Suhdanne

Kansainvälinen suhdannekatsaus

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna 5,7 prosenttia viime vuoden yli 3 prosentin pudotuksen jälkeen. Viime vuoden pudotus oli varsin poikkeuksellinen, sillä edellisen kerran maailmantalous supistui samassa mittaluokassa vuonna 1945. Ensi vuonna toipuminen koronakriisistä jatkuu: maailmantalous kasvaa ennusteemme mukaan 4,6 prosenttia muun muassa yksityisten palvelujen elpymisen ansiosta. Eri maiden taloudet ovat kärsineet koronakriisistä epäsuhtaisesti, ja myös toipuminen tapahtuu eritahtisesti.

Raha- ja finanssipolitiikka tukevat yhä elpymistä

Ennustamme maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 5,7 prosenttia. Hyvä kasvuluku on kuitenkin syytä suhteuttaa viime vuoden kehitykseen: covid-19-pandemian seurauksena maailman bkt supistui viime vuonna 3,2 prosenttia, joka on suurin globaalitalouden pudotus 75 vuoteen. Finanssikriisinkin aiheuttama bkt:n supistuminen (-1,7 %) v. 2009 jäi mitaltaan selvästi viime vuoden bkt:n pudotuksesta. Ensi vuonna maailmantalouden elpyminen jatkuu 4,6 prosentin vauhtia. Vuodelle 2023 ennustamme 3,5 prosentin kasvua.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin rahapolitiikka on jatkunut talouskasvua tukevana. Puheet rahapolitiikan kiristämisestä käyvät kuitenkin jo kiivaina, sillä Yhdysvaltojen inflaatio on kiihtynyt kesän aikana jo yli viiden prosentin. Niinpä keskuspankin kaksoismandaatista inflaatiotavoite (keskimäärin 2 prosenttia) on jo toteutunut. Toisaalta keskuspankin toinen tavoite, täystyöllisyys, ei ole vielä toteutunut.

EKP on puolestaan pitänyt yllä kevyitä rahoitusoloja euroalueella arvopapereiden osto-ohjelmansa (”PEPP”) avulla. Ohjelma on tätä nykyä jo yhteensä 1 850 miljardin euron suuruinen, ja paketin koko on suunniteltu niin, että arvopapereiden netto-ostoja voidaan jatkaa ainakin maaliskuuhun 2022 asti. Syyskuun kokouksessaan EKP päätti vähentää ostoja nykyisestä noin 80 miljardista kuukaudessa seuraavien neljännesten aikana, joten euroalueen rahapolitiikka kiristyy asteittain jo loppuvuodesta lähtien.

Päätösperäinen finanssipolitiikka on ollut kasvua voimakkaasti tukevaa koronakriisin aikana. IMF:n arvioiden mukaan päätösperäinen elvytys on ollut voimakkainta Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Singaporessa ja Australiassa. Päätösperäinen elvytys on ollut näissä maissa jopa luokkaa 18–25 prosenttia vuoden 2020 bkt:sta. Näissä maissa tosin automattisten vakauttajien elvyttävä rooli esim. Pohjoismaihin ja moneen muuhun Euroopan maahan nähden on pieni.

Jos päätösperäiseen elvytykseen lasketaan mukaan myös valtiontakaukset, lainat ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset, nousee elvytyksen koko joissakin kehittyneissä maissa vielä korkeammaksi. Esimerkiksi Italiassa kokonaiselvytys nousee jo selvästi yli 35 prosentin ja Saksassakin noin 28 prosenttiin vuoden 2020 bkt:sta Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n laskelmien perusteella. Suurin osa euromaiden elvytyksestä on ollut suoria yritystukia pandemian takia vaikeuksissa oleville yrityksille. Yhdysvalloissa on puolestaan tuettu enemmän suoraan kotitalouksia.

Taulukko: ETLA S21.2/k01t
Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %
Paino1 Keskimäärin
2019 2019 2020 2021E 2022E 2023E 2021–25E
Maailma 100,0 2,8 -3,2 5,7 4,6 3,5 4,2
Euroalue 12,5 1,5 -6,3 4,5 4,4 2,5 3,0
Saksa 3,5 1,1 -4,6 3,9 4,0 2,5 3,0
Ranska 2,4 1,8 -7,9 4,8 4,1 2,8 3,3
Italia 2,0 0,3 -8,9 5,0 5,2 3,1 4,0
Suomi 0,2 1,3 -2,9 3,5 3,0 1,7 2,2
EU 15,5 1,8 -5,9 5,0 4,5 2,8 3,4
Ruotsi 0,4 2,0 -2,8 4,0 3,0 2,5 3,0
Yhdysvallat 15,9 2,2 -3,5 5,7 4,5 2,3 3,6
Iso-Britannia 2,4 1,4 -9,8 6,7 5,0 3,0 4,1
Venäjä 3,1 2,0 -3,1 4,0 3,5 1,5 2,4
Aasia 39,3 4,0 -2,2 7,4 6,2 4,4 5,7
Kiina 17,4 6,0 2,3 8,0 5,8 5,5 6,1
Japani 4,1 0,3 -4,8 2,7 2,8 1,0 1,7
Intia 7,1 4,0 -7,3 9,5 8,0 6,0 7,1
1 Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, NiGEM, Etla.


EU:n elpymisrahaston vaikutukset Suomelle pieniä

EU-maat sopivat viime kesänä yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta. Niin sanotussa ”Next Generation EU” elpymisvälineessä on 390 miljardia suoraa tukea jäsenmaille, 360 miljardia on taas lainapohjaista tukea. Rahaa jäsenmaille jaetaan pandemiaa edeltävän taloudellisen suoriutumisen perusteella sekä osittain myös koronakriisin aiheuttaman tuotannon pudotuksen perusteella (käänteisesti). Paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla. Suomi saa avustuksina elpymisvälineestä noin 2,7 miljardia euroa vuosina 2021–2023 mutta maksaa EU:lle takaisin 6,6 miljardia euroa. Maksut suoritetaan useiden vuosikymmenten aikana.

Elpymisvälineen lyhyen aikavälin vaikutukset Suomen talouteen ovat todennäköisesti pieniä. Muiden maiden elvytyksen läikkyminen Suomen talouteen voi nostaa Suomen bkt:ta maksimissaan prosentin kymmenyksiä. Silti rahastolla on hyvin kohdennettuna potentiaalia nostaa myös tuottavuutta. Elpymisväline voidaan lopulta ymmärtää poliittisena ratkaisuna, joka lisää Etelä-Euroopan maiden finanssipolitiikan liikkumavaraa. EU ottanee yhteistä velkaa jatkossakin, vaikka järjestely esitettiin kertaluonteisena. Suomessakin olisi hyödyllistä alkaa pohtia, miten osittain yhteinen finanssipolitiikka voidaan yhdistää fiksuihin, kansallisia budjettialijäämiä ja julkista velkaa hillitseviin sääntöihin.

EKP:n kevyt rahapolitiikka valtion velkakirjojen netto-ostoineen on painanut valtionlainakorot alas kaikissa euromaissa. Myös korkoerot eli ns. spreadit mm. Saksaan nähden ovat käyneet pieniksi. Tällä hetkellä Saksan 10 vuoden valtionlainakorko on -0,4 prosentin tuntumassa. Italian valtionlainakorko on 0,7:n ja Kreikan 0,8 prosentin tuntumassa. Ranskan ja muun muassa Belgian 10 vuoden valtionlainakorot ovat nollassa.

Maailmankauppa ja tuotanto, ind. 1991=100

Euroalue toipuu asteittain

Ennustamme euroalueen talouksien kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia tänä vuonna. Euroalueen bkt kasvoi huhti-kesäkuussa 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä Eurostatin tietojen mukaan, ja kolmannen neljänneksen kasvu on todennäköisesti samaa luokkaa koronaviruksen deltavariantin leviämisestä huolimatta. Ensi vuonna valuutta-alueen talouskasvu jatkuu: ennustamme vuoden 2022 kasvuksi 4,4 prosenttia. Vuodelle 2023 ennustamme 2,5 prosentin talouskasvua, mikä on hieman alueen potentiaalista kasvua nopeampaa.

Saksan talouden ennustamme kasvavan tänä vuonna 3,9 prosenttia, mikä on hieman euroalueen keskiarvoa vähemmän. Toisaalta Saksan talouden pudotus (-4,6 %) jäi viime vuonna pienemmäksi kuin euroalueen keskimäärin (-6,3 %). Euroalueen nopeimmat kasvajat tänä vuonna ovat paljolti samoja maita, joissa miinukset olivat viime vuonna suurimmat, eli muun muassa Italia ja Espanja. Myös euroalueen itäiset jäsenmaat, joissa myös potentiaalinen kasvu on nopeampaa, pääsevät tänä vuonna hyvään kasvuun.

Taulukko: ETLA S21.2/k05t
Euroalueen talouslukuja, %
2019 2020 2021E 2022E 2023E
Yksityinen kulutus 1,3 -8,0 4,2 4,3 2,5
Julkinen kulutus 1,8 1,2 2,0 1,0 1,0
Kiinteät bruttoinvestoinnit 6,5 -8,2 6,0 5,0 2,5
Vienti 2,4 -9,3 6,8 4,0 4,0
Tuonti 4,5 -9,0 6,5 5,0 5,0
Bkt 1,5 -6,3 4,5 4,4 2,5
Teollisuustuotanto -1,4 -8,7 6,0 4,0 2,8
Inflaatio, HICP 1,2 0,3 2,1 1,6 1,6
Työttömyysaste 7,5 7,8 7,5 7,5 7,3
Julk. sek. tasapaino, per bkt -0,6 -8,0 -6,0 -4,0 -2,5
Julk. sek. velka, per bkt 85,8 100,0 102,0 101,0 100,5
Lähteet: OECD, Eurostat, NiGEM, Etla.

Viime vuoden kesällä alkanutta elpymistä leimasi palveluiden ja teollisuuden kehityksen kahtiajako. Keväästä lähtien kuitenkin palvelut ovat elpyneet rokotekattavuuden noustessa ja rajoitusten sen myötä vähentyessä useassa maassa teollisuutta nopeammin. Teollisuuden elpymistä ovat toisaalta hidastaneet ongelmat komponenttien, erityisesti mikrosirujen, saatavuudessa. Yritysten kustannuksia ovat lisänneet myös pandemian sekoittama maailmankaupan logistiikka, mikä on näkynyt konttipulana, sekä selvästi kallistuneet raaka-aineet.

EKP:n rahapolitiikka tukee kasvua ennusteperiodilla. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti. Rahapolitiikan kiristäminen alkaa kuitenkin asteittain jo ennen sitä: arvopapereiden netto-ostoja supistetaan nykyisestä 20 miljardista eurosta viikossa noin neljänneksen verran jo loppuvuodesta lähtien. Tarpeen vaatiessa ostoja voidaan kuitenkin laajentaa edelleen.

Yhdysvallat elpyy hyvin, mutta vauhti alkaa hidastua

Ennustamme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 5,7 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustamme Yhdysvaltoihin 4,5 prosentin kasvua. Yhdysvallat elpyykin nopeammin kuin euroalue, minkä lisäksi viime vuoden bkt:n pudotus jäi maassa selvästi euroalueen vastaavaa pienemmäksi: Yhdysvaltojen talous supistui 3,5 prosenttia v. 2020. Nopeampi elpyminen on ripeämmän rokottamisen sekä massiivisen finanssipoliittisen elvytyksen ansiota.

IMF (Fiscal Monitor, July 2021) laskee, että Yhdysvaltojen koronakriisissä tekemä päätösperäinen elvytys, johon siis lasketaan yhteen julkisten menojen lisäykset tulonsiirtoineen ja verojen alennukset, on ollut jo 25,4 prosenttia bkt:sta. Yhdysvaltojen liittovaltion velan suhde bkt:hen olikin vuoden toisella neljänneksellä jo lähemmäs 126 prosenttia bkt:sta, kun se vielä ennen koronakriisiä oli noin 107 prosenttia bkt:sta.

Taulukko: ETLA S21.2/y03t
Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2021E 2022E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2021E 2022E 2023E
Euron hinta
USD 1,21 1,21 1,18 1,18 1,18 1,18 1,18 1,18 1,19 1,18 1,18
SEK 10,12 10,15 10,21 10,21 10,21 10,21 10,21 10,21 10,17 10,21 10,21
GBP 0,87 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86
JPY 127,8 132,0 130,4 130,4 130,4 130,4 130,4 130,4 130,1 130,4 130,4
Ohjauskorot
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
FED 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,50
Markkinakorot
Euribor 3kk -0,54 -0,54 -0,50 -0,50 -0,30 -0,30 -0,30 -0,30 -0,50 -0,30 0,00
Libor 3kk 0,15 0,25 0,35 0,43 0,43 0,65 0,43 0,43 0,21 0,46 0,75
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 61,0 68,9 74,2 74,2 76,0 76,0 76,0 76,0 69,5 76,0 76,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % 45,8 75,9 48,0 33,3 12,8 -0,9 0,0 0,0 49,4 2,7 1,3
Lähteet: Macrobond, Etla.

Massiivinen elvytys yhdessä kiihtyneen inflaation kanssa (oli 5,4 prosenttia heinäkuussa) onkin synnyttänyt keskustelua siitä, alkaako rahapolitiikan kiristäminen jo ensi vuoden aikana, ts. selvästi aiemmin kuin Fed on aiemmin viestinyt. Fedin pääjohtaja J. Powell on kuitenkin korostanut, että keskuspankin kaksoismandaatista vain toinen osa, keskimäärin 2 prosentin inflaatio, on täyttymässä.

Täystyöllisyystavoitteeseen on hänen mukaansa vielä matkaa, vaikka työttömyysaste laski elokuussa jo 5,2 prosenttiin. Powell on myös rauhoitellut markkinoita kommenteillaan, että inflaatiota ovat nostaneet lähinnä tilapäiset, talouden avaamiseen liittyvät tekijät kuten käytettyjen autojen, lentolippujen ja hotellien kallistuminen. Sitäkin enemmän Yhdysvaltojen kuten Euroopankin inflaatiota on nostanut energian hintojen kallistuminen.

Inflaatiokeskustelusta huolimatta Yhdysvaltojen pitkät valtionlainakorot ovat pysyneet varsin matalina. Ne ovat laskeneet viime kevään huipuista, jolloin 10 vuoden valtionlainakorko ehti nousta jo yli 1,7 prosentin. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainojen korot ovat noin 1,3 prosentissa.

Ennustamme, että Fed lopettaa arvopapereiden netto-ostot ensi vuoden alkupuolella, joten rahapolitiikka alkaa kiristyä asteittain ensi vuonna. Ohjauskorkoa ennustamme Fedin nostavan vuoden 2023 alussa.

Kuten sanottua, työttömyysaste on laskenut Yhdysvalloissa jo reiluun 5 prosenttiin. Työttömyysastetta suuremmaksi ongelmaksi työmarkkinoilla on muodostunut työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto, sillä osa työntekijöistä ei ole palannut työmarkkinoille joko korotettujen työttömyyskorvausten, viruspelon tai lastenhoidon ongelmien takia. Osa palveluammattien työntekijöistä on myös ehtinyt siirtyä uusille aloille pandemian pitkittyessä, mikä on pahentanut niin sanottua työvoimapulaa palvelualojen avauduttua (työvoimapulasta, ks. Antti Kauhasen artikkeli Taloustiede ja työvoimapula).

Teollisuustuotannon määrä kausitasoittuna, ind. 2015=100
Maailman teollisuustuotannon suhde maailmankaupan määrään (indeksejä)

Ruotsin talous kärsi koronakriisistä Suomen tavoin

Ruotsin talous selvisi Suomen tavoin viime vuodesta pienemmällä bkt:n supistumisella kuin moni muu kehittynyt maa: Ruotsin bkt supistui viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia. Ennustamme, että Ruotsin talous pääsee tänä vuonna 4,0 prosentin kasvuun. Ensi vuodelle ennustamme Ruotsin bkt:n kasvavan 3,0 prosenttia.

Ruotsin talous hyötyikin varsin vähän muita Pohjoismaita kevyemmistä koronarajoituksista viime vuonna. Toisaalta Ruotsissa epidemian hallinta on perustunut rajoitusten sijaan viranomaissuosituksiin ja -ohjeistuksiin, jotka nekin hillitsevät osaltaan palveluiden kulutusta. Rajoituksilla on sittenkin uusien tutkimusten mukaan vain pieni vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin silloin, kun epidemia on jo päässyt kiihtymään laajaksi. Toisaalta Ruotsissakin jouduttiin peruuttamaan kevyistä rajoituksista ja lisäämään palveluihin kohdistuvia rajoitteita viime vuoden lopulla, kun uusi virusvariantti osoittautui aiempaa hankalammin hallittavaksi.

Ruotsi näyttää tulevan koronakriisistä ulos monia muita maita kestävämmässä kunnossa julkistalouden osalta. Finanssipolitiikan suora tuki taloudelle oli Ruotsissa reilu 4 prosenttia bkt:sta viime vuonna. Toisaalta Ruotsissa, kuten Suomessakin, automaattisten vakauttajien merkitys talouden tukemisessa taantumissa on suuri.

Keskeisiä 3 kk:n eurokorkoja, %

Julkistalous kohentuu Ruotsissa nopeasti ja kääntyy Konjunkturinstitutetin mukaan takaisin ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Ruotsin julkisen velan bkt-suhteen Konjunkturinstitutet ennustaa laskevan noin 30 prosenttiin vuoteen 2025 tultaessa. Vaihtotase pysyy selvästi ylijäämäisenä koko ennustejakson. Ruotsin työttömyysasteeksi Konjunkturinstitutet ennustaa tänä vuonna 8,7 prosenttia, joka olisi kuitenkin korkeampi kuin mm. Suomessa.

Ruotsin keskuspankki lisäsi muiden länsimaisten keskuspankkien tavoin valtion- ja yrityslainojen ostoja keväällä likviditeetin takaamiseksi markkinoilla. Riksbanken lisäsi myös edullisten lainojen tarjontaa yrityksille. Konjunkturinstitutet odottaa Ruotsin keskuspankin nostavan ohjauskorkoa nykyiseltä nollatasoltaan vuonna 2024.

Britannian talous palautuu syvästä koronakuopasta

Ennustamme Britannian talouden kasvavan tänä vuonna 6,7 ja ensi vuonna 5,0 prosenttia. Britannian palveluvaltainen talous sukelsi viime vuonna todella syvälle koronapandemian takia: maan bkt supistui lähes 10 prosenttia. Niinpä hyvät kasvuluvut juontuvat pitkälti palautumisesta syvästä koronakuopasta.

Britannian lyhyen ja keskipitkän aikavälin talousnäkymiä heikentää ero EU:sta, mikä lisää kaupan ei-tariffimuotoisia esteitä ja tulee kalliiksi erityisesti maan pienille ja keskisuurille yrityksille, joihin lisäbyrokratiasta koituvat kustannukset osuvat voimakkaasti. Vaikutukset finanssisektoriin ovat myös eittämättä negatiiviset, joskin yhä epäselvät, sillä neuvottelut niin sanotusta vastaavuusperiaatteesta Britannian ja EU:n välillä ovat yhä auki. Britannian valtiovarainministeri Rishi Sunak tosin kommentoi kesällä, että hallitus ei enää odota uusia vastaavuussopimuksia Britannian ja EU:n välillä.

Valopilkkuina Britannian suoriutumisessa viime aikoina ovat olleet ensin hyvin kohdennetut rokotehankinnat, sitten rivakasti sujunut koronarokotteiden lupaprosessien läpivienti ja myöhemmin rokotteiden jakelu. Pääministeri Boris Johnsonin hallitus avasikin Englannin yhteiskunnan rohkean etupainotteisesti julistamalla ns. ”Freedom dayn” koittaneeksi 19.7. Tällä päivämäärällä loputkin koronarajoitukset Englannissa poistettiin ja mm. yökerhot avattiin. Päätöksen hinta on ollut ilmeinen: koronatartunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti erityisesti (vain osittain rokotettujen) nuorten keskuudessa. Tosin sairaaloiden kuormitus on kasvanut sittenkin maltillisesti. Niinpä uusia talouden sulkutoimia tuskin on odotettavissa.

Kiinan talous on maailmantalouden veturi tänäkin vuonna

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 8,0 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin toistaiseksi erinomaisesti. Ensi vuodelle ennustemme Kiinalle 5,8 prosentin kasvua.

Hyviin ennustelukuihin sisältyy kuitenkin tavallista enemmän epävarmuutta, sillä hallinnolla ei ole (kiinalaisilla rokotteilla) rokottamisen lisäksi vieläkään kunnollista koronasta ulos -strategiaa. Samalla monet tarkkailijat ovat yllättyneet hallinnon aloittamista kovista toimista ”kapitalismin suitsemiseksi”. Hallinto on puuttunut muun muassa joidenkin keskeisten teknologiayhtiöiden datan käyttöön ja määräävään markkina-asemaan. Se on myös rajoittanut yllättäen koulutus- ja muidenkin palveluiden käyttöä. Samoin kulttuurielämää on ohjattu kansallismieliseen suuntaan. Näiden toimien jatkuessa saattaa niillä olla vaikutusta myös talouskasvuun.

Kiinan vientiteollisuus on kuitenkin hyötynyt länsimaissa käynnistyneestä talouskasvusta. Teollisuuden elpyminen on jatkunut kuluvan vuoden ajan, joskin viimeaikaiset luottamusindikaattoriluvut osoittavat jo kasvun selvää hidastumista (mm. Caixin teollisuuden luottamusindikaattori laski alle 50:n elokuussa). Myös vähittäiskaupan kasvu hidastui selvästi kesän aikana. Toisaalta tuoreet vientiluvut osoittavat yhä reippaasti ylös: elokuussa Kiinan vienti kasvoi yli 19 prosenttia vuoden takaisesta.

Kiina on ollut aktiivinen kauppapolitiikassa ja sopi vuodenvaihteessa pitkään neuvotellun investointisopimuksen myös EU-maiden kanssa. Sittenkin Kiinan edelleen jännitteiset välit Bidenin hallinnon kanssa määrittävät paljon, millaisen suunnan kaupan kehitys lännen kanssa ottaa. EU-maat ovat tässä suhteessa toki itsenäisiä, mutta toisaalta hyvin riippuvaisia Yhdysvalloista ja sen teknologiasta. Toistaiseksi kauppa Yhdysvaltojen kanssa on kuitenkin kehittynyt suotuisasti politiikan tuulista huolimatta.

Venäjän talous toipuu odotuksiamme nopeammin

Ennutamme Venäjän bkt:n kasvavan 4,0 prosenttia tänä vuonna. Odotamme kasvun olevan ensi vuonna 3,5 prosenttia, joka on yhä selvästi maan potentiaalisen kasvun yläpuolella. Venäjä pärjäsi koronavuonna taloudellisesti verraten hyvin – bkt supistui 3,0 prosenttia – varsinkin kun huomioidaan, että pandemian lisäksi maan talous kärsi öljyn hinnan romahduksesta sekä pääomapaosta.

Venäjän bkt saavutti kuluvan vuoden toisella neljänneksellä koronakriisiä edeltäneen tasonsa. Samalla työttömyysaste on laskenut kriisiä edeltävälle tasolle, 4,5 prosenttiin. Elpyminen on kuitenkin viime kuukausina tasaantunut: vähittäiskauppa ja teollisuustuotanto pysyivät heinäkuussa edelliskuukausien tasolla. Kaivannaisteollisuuden tuotantoa on kasvattanut OPECin yhdessä liittolaismaiden kanssa heinäkuussa sopimat raakaöljyn tuotantorajoitusten höllennykset.

Oma lukunsa on maan poliittinen tilanne: oppositiojohtajan myrkytysyrityksestä ja myöhemmin pidätyksestä seuranneet levottomuudet olivat alkuvuonna mittavia. Niiden seurauksena presidentti Putin hallintoineen on kiristänyt otettaan oppositiosta entisestään. Poliittisesta tilanteesta huolimatta mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, että ulkomaalaisten kiinnostus venäläisiä pörssiosakkeita kohtaan on viime aikoina kasvanut. Heinäkuun alussa ulkomaalaiset sijoittajat omistivat Moskovan pörssissä kaupankäynnin kohteina olevista osakkeista yli 80 %, josta noin puolet oli pohjoisamerikkalaisten sijoittajien salkuissa. (BOFIT Viikkokatsaus 2021/35)

Nykyhallinnolla ei vaikuta olevan riittävästi kannusteita rakenteiden uudistamiseen (oikeastaan voisi argumentoida päin vastoin, rakenteiden säilyttäminen on kenties sille edullista), joten maan talouden potentiaalinen kasvu on jatkossakin 1,5 prosentin luokkaa.

Japanin elpyminen on verkkaista

Ennustamme Japanin bkt:n kasvavan 2,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,8 prosenttia ensi vuonna. Rokottaminen on alkanut Japanissakin hitaasti, mutta tahti on vihdoin kiihtymässä. Pitkään jatkunut ”terveyden hätätila” ja siitä juontuvat rajoitustoimet ovat lykännet Japanin talouden elpymistä.

Tokion kesäolympialaiset saatiin lopulta järjestettyä ilman yleisöä monien vaiheiden jälkeen. Talouskasvuun tällä oli turistien jäädessä kotiin vähän merkitystä. Tartunnat kuitenkin kasvoivat ihmisten kontaktien lisääntyessä osittain juuri olympialaisten takia. Pandemiahallinnan näin pettäessä – osittain myös muiden syiden takia – pääministeri Y. Suga joutui eroamaan tehtävästään. Seuraavalta pääministeriltä odotetaan jopa aiempaa ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa.

Yksityinen kulutus on kehittynyt Japanissa odotuksia heikommin: vähittäiskauppa on juuri ja juuri nousussa samalla, kun palveluiden luottamus on pysynyt heikkona. Sen sijaan teollisuuden luottamus on pysynyt hyvänä ja Japanin vienti hyötyykin Yhdysvaltojen ja Kiinan talouksien hyvästä vedosta. Tarjonnan pullonkaulat kuitenkin rajoittavat Japanissakin teollisuuden nousua.

Inflaation odotetaan nousevan Japanissa hitaasti ja pysyvän selvästi alle 2 prosentin aina vuoteen 2025 asti konsensusennusteiden perusteella. Niinpä rahapolitiikan kiristämiselle on niukasti perusteita.

Raaka-aineiden hinnat nousseet nopeasti

Öljyn hinta on noussut kuluvan vuoden aikana reippaasti: Brent-laadun hinta on tällä hetkellä noin 72,5 dollaria tynnyriltä, kun se vielä vuodenvaihteessa oli reilut 50 dollaria tynnyriltä. Heinäkuun alussa öljyn Brent-laadun hinta kävi jo 77 dollarissa tynnyriltä. Ennustamme öljyn Brent-laadun hinnan nousevan reiluun 74 dollariin kuluvan vuoden loppuun mennessä, jonka seurauksena kuluvan vuoden keskiarvohinnaksi saataisiin 69,5 dollaria. Ensi vuoden öljyn (Brent-laadun) hinnan keskiarvoksi ennustamme 76 dollaria tynnyriltä.

Öljyn hintakehitys rauhoittui sen jälkeen, kun OPEC liittolaismaineen, joista tärkeimpänä Venäjä, sopivat heinäkuun puolivälissä tarjonnan kasvattamisesta 400 000 tynnyrillä päivässä elokuun alusta alkaen. OPECin syyskuun alun kokous vahvisti sopimuksen. Samalla järjestö nosti arviotaan öljyn kysynnän kasvusta ensi vuonna.

OPECin ja liittolaismaiden sopimuksen arvioidaan lisäävän maailman raakaöljyn tarjontaa 2 prosentilla vuoden loppuun mennessä. Yhdysvaltojen hallinto on toivonut öljykartellilta tätäkin suurempia tuotannon lisäyksiä, sillä kohonneet energian hinnat kiihdyttävät maassa jo muutenkin nousevaa inflaatiota. Yhdysvallat on lisännyt myös omaa öljyn tuotantoaan, vaikkakin verkkaisella tahdilla.

Muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat nousivat nopeasti viime vuoden toisella ja kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Erityisesti puutavaran mutta myös kuparin ja alumiinin hinnat nousivat vauhdilla. Puutavaran hintojen nousu on sittemmin taittunut ja kääntynyt jo laskuun. Ennustamme muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin jopa lähes 50 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuodelle ennustamme muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintojen nousevan enää vajaat 3 prosenttia.

Maailman tavarakauppa on piristynyt mutta palvelukauppa elpyy hitaasti

Maailman tavarakauppaan kirjattiin CPB:n aineiston perusteella viime vuodelle keskimäärin ”vain” 5,3 prosentin pudotus hyvän loppuvuoden ansiosta. Vuoden lopussa maailman tavarakauppa olikin jo palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Sen sijaan palvelukauppa, joka on riippuvainen mm. rajojen avautumisesta ja turismin kehityksestä, on elpynyt kriisistä vasta hyvin vähän.

Ennustamme maailmankaupan tavarakaupan kasvavan 10,0 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustamme 5,0 prosentin kasvua. Maailman palvelukauppa elpyy täysimääräisesti vasta riittävän globaalin rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeen.

Maailmankaupan sujuvuuteen on syntynyt merkittäviä ongelmia pandemian aiheuttamien rajujen kysyntä- ja tarjontasokkien takia. Logistiikan ovat sotkeneet konttipula sekä satamien ja tehtaiden väliaikaiset sulkemiset Aasiassa. Tarjontaketjujen sujuvuutta vaivaavat lisäksi komponenttien kuten mikrosirujen sekä joidenkin raaka-aineiden saatavuusongelmat. Tarjontaketjujen ongelmat jatkunevat helposti ensi vuoteen tai jopa pitempäänkin.

Kaupan näkymissä on myös poliittisia riskejä. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on edelleen jännitteinen, ja tästä saattaa seurata uusia, maidenvälisiä tulleja tai sellaisia regulaation muutoksia, jotka vaikuttavat myös EU-maissa sijaitsevien yritysten kaupankäynnin kustannuksiin.

Lehmus Markku

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT

+358 44 5498455

Scroll