Suhdanne

Tiivistelmä

  • Suomen talous nousee koronakriisistä hyvää vauhtia. Ennustamme bkt:n kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna ja 3,0 prosenttia ensi vuonna. Joillakin toimialaloilla tapahtuu edelleen palautumista pandemiasta vuonna 2023, jolloin ennustamme bkt:n kasvavan 1,7 prosenttia.
  • Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen tukemana, mutta kaikki muutkin kysyntäerät lisäävät kasvua. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen merkitys talouskasvulle on tätäkin vuotta suurempi.
  • Suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Uudet virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa. Uutena huolena ovat myös maailmankaupan logistiikan jatkuvat pullonkaulat.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna reilut 4 prosenttia. Ensi vuonna viennin elpyminen on sitäkin vauhdikkaampaa: ennustamme viennin kasvavan yli 9 prosenttia, kun myös palveluvienti voimistuu.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 3,0 prosenttia tänä vuonna ja 3,6 prosenttia ensi vuonna. Yksityinen kulutus saa vauhtia rokotekattavuuden kasvusta ja rajoitteiden poistumisesta. Säästämisaste palautuu kohti nollaa ennustejakson lopussa.
  • Investoinnit kasvavat vajaat 3 prosenttia tänä vuonna ja lähes 3,5 prosenttia vuonna 2022. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Investointiaste nousee erityisesti ennustejakson loppupuolella.
  • Ennustamme työttömyysasteen pysyttelevän ennallaan tänä vuonna mutta laskevan selvästi ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustamme 7,8 prosenttia, ensi vuodelle 7,0 prosenttia. Ennusteemme mukaan työllisyysaste on vuonna 2023 73,2 prosenttia, joten hallituksen työllisyysastetavoitteesta jäädään hieman.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,6 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2023 ennustamme 1,4 prosentin kuluttajahintojen nousua. Niinpä inflaation kiihtyminen jää Suomessakin pääosin väliaikaiseksi.
  • Julkistalouden tasapaino paranee ennustevuosina, vaikka koronakriisin aiheuttamasta lovesta palaudutaan hitaasti. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 3,5 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 2,5 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino paranee talouskasvun ja toisaalta tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta.
  • Julkistalouden rakenteellinen tasapaino paranee tänä ja ensi vuonna viime vuodesta asteittain. Julkisen velan suhde bkt:hen kuitenkin kasvaa aina vuoteen 2025 asti.

Maailmantalous nousee koronakriisistä

Maailmantalous elpyy tänä vuonna 5,7 prosentin vauhtia. Viime vuonna maailmantalous supistui 3,2 prosenttia – lähes yhtä paljon kuin toisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1945. Finanssikriisin 2009 supistuminen – Maailmanpankin arvion mukaan 1,7 prosenttia – jäi koronakriisin rinnalla vaatimattomaksi. Nousua vahvistaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys. Kaikkein tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on kuitenkin ollut ennätysajassa kehitetyt koronarokotteet. Globaalisti riittävä rokotekattavuus kuitenkin saavutetaan hitaasti, ja niinpä palvelusektorin palautuminen jatkuu monessa maassa vuosina 2022 ja 2023. Ennustamme maailmantalouden kasvavan 4,6 prosenttia ensi vuonna.

Kehittyneistä maista kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa siitäkin huolimatta, että koronan deltavariantin leviäminen haittaa palveluiden elpymistä syksyllä: ennustamme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 5,7 prosentin vauhtia (keväällä ennustimme 6,3 %). Talouskasvu saa tukea Fedin kevyestä rahapolitiikasta mutta sitäkin enemmän voimakkaasti elvyttävästä finanssipolitiikasta. IMF (Fiscal Monitor, July 2021) arvioi, että Yhdysvaltojen koronakriisissä tekemä suora päätösperäinen elvytys on ollut tähän asti jo 25,4 prosenttia bkt:sta. Ensi vuonna ennustamme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 4,5 prosenttia.

Taulukko: ETLA S21.2/y01t
Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2 Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2020 2020 2021E 2022E 2023E 2016–20 2021–25E
Bkt markkinahintaan 249,4 -2,9 3,5 3,0 1,7 1,1 2,2
Tuonti 92,5 -6,4 2,2 7,7 4,4 2,2 4,0
Tavarat 63,5 -2,5 2,4 3,8 3,1 2,5 2,7
Palvelut 29,0 -14,0 1,7 16,1 6,9 1,6 6,4
Kokonaistarjonta 341,9 -3,9 3,2 4,2 2,5 1,4 2,7
Vienti 95,6 -6,7 4,2 9,3 3,4 2,7 4,8
Tavarat 69,2 -2,4 5,8 4,9 2,2 2,8 3,6
Palvelut 26,4 -15,8 0,2 20,6 6,2 2,6 7,6
Investoinnit 59,8 -0,7 2,8 3,4 2,4 2,9 2,4
Yksityiset 47,9 -3,4 3,4 4,8 3,4 2,1 3,0
Julkiset 11,9 11,0 0,4 -2,1 -2,0 6,5 0,0
Kulutus 186,8 -3,1 2,8 2,4 1,2 0,4 1,7
Yksityinen 126,2 -4,7 3,0 3,6 1,8 0,1 2,3
Julkinen 60,6 0,5 2,4 -0,2 0,0 1,1 0,6
Varastojen muutos 1 -0,3 -0,2 0,0 -0,3 0,5 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 341,9 -3,9 3,2 4,2 2,5 1,4 2,7
Kotimainen kysyntä 246,3 -2,7 2,8 2,3 2,1 0,9 1,8
Julkinen kysyntä 72,5 2,1 2,1 -0,5 -0,3 1,9 0,5
Hinnan muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2020 2021E 2022E 2023E 2016–20 2021–25E
Bruttokansantuote 1,3 2,0 1,5 0,8 1,1 1,4
Tuonti -5,1 7,0 2,5 0,8 -0,1 2,6
Vienti -4,2 7,3 1,6 -0,8 0,0 1,8
Investoinnit 1,0 1,8 2,1 1,7 2,0 1,8
Kulutus 1,3 1,9 1,7 1,4 0,9 1,6
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Euroaluekin on päässyt koronakriisistä kasvuun, mutta rokotekattavuuden hitaamman edistymisen takia kasvu jää hitaammaksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Myös päätösperäinen elvytys jää jälkeen Yhdysvalloista. Toisaalta rokotekattavuus on vauhtiin päästyään noussut syyskuun alkuun mennessä jo Yhdysvaltoja korkeammaksi. Lisäksi euroalueen monissa maissa niin sanottujen automattisten vakauttajien elvyttävä vaikutus on keskeinen. Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,5 prosenttia tänä vuonna ja 4,4 prosenttia ensi vuonna.

Saksan talous kasvaa hieman hitaammin kuin euroalue keskimäärin. Toisaalta Saksan talous myös kärsi koronakriisistä selvästi vähemmän kuin euroalueen taloudet keskimäärin: Saksan bkt laski v. 2020 4,6 prosenttia, euroalueen 6,3 prosenttia. Saksa hyötyikin siitä, että nopeaan elpymiseen päässyt teollisuustuotanto muodostaa suuremman osuuden sen arvonlisäyksestä kuin euroalueen maissa keskimäärin. Suurimmat miinukset kirjattiin viime vuonna Etelä-Euroopan talouksissa, joista Espanjan talous supistui 10,8 ja Italian 8,9 prosenttia. Toisaalta suurten talouspudotusten maissa nähdään hyviä kasvulukuja tänä vuonna – erityisesti kuluvan vuoden toisella puolikkaalla, kun matkailu lisääntyy.

Poliittisesti merkittävä päätös tehtiin viime vuonna, kun EU-maat sopivat viime kesänä yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta. Niin sanotussa ”Next Generation EU” elpymisvälineessä on 390 miljardia suoraa tukea jäsenmaille, 360 miljardia on taas lainapohjaista tukea. Rahaa jäsenmaille jaetaan pandemiaa edeltävän taloudellisen suoriutumisen perusteella sekä osittain myös koronakriisin aiheuttaman tuotannon pudotuksen perusteella (käänteisesti). Paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla. Elpymisväline kiihdyttää EU-maiden kasvua ennustejaksolla keskimäärin joitakin prosentin kymmenyksiä: vaikutukset ovat pieniä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa, mutta merkittäviä Etelä-Euroopan maissa kuten Italiassa.

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 8,0 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja on seurausta pandemian hillitsemisestä rautaisin ottein (ts. tavalla, joka Euroopassa ei olisi mahdollista). Myös nopea rokotustahti on auttanut, vaikka kiinalaisten rokotteiden tehosta on ollut keskustelua. Kiinan teollisuus on ollut yhtä aikaa sekä maailman talouskasvun ajuri että tavarakaupan kasvusta hyötyjä. Ensi vuodelle ennustamme Kiinalle 5,8 prosentin kasvua.

Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti. Rahapolitiikan kiristäminen aloitetaan euroalueella kuitenkin asteittain jo loppuvuonna arvopapereiden netto-ostoja supistamalla. Yhdysvalloissa, jossa voimakkaasti elvyttävä finanssipolitiikka on kiihdyttänyt inflaatiota selvästi jo kuluvana vuonna, odotamme Fedin nostavan ohjauskorkoa vuoden 2023 alussa. Yhdysvalloissa epätavanomaisen rahapolitiikan kiristys on myös euroaluetta voimakkaampaa, sillä odotamme Fedin lopettavan arvopapereiden netto-ostot kokonaan ensi vuoden aikana.

Taulukko: ETLA S21.2/y02t
Eräitä keskeisiä ennusteita
2018 2019 2020 2021E 2022E 2023E
Kuluttajahintainflaatio, % 1,1 1,0 0,3 1,8 1,6 1,4
Ansiotason muutos, % 1,7 2,1 1,9 2,2 2,5 2,3
Työn tuottavuus, % -1,2 0,1 0,1 1,7 1,8 1,0
Työttömyysaste, % 7,4 6,7 7,7 7,8 7,0 6,9
Työllisyysaste, % 71,7 72,5 70,7 72,1 72,9 73,2
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, % -1,4 1,2 2,9 -3,9 -1,0 0,0
Vientikysyntä, % 2,0 -0,5 -5,5 6,1 4,0 2,8
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen -1,8 -0,3 0,7 0,3 1,0 0,2
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % 1,1 2,6 -3,3 3,7 2,8 1,8
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta -0,9 -0,9 -5,4 -3,5 -2,5 -1,9
Suomen EDP-velka, % bkt:sta 59,8 59,5 69,5 70,4 71,0 72,4
Rakenteellinen jäämä, % bkt:sta -0,8 -1,0 -3,0 -2,4 -2,1
Euribor 3 kk, % -0,3 -0,4 -0,4 -0,5 -0,3 0,0
EU27-maiden bkt:n muutos, % 2,1 1,8 -5,9 5,0 4,5 2,8
Euroalue 1,9 1,5 -6,3 4,5 4,4 2,5
EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1 1,8 1,4 0,7 2,2 1,7 1,7
Euroalue1 1,8 1,2 0,3 2,1 1,6 1,6
1 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Talouden näkymissä on useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, globaalin rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin, tarttuvampiin ja rokotteiden antamaa suojaa ainakin osittain kiertäviin virusmuunnoksiin. Myös maailmankaupassa on riskejä. Logistiikan jo nyt sotkenut konttipula sekä satamien ja tehtaiden väliaikaiset sulkemiset Aasiassa saattavat jatkua ja näin hankaloittaa tarjontaketjujen toimintaa. Tarjontaketjujen sujuvuutta vaivaavat lisäksi komponenttien kuten mikrosirujen sekä joidenkin raaka-aineiden saatavuusongelmat. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on edelleen jännitteinen, ja tästä voi seurata maidenvälisiä tulleja tai sellaisia regulaation muutoksia, jotka vaikuttavat myös EU-maissa sijaitsevien yritysten kaupankäynnin kustannuksiin.

Bkt kasvaa 3,5 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022

Suomen bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 prosenttia. Yksityinen kulutus laski jopa 4,7 prosenttia. Vienti väheni 6,7 prosenttia. Tuonti supistui samanaikaisesti 6,4 prosenttia, joten nettovienti kontribuoi (hieman) negatiivisesti talouskasvuun tarkistettujen tietojen perusteella. Investoinnit vähenivät 0,7 prosenttia.

Tiivistelmä

Ennustamme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten nostettu 0,5 prosenttiyksiköllä viime maaliskuusta. Ylöspäin tarkistus on seurausta työtuntien ja siten yksityisen kulutuksen odotettua nopeammasta kohenemisesta. Yksityinen kulutus kontribuoikin selvästi positiivisesti talouskasvuun tänä vuonna ja ensi vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 3,0 prosenttia.

Vienti kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna reilut 4 prosenttia ja ensi vuonna jo yli 9 prosenttia. Investoinnit kasvavat vajaat 3 prosenttia tänä vuonna ja lähes 3,5 prosenttia v. 2022. Yksityinen kulutus lisääntyy 3 prosenttia tänä vuonna epidemian aiheuttamien rajoitusten poistuessa asteittain syksyn aikana. Ensi vuonna ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan reilut 3,5 prosenttia. Vuonna 2023 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,7 prosenttia, joka on hieman potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiamme nopeammin, sillä osa toimialoista palautuu pandemiasta vasta vuonna 2023.

Tuotantokuilun arvioimme olevan selvästi negatiivinen vielä tänä vuonna. Suomen talous onkin tänä vuonna edelleen potentiaalinsa alapuolella. Ensi vuonna arvioimme tuotantokuilun olevan enää vain aavistuksen negatiivinen, joten tuotanto on silloin lähes saavuttanut potentiaalisen tasonsa.

Palveluvienti vauhdittuu ensi vuonna

Ennustamme viennin määrän kasvavan tänä vuonna 4,2 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa 5,8 prosenttia, palvelujen pysyy jotakuinkin viime vuoden tasollaan. Palveluvienti romahti viime vuonna jopa lähes 16 prosenttia, joten sen täysimääräiseen toipumiseen on matkaa. Paperiteollisuuden toimialan vienti nousi yllättäen kuluvan vuoden keväällä erityisen voimakkaasti. Sellun ja kartongin vienti on vahvassa kasvussa, mutta paperin vienti on odotusten mukaisesti lisääntynyt vain vähän. Puutavaran ja metallien jalostuksen tuotteiden vienti kasvaa reippaasti rakentamisen elpyessä Euroopassa. Kulkuneuvoteollisuuden tilauskanta pysyy vahvana, mikä vauhdittaa toimialan vientiä varsinkin tänä ja ensi vuonna. Kevään 2021 pitkä huoltoseisokki öljynjalostamolla nostaa alan ensi vuoden vientilukua merkittävästi.

Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 9,3 prosenttia. Vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä samalla, kun rokotekattavuus mahdollistaa myös turismin voimakkaan elpymisen. Palveluiden viennin ennustetaankin kasvavan jopa yli 20 prosenttia ensi vuonna. Samoin palvelutuonti kasvaa lähes yhtä nopeasti. Vuonna 2023 viennin kasvun odotetaan hidastuvan 3,4 prosenttiin. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa viennin elpymistä ennustejaksolla (ks. erityisteema Suomen kustannuskilpailukyky).

Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat voimakkaasti

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa yritysten kone- ja laiteinvestointien tuntuva lisääntyminen. Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan vajaat 3 prosenttia.

Vuonna 2022 investointien kasvu voimistuu edelleen, 3,4 prosenttiin. Asuinrakentamisen kasvu hidastuu noin 2 prosenttiin. Teollisuuden isot investointihankkeet näkyvät erityisesti kone- ja laiteinvestointeina, mutta myös maa- ja vesirakentamisen hyvänä kasvuna usean vuoden ajan ennusteen loppupuolella. Teollisuuden investoinnit vauhdittavat myös t&k-investointien kasvua, mutta niiden bkt-suhde ei nouse olennaisesti.

Hallituksen työllisyystavoitteet tuskin toteutuvat

Työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin: Tilastokeskuksen mittaama työttömyysaste nousi 6,7 prosentista vain prosenttiyksikön. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 44 000 henkilöllä. Lomautettujenkin määrä putoaa rajoitusten hellittäessä vauhdilla. Työvoiman kasvu on yllättänyt positiivisesti, minkä seurauksena työttömyysaste pysyy tänä vuonna lähes ennallaan. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 72,1 prosenttiin. Osaavan työvoiman saatavuus ja niin sanottu työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi tänä vuonna (ks. Antti Kauhasen artikkeli Taloustiede ja työvoimapula).

Ensi vuonna työllisyyden kasvu jatkuu, mutta tätä vuotta hitaampana. Työttömyysaste kuitenkin laskee 7,0 prosenttiin, sillä työvoiman kasvu hidastuu selvästi. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna 72,9 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa samalla, kun heidän lukumääränsä pienenee.
Ennustamme, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73,2 prosenttiin. Marinin hallituksen (vanha) 75 prosentin työllisyysastetavoite onkin jäämässä näillä näkymin toteutumatta, ellei tehdä uusia, hyvin merkittäviä työllisyystoimia (on silti huomattava, että myös Työvoimatutkimuksen tilastointia on uudistettu, joten vanha tavoite ei ole aivan vertailukelpoinen). Maalia onkin jo siirretty: uusi tavoite on 80 000 uutta työpaikkaa julkistalouden vahvistamiseksi. Tästä tavoitteesta ollaan vielä matkan päässä.

Kulutuskysyntä lisää bruttokansantuotetta

Reaaliansioiden ja muiden tulojen sekä työllisyyden kasvu tukevat yksityistä kulutusta tänä ja ensi vuonna. Säästämisasteen alentumisella on kuitenkin tulokehitystä merkittävämpi vaikutus ennustejaksolla. Keskeinen kulutusta vähentävä tekijä on ollut koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset. Rajoituksista luovutaan syksyn aikana, mikä mahdollistaa palvelukulutuksen elpymisen.

Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,0 ja ensi vuonna 3,6 prosenttia, mistä kuitenkin merkittävä osa on ns. kasvuperintöä kuluvalta vuodelta. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu säästämisaste laskee korkealta poikkeusvuoden 2020 tasoltaan kohti niin sanottua normaalia, ja ennustejakson lopulla säästämisaste on lähellä nollaa.

Vuonna 2023 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme 1,8 prosenttia, eli hieman nopeammin kuin reaalisen ostovoiman kasvu. Nimellinen ansiotaso nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna 2,2 ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Vuonna 2023 ansiot nousevat 2,3 prosenttia.

Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-yksikköä

Inflaatio kiihtyy mutta pysyy alle 2 prosentissa

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää tänä vuonna alkoholi- ja tupakkatuotteiden, liikenteen sekä asumisen hintojen kohoaminen. Energian hinnan nousu on merkittävässä roolissa. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu aavistuksen, 1,6 prosenttiin. Asumisen osuus inflaatiosta nousee mutta liikenteen supistuu. Vuonna 2023 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme edelleen 1,4 prosenttia, joten inflaation kiihtyminen on pääosin väliaikaista.

Julkisen sektorin velka kasvaa

Julkisen talouden alijäämä pienenee ennustejaksolla vaikean koronavuoden 2020 jälkeen, mutta pieneminen on sittenkin hidasta. Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli vielä 5,4 prosenttia bkt:sta. Päätösperäinen finanssipolitiikka oli voimakkaasti elvyttävää viime vuonna – osa tehdyistä päätöksistä vaikuttaa myös tähän vuoteen. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaan 3,5 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi enää 2,5 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino paranee talouskasvun ja tilapäisesti voimassa olevien koronakriisiin liittyvien päätösten vaikutusten poistuessa.

Julkisen sektorin EDP-velka suhteessa bkt:hen nousee koko ennustejakson ajan. Ennustamme sen nousevan 70,8 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustamme 71,0 prosenttia ja vuodelle 2023 71,9 prosenttia. Perusennusteessamme julkisen sektorin EDP-velka kohoaa 73,6 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2025 mennessä. Valtion budjettitasapaino paranee ennustevuosina viime vuoden pudotuksen jälkeen. Sosiaaliturvarahastot pysyvät lievästi ylijäämäisinä. Toteutunut kehitys on kuitenkin jatkossakin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille. Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, pystyykö istuva hallitus eläkeputken poiston lisäksi muihin, työllisyysastetta olennaisesti nostaviin politiikkatoimiin. Toinen kysymys on vielä se, parantavatko ne julkisen sektorin rahoitusasemaa. Tällä hetkellä kumpikin näyttää epätodennäköiseltä.

Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kehittyy ennusteemme mukaan parempaan suuntaan tänä ja ensi vuonna. Rakenteelliseksi alijäämäksi arvioimme vuodelle 2020 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rakenteellinen alijäämä supistuu (absoluuttisesti) hitaasti, vuonna 2021 2,4 prosenttiin ja vuonna 2022 yhä 2,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden reagoimista kriisin välittömään hoitoon. Näillä tiedoin säännöt tulevat voimaan vuonna 2023.

Keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikan sääntöperusteinen ohjaaminen tulee todennäköisesti jälleen käynnistymään. Etlan julkisen talouden ennusteen heikon velka- ja alijäämäkehityksen perusteella on varsin selvää, että Suomen tulee keskipitkällä aikavälillä sopeuttaa finanssipolitiikkaansa. Ennustettu kehitys vuosille 2020–2022 indikoi rakenteellisen rahoitusaseman paranemista ja kehityskulkua tulisi jatkaa kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta eli tasoa, jolla rakenteellinen alijäämä ei ylitä puolta prosenttia tuotannon tasosta.

Lehmus Markku

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT

+358 44 5498455

Scroll