Suhdanne

Tuotanto

Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia. Ensi vuonna kasvu pysähtyy, kun teollisuustuotannon ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi supistuu. Palvelujen kasvuvauhti hiljenee selvästi.

Kokonaistuotannon kasvuvauhti Suomessa hidastuu selvästi kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, kun maailmantalouden näkymät synkkenevät. Etla arvioi syksyn ennusteessaan, että bkt kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia. Arvio on lähes sama kuin kevään ennusteessamme (2,1 %). Vuonna 2023 Suomen bkt:n kasvu pysähtyy, itse asiassa kokonaistuotanto supistuu hieman (-0,1 %). Bkt-lukua on alennettu prosenttiyksiköllä edellisestä ennusteesta, mikä on seurausta maailmantalouden hidastuvasta kasvusta. Vuonna 2024 bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia.

Suurin riski ennustettua heikompaan kehitykseen liittyy Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan. Sen vaikutukset ovat jo laajalti tiedossa maailmalla, ja myös monet tilastot paljastavat, miten sotatoimet ja niistä seuranneet pakotteet vaikuttavat Suomen ja muiden maiden talouksiin. On myös varauduttava mahdollisiin ennalta arvaamattomiin seurauksiin.

Etla arvioi ennusteessaan, että kaikki kysyntäerät, vienti, investoinnit ja kulutus, kasvattavat bruttokansantuotetta tänä vuonna. Kulutus vähenee ensi vuonna aavistuksen verran tämänvuotisesta. Vienti ja investoinnit kasvavat edelleen.

Taulukko: ETLA S22.2/t01t
Arvonlisäys toimialoittain
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e %-osuus Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2021 2021 2020 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Alkutuotanto 5,8 2,6 8,0 -4,6 -3,1 1,2 1,6 1,9 0,3
Teollisuus 45,0 20,6 -1,3 0,7 1,3 -3,4 2,3 1,1 0,9
Rakentaminen 16,8 7,7 -0,7 9,6 3,9 -2,1 1,3 1,4 1,2
Palvelut 150,4 69,0 -3,1 3,6 2,1 1,4 1,8 1,3 1,7
Arvonlisäys perushintaan 218,0 100,0 -2,3 3,2 1,9 0,2 1,9 1,3 1,5
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Teollisuussektorin arvonlisäyksen volyymi kasvaa tänä vuonna runsaan prosentin tahtia ja palvelusektorin noin 2 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäyksen volyymin kasvu hidastuu tänä vuonna tuntuvasti vajaaseen 4 prosenttiin. Ensi vuonna teollisuuden arvonlisäyksen volyymi vähenee runsaat 3 prosenttia ja rakentaminen supistuu 2 prosenttia. Palvelusektorin kasvuvauhti hiljenee noin 1,5 prosenttiin. Alkutuotanto supistuu tänä vuonna kolmisen prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna runsaan prosentin kasvuun. Vuonna 2024 kaikki sektorit kasvavat.

Bruttokansantuote perushintaan kasvaa Etlan ennusteen mukaan viisivuotisjaksolla 2022–2026 keskimäärin 1,5 prosenttia, eli hieman nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvaa kuitenkin seuraavalla viisivuotisjaksolla vähemmän kuin edellisellä jaksolla. Palvelualojen kehitys on edellistä jaksoa suotuisampi. Alkutuotanto sen sijaan kasvaa huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2017–2021.

Kontribuutio arvonlisäykseen, %-yksikköä

Teollisuussektorin tuotoksen kasvuvauhti pysyy tänä vuonna vajaassa 4 prosentissa

Etlan uusien laskelmien mukaan teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna tuotoksella mitattuna 3,8 prosenttia viimevuotisesta, eli hieman enemmän kuin vuonna 2021. Paperiteollisuuden ja tevanake-teollisuuden tuotanto sekä mineraalien kaivu jää kuitenkin ennusteemme mukaan edellisvuotista pienemmäksi. Vuonna 2023 tuotannon kasvuvauhti hiljenee 1,5 prosenttiin, mutta vuonna 2024 tuotos lisääntyy 2 prosentin tahtia maailmantalouden piristyessä.

Taulukko: ETLA S22.2/t02t
Teollisuustoimialojen tuotos
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e %-osuus Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2021 2021 2020 2021 2022E 2023E 2024E 2017–21 2022–26E
Metalliteollisuus 66,1 43,6 -1,1 4,5 6,1 0,7 2,5 3,0 3,1
Metallien jalostus 12,8 8,4 6,4 4,5 9,2 0,1 3,9 2,7 4,0
Metallituotteet 9,2 6,1 -2,4 3,7 12,9 1,0 0,2 2,1 3,5
Koneet ja laitteet 21,0 13,9 -5,7 5,7 5,9 -0,6 1,9 2,3 2,3
Kulkuneuvot 4,7 3,1 -3,6 3,6 8,7 1,0 2,6 3,3 3,5
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 18,4 12,1 1,8 3,6 1,1 2,5 3,4 4,6 3,1
Metsäteollisuus 23,2 15,3 -6,0 5,4 -1,7 6,6 1,7 0,7 1,6
Puutavarateollisuus 8,1 5,4 -1,8 1,8 10,2 2,2 1,1 0,7 2,6
Paperiteollisuus 15,1 9,9 -7,8 7,1 -6,8 8,9 2,0 0,7 1,1
Graafinen teollisuus 0,8 0,6 -14,1 -4,0 1,5 -1,3 0,8 -5,2 0,5
Kemianteollisuus 24,8 16,3 -8,5 -0,1 6,5 0,4 3,6 0,9 3,7
Elintarviketeollisuus 11,9 7,9 2,8 1,2 1,3 0,0 0,5 0,7 0,8
Tevanaketeollisuus 1,1 0,7 -2,2 6,8 -1,0 0,3 0,2 0,8 -0,2
Rakennusaineteollisuus 3,4 2,2 -4,1 7,0 3,7 -1,4 0,1 2,4 0,8
Muu valmistus 2,0 1,3 -5,7 3,8 -1,6 2,8 2,7 1,5 1,9
Tehdasteollisuus yhteensä 133,4 87,9 -3,3 3,5 4,1 1,5 2,3 1,9 2,6
Tehdasteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus 115,1 75,8 -4,2 3,5 4,6 1,3 2,1 1,5 2,5
Mineraalien kaivu 2,7 1,8 2,1 -6,1 -6,9 3,6 1,9 1,1 0,5
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 15,7 10,3 -1,7 6,2 2,2 1,0 0,9 1,1 1,2
Koko teollisuus 151,8 100,0 -3,1 3,6 3,8 1,5 2,1 1,8 2,4
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Paperiteollisuuden tuotanto, mukaan lukien sellu ja kartonki, supistuu tänä vuonna vajaat 7 prosenttia. UPM:n ja Paperiliiton kiistasta johtuva lakko kesti lähes neljä kuukautta, mikä väistämättä pudottaa koko vuoden tuotantolukua. Venäjän hyökättyä Ukrainaan paperiyhtiöt ilmoittivat lopettavansa viennin Venäjälle, mikä myös näkyy tuotantoluvuissa.

Länsi-Euroopassa rakentaminen kasvaa tänä vuonna edelleen hyvää vauhtia, ja niinpä puutavarateollisuuden tuotanto kohoaa tänä vuonna 10 prosenttia.

Kemianteollisuuden tuotos kasvaa noin 6,5 prosenttia tänä vuonna. Lukua nostaa Kilpilahden öljynjalostamon pitkä huoltoseisokki toisella neljänneksellä 2021. Arvioimme että kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus lisääntyy tuntuvasti tänä vuonna. Kumi- ja muovituotteiden valmistus jää edellisvuoden lukemiin.

Elintarviketeollisuuden tuotos kasvaa tänäkin vuonna runsaan prosentin tahtia, vaikka moni alan yritys ilmoitti keväällä lopettavansa viennin Venäjälle.

Metallien jalostuksen ja metallituotteiden tuotos kasvaa tänä vuonna erityisen paljon. Ensi vuonna molempien toimialojen kasvu lähes pysähtyy.

Koneiden ja laitteiden tuotos pysyy vielä tänä vuonna vahvoissa lukemissa. Toimiala kuitenkin kärsii jossain määrin EU:n keväällä 2022 asettamista Venäjän vastaisista kauppapakotteista. Sanktiot kohdistuvat myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialaan. Alan tuotannon kasvu jää tänä vuonna noin prosenttiin.

Bkt kasvoi 3,6 prosenttia vuoden alkupuoliskolla

Suomen bruttokansantuote kasvoi 3 prosenttia vuonna 2021 kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 251 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kohosi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,3 prosenttia vuoden takaisesta. Kausitasoitettuna bkt nousi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä bkt kasvoi 3 prosenttia viimevuotisesta. Kausitasoitettuna kasvua kertyi 0,9 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä.

Bkt lisääntyi siten kansantalouden tilinpidon mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3,6 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi nousi 3,9 prosenttia ja palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kohosi 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi 5,1 prosenttia, mutta alkutuotanto supistui 2,8 prosenttia.

Teollisuustoimialoista metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi, pois lukien sähkö- ja elektroniikkateollisuus, kohosi tammi-kesäkuussa peräti 10,1 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto nousi 4,6 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi sen sijaan laski 2,2 prosenttia. Energiahuollon tuotanto lisääntyi 0,3 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi supistui 5,1 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kärsi erityisen paljon koronapandemiasta ja elpyi nyt edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 34 prosentin vauhtia. Liike-elämän palvelut kohosivat 8 prosenttia. Informaatio ja viestintä lisääntyi 6,9 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutustoiminta nousi 5,2 prosenttia. Kuljetus ja varastointi oli 4 prosentin kasvussa. Taide- ja viihdealan arvonlisäyksen volyymi nousi 3,5 prosenttia. Koulutus sekä terveyspalvelut nousivat 3,4 prosenttia. Kiinteistöalan palvelut lisääntyivät 2 prosenttia.

Asuntorakentaminen vähenee ensi vuonna

Asuntorakentaminen kasvoi voimakkaasti kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Taustalla on viime vuonna aloitettujen asuntohankkeiden suuri määrä. Myös muiden kuin asuinrakennusten tuotanto kasvoi alkuvuonna, mutta asuinrakentamista hitaammin. Jo aiemmin aloitetut hankkeet ja kysyntä kannattelevat asuinrakentamista vielä tänäkin vuonna.

Rakentamisen tuotanto kasvaa vielä kuluvan vuoden aikana mutta hidastuu loppuvuotta kohti. Vielä viime vuonna uusia asuntolainoja nostettiin ennätyspaljon. Kuluvana vuonna asuntojen kysyntä on laskenut, ja asuntojen hinnat lähtivät laskuun keväällä. Yhä kiristyvä rahapolitiikka näkyy jo uusien asuntolainojen keskikoron nousuna.

Sekä asuin- että muuhun rakentamiseen myönnettyjen lupien määrät ovat laskeneet voimakkaasti kuluvana vuonna. Tämä heijastuu jo aloitettuihin uusiin rakennushankkeisiin, joiden määrät ovat myös jo vähentyneet alkuvuonna.

Teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattorit (saldo) 3kk liuk. ka.

Muu talonrakentaminen ei ole ollut yhtä hyvässä vireessä. Vaikka lupakehitys on ollut hieman heikompaa, erityisesti teollisuuden yritysten investointisuunnitelmien perusteella on odotettavissa myös muun talonrakentamisen pysyvän kohtuullisen hyvänä kuluvana vuonna.

Uudistalorakentaminen vetää myös viime vuonna heikosti kehittyneen maa- ja vesirakentamisen kasvuun tänä vuonna. Maa- ja vesirakentaminen oli viime vuonna vaimeaa erityisesti julkisten infrahankkeiden supistumisen takia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto ja myynnin määrä laskivatkin viime vuoden aikana. Julkisten infrainvestointien väheneminen ennustejaksolla pidättelee maa- ja vesirakentamista, jota teollisuuden lähivuosien hankkeet vastaavasti tukevat.

Rakennusyritysten luottamus on kesän aikana laskenut selvästi ja suhdannenäkymät ovat Venäjän sodan jälkeen kääntyneet heikoiksi. Tuotanto-odotukset ovat matalalla ja henkilöstön määrä vähenee. Näkymiä painavat raaka-aineiden hinnat, jotka yhä nostavat rakennuskustannuksia, ongelmat saatavuudessa ja korkojen nousu.

Rakennustuotannon ennustetaan kasvavan 3,9 prosenttia tänä vuonna ja vähenevän 2,1 prosenttia ensi vuonna.

Taulukko: ETLA S22.2/t04t
Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
2020 Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Mrd. e %-osuus 2020 2021 2022E 2023E 2024E 2017–21 2021–26E
Rakentaminen 36,1 100,0 0,2 3,5 3,9 -2,1 1,3 2,7 1,3
Talonrakentaminen 26,0 72,1 -1,3 4,5 4,8 -3,0 1,2 2,8 1,2
Maa- ja vesirak. 10,1 38,9 4,7 0,8 1,5 0,5 1,4 2,4 1,4
Lähde: Tilastokeskus, Etla.

Yksityiset palvelualat kasvavat tänä vuonna keskimäärin parin prosentin vauhtia

Tässä tarkasteltujen yksityisten palvelualojen yhteenlaskettu arvonlisäyksen määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,6 prosenttiin ennen uutta piristymistä vuonna 2024. Toimialojen välillä on huomattavia eroja.

Näiden toimialojen osuus kaikesta Suomessa tuotetusta arvonlisäyksestä on 46 prosenttia ja kaikista tehdyistä työtunneista 39 prosenttia.

Palvelualojen luottamusindikaattorit (saldo), 3 kk liukuva keskiarvo

Kaupan alan arvonlisäys alenee kaikilla kolmella toimialalla selvästi tänä vuonna. Ennusteemme mukaan koko kaupan ala supistuu lähes viisi prosenttia. Vähittäiskauppaa painavat pandemian aiheuttaman kysyntäpiikin sulaminen normaalikulutukseksi sekä tavaroiden hintojen yleinen nousu, joka heikentää kuluttajien ostovoimaa ja lisäksi suuntaa kysyntää nyt entisestään palveluihin. Autokauppaa puolestaan heikentävät ongelmat uusien autojen saatavuudessa, mikä liittyy pandemian ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamiin tuotantoketjuongelmiin ja niistä johtuvaan autojen hintojen poikkeukselliseen nousuun, joka vähentää kysyntää. Tukkukauppaa koettelevat samansuuntaiset haasteet.

Taulukko: ETLA S22.2/t03t
Palvelutoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2021 2021 2020 2021 2022E 2023E 2024E 17-21 22-26E
Kauppa 36,5 14,5 1,1 3,6 -4,8 -0,6 1,8 1,9 0,0
Moottoriajoneuvojen kauppa 6,6 2,6 -3,1 10,9 -6,5 -0,8 1,6 3,3 -0,6
Tukkukauppa 15,8 6,3 0,5 0,7 -5,8 -0,7 1,8 0,5 -0,2
Vähittäiskauppa 14,1 5,6 3,8 3,7 -3,0 -0,3 1,9 3,0 0,3
Kuljetus ja varastointi 21,3 8,5 -17,1 2,4 1,7 1,6 2,1 -1,8 1,9
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,7 2,6 -24,5 3,0 16,4 4,0 2,9 -2,8 5,3
Informaatio ja viestintä 25,7 10,2 1,2 7,3 4,5 3,5 3,6 4,1 3,5
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 14,6 5,8 -1,9 11,8 0,8 -0,2 0,6 2,9 0,6
Kiinteistöalan toiminta 35,5 14,1 2,1 2,1 1,9 1,5 2,0 2,0 1,7
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 20,0 8,0 1,1 5,1 5,8 3,4 2,8 3,9 3,5
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 12,8 5,1 -8,1 3,1 9,3 2,4 2,1 3,7 3,6
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 1 11,3 4,5 -8,0 0,5 3,1 0,7 1,4 -0,7 1,6
Yksityiset palvelut 184,4 73,3 -3,9 4,2 2,4 1,6 2,2 1,8 2,0
Julkiset palvelut 2 67,1 26,7 -0,6 2,6 1,7 0,8 0,8 1,0 0,9
Palvelutoimialat yhteensä 251,5 100,0 -3,0 3,7 2,2 1,4 1,8 1,5 1,7
1 Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
2 Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kuljetus- ja varastointialan arvonlisäys kasvaa tänä vuonna parin prosentin vauhtia ja hidastuu siitä hieman ennusteperiodin loppuvuosina. Muun muassa yksityisen kulutuksen, rakentamisen ja ulkomaantavarakaupan jäähtyminen painavat toimialan kehitystä. Toimialalla on pitkä matka toipua pandemian vaikutuksista.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yhteenlaskettu arvonlisäyksen määrä toipuu tänä vuonna voimakkaasti, ennusteemme mukaan kasvua kertyy noin 16 prosenttia viime vuodesta. Pandemian aiheuttamat ongelmat on pitkälti ohitettu, mutta kysyntää painavat nyt sekä hintojen yleisen nousun negatiivinen vaikutus kotitalouksien ostovoimaan että ravitsemis- ja majoitusalan hintojen nousu. Lisäksi ulkomaisten matkailijoiden määrä ei vielä ole pandemiaa edeltäneellä tasollaan. Erityisesti aasialaisten ja venäläisten matkailijoiden määrä on edelleen hyvin matala, eikä tähän ole nähtävissä muutosta lähiaikoina. Ensi vuonna toimialan kasvu hidastuu keskimäärin noin neljään prosenttiin.

Informaatio- ja viestintäalan arvonlisäys kasvoi erittäin voimakkaasti viime vuonna, lähes kahdeksan prosenttia. Tänä vuonna kasvu hidastuu noin 4,5 prosenttiin, mikä on edelleen historiallisesti ottaen erinomainen tahti. Hyvä kasvu jatkuu hieman hitaampana vuonna 2024.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäyksen määrää on vaikea ennustaa, koska siihen vaikuttavat sijoitustuotot. Ennusteessa toimialan arvonlisäyksen on arvoitu kasvavan hieman tänä vuonna ja olevan nollakasvussa ensi vuonna.

Kiinteistöalan kehitys on suhteellisen vakaata. Viime vuonna kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta, ja arvioimme kasvun hidastuvan siitä tänä vuonna noin puoleen, eli vajaaseen kahteen prosenttiin. Ensi vuonna kasvu hidastuu vielä hieman.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (josta 36 % on teknisiä palveluja, 21 % pääkonttorien toimintaa ja 15 % lakiasiain- ja laskentatoimen palveluja) arvonlisäys elpyy edelleen tänä vuonna pandemian vaikutuksista, ja ennusteen mukaan kasvua kertyy suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna eli vajaat kuusi prosenttia. Kasvuvahti suunnilleen puoliintuu ensi vuonna.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (josta 30 % on kiinteistön- ja maisemanhoitoa, 25 % työllistämistoimintaa ja 19 % vuokraus- ja leasingtoimintaa) arvonlisäys kasvaa tänä vuonna voimakkaasti, lähes kymmenen prosenttia, pitkälti osana palautumista pandemiasta. Ensi vuonna tahti hidastuu muutamaan prosenttiin.

Berg-Andersson Birgitta

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL

+358 44 465 0153

Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

+358 50 410 1012

Puonti Päivi

Päivi Puonti

Tutkija, VTT

+358 505343536

Scroll