4 2,4
Muut 1 5,4 0,0 17,0 -2,4 -0,5 -3,7 2,7
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2 0,8 -2,2 0,7 1,7 1,2 0,5
Arvon muutos
Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Kestävät kulutustavarat 5,1 -4,1 3,0 4,5 1,9
Puolikestävät tavarat 11,1 4,5 -0,1 1,6 0,6
Lyhytikäiset tavarat 5,3 12,2 6,5 2,2 2,2
Palvelut 4,8 7,6 3,0 4,7 1,0
Säästämisaste (kotitaloudet), % 2,2 0,8 0,1 -0,4 1,3 -0,1
Säästämisaste, % 3 2,0 0,6 0,0 -0,4 1,1 -0,1
1 Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
3 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 8 prosenttia) kysyntä kasvaa tänä vuonna keskimäärin pari prosenttia mutta supistuu hieman ensi vuonna ennen uutta kasvua vuonna 2024.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 30 prosenttia) kysynnän määrä alenee tänä vuonna pari prosenttia sekä päivittäistavarakaupan myynnin määrän normalisoitumisen että liikennepolttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Hidas supistuminen jatkuu ensi vuonna.

Palvelujen (paino 54 prosenttia, mistä asumisen osuus on hieman yli puolet) kysynnän kasvu on tänä vuonna reipasta, ennusteen mukaan yli viisi prosenttia. Kasvu kuitenkin hiipuu ensi vuonna vain aavistuksen positiiviseksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen seurauksena.

Kontribuutio kotitalouksien kulutusmenojen muutokseen, %-yksikköä

Kestokulutustavaroiden hinnat historiallisessa nousussa

Kestokulutustavaroiden hinnat nousivat 1990-luvun alussa Suomen markan heikkenemisen seurauksena, mutta sen jälkeen ne ovat jatkuvasti alentuneet viime vuoden lopulle asti. Nyt hintojen nousu on jo huomattavan nopeaa. Taustalla on globaaleja ongelmia tuotantokomponenttien saatavuudessa ja tuotantoketjuissa sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Hintojen nousu maltillistuu mutta keskimäärin jatkuu ensi vuonna.

Myös lyhytikäisten tavaroiden hintojen nousu on historiallisen nopeaa tänä vuonna elintarvikkeiden ja liikennepolttoaineiden hintakehityksen seurauksena. Nousu keskimäärin hidastuu ensi vuonna mutta on edelleen nopeaa.

Puolikestävissä tavaroissa ja palveluissa hintojen nousu oli vuoden 2022 alussa normaalin rajoissa. Ennusteen mukaan edellisten hintojen nousu hidastuu ensi vuonna mutta palvelujen kiihtyy hieman.

Taulukko: ETLA S22.2/c03t
Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta, %
Tuloerä 2021 2021 2022E 2023E 2024E 2021 2022E 2023E 2024E
Työtulot 117,4 6,2 5,8 3,7 3,7 56,4 56,0 56,6 56,9
Palkat ja palkkiot 97,6 5,1 5,5 3,7 3,7 46,9 46,5 47,0 47,2
Työnantajan sos.turvamaksut 19,7 12,1 7,2 3,7 3,7 9,5 9,6 9,7 9,7
Toimintaylijäämä ja sekatulo 55,9 6,1 5,5 2,2 3,2 26,8 26,6 26,5 26,5
Yrityssektori 37,1 9,3 7,2 2,3 3,6 17,8 17,9 17,9 17,9
Julkisyhteisöt 0,1 -55,4 2,4 2,1 3,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Kotitaloudet1, 2 18,7 1,4 2,1 2,0 2,3 9,0 8,6 8,6 8,5
Omaisuustulot, netto 4,3 15,4 -19,0 -29,2 -7,1 2,1 1,6 1,1 1,0
Yrityssektori -11,5 14,2 12,3 11,6 4,6 -5,5 -5,8 -6,4 -6,4
Julkisyhteisöt 6,1 24,6 3,7 2,1 2,1 2,9 2,9 2,9 2,8
Kotitaloudet1 9,7 8,9 3,9 3,5 3,3 4,6 4,5 4,6 4,6
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 30,7 6,9 12,2 3,6 3,6 14,8 15,6 15,7 15,8
Kansantulo 208,3 6,5 6,4 2,6 3,1 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 47,8 3,1 6,6 3,0 3,8
Ensitulo ulkomailta 4,7 15,9 -7,2 -17,9 -15,0
Bruttokansantuote markkinahintaan 251,4 5,6 6,7 3,0 3,5
1 Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2 Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

+358 50 410 1012

Scroll