Suhdanne

Hinnat ja kustannukset

Hintojen nousu on kiihtynyt tänä vuonna. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna melkein kaksi prosenttia, kun maailmantalouden elpyminen covid-19-pandemiasta on nostanut raaka-aineiden hintoja ja kuljetuskustannuksia. Ennusteemme mukaan hintojen nousuvauhti kuitenkin laantuu ensi vuodesta alkaen. Suomen hintakilpailukyky heikkenee selvästi tänä ja ensi vuonna.

Elpyminen pandemiasta purkautunut hintoihin

Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt kuluvana vuonna, mikä johtuu pitkälti maailmantalouden palautumisesta covid-19-pandemian aiheuttamasta häiriöstä vuonna 2020. Viime vuoteen verrattuna raakaöljyn ja monien muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet selvästi maailmantalouden elpymisen seurauksena. Tilannetta on kärjistänyt globaalin logistiikan kompastelu, kun kuljetuskapasiteettia on väärissä paikoissa, kipuilu tuotannon palauttamisessa normaaliksi pandemia-aaltojen edelleen vaivatessa eri tahtiin ympäri maailmaa sekä puhtaan teknologian murroksen aiheuttama rakenteellinen muutos monien komponenttien kysynnässä. Arvioimme kuitenkin, että hintapaineet hellittävät ensi vuonna, vaikkakin muun muassa komponenttipula voi osin jatkua pidempäänkin. Tuotannon kasvattaminen kuitenkin tasapainottaa tämän ylikysyntätilanteen ajan myötä.

Inflaatio kiihtyy tänä vuonna

Ennusteemme mukaan kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 1,8 prosenttia, mistä hieman yli kolmasosa tulee liikenteen sekä asumisen hinnoista kummastakin. Taustalla on pitkälti energian hinnan nousu vuoden 2020 kevään syvästä kuopasta. Muitakin tekijöitä on, kuten uuden asunnon hankinnan ja peruskorjausten sekä autojen kallistuminen. Muilta osin inflaatio syntyy tänä vuonna alkoholin ja tupakan veronkorotuksista. Myös majoituspalvelujen hinnat ovat alkaneet elpyä ensimmäisen pandemiavuoden sokistaan.

Ensi vuonna inflaatio hidastuu 1,6 prosenttiin, kun energian hintoja korottava vaikutus laantuu. Asumisen osuus inflaatiosta nousee mutta liikenteen supistuu. Myös elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien inflaatio, joka on tänä vuonna lähellä nollaa, kiihtyy yli yhden prosentin. Tupakan veronkorotukset jatkuvat.

Arvioimme, että kuluttajahintainflaatio hidastuu edelleen vuonna 2023. Näin kuluvan vuoden hintapaineet olisivat väliaikaisia. Myös korkotaso pysyy edelleen nollassa ennustevuosina.

Kuluttajahintainflaatio eräissä tuotteissa, %

Pohjainflaatio kokonaisinflaatiota hitaampaa

Pohjainflaatio, eli pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, on ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Tämäkin on nopeampi tahti kuin edeltävinä viitenä vuotena.

Inflaatio hitaampaa kuin euroalueella

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Ennusteemme koko euroalueen vastaaville luvuille on 2,1 ja 1,6 prosenttia, joten kuluvana vuonna inflaatio on Suomessa hitaampaa kuin euroalueella. Tähän vaikuttaa mm. arvonlisäveron alennus Saksassa viime vuonna.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Ansiotaso reilun kahden prosentin nousussa

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 1,9 prosenttia. Ennusteemme mukaan ansiotasoindeksi nousee tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuodelle ennuste on 2,5 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 2,3 prosenttia. Lukujen voidaan ajatella sisältävän noin puolen prosenttiyksikön liukumat.

Perushintaindeksi nousee tänä vuonna selvästi

Perushintaindeksi aleni viime vuonna 3,5 prosenttia. Tänä vuonna se nousee ennusteemme mukaan keskimäärin 8,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia. Muun muassa raaka-aineiden hintojen nousu maailmanmarkkinoilla ajaa tätä kehitystä.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.

Taulukko: ETLA S21.2/p01t
Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2020 2021E 2022E 2023E 2016-20 2021-25E
1. Ansiotaso 1,9 2,2 2,5 2,3 1,4 2,3
2. Työpanos 1 -3,0 1,8 1,1 0,7 0,3 0,9
3. Työvoimakustannukset -1,4 6,3 4,1 3,4 1,6 4,0
Palkkasumma -0,4 4,5 4,1 3,4 2,3 3,6
Työnantajan sova-maksut -6,1 16,0 4,1 3,4 -1,6 5,9
4. Bkt:n määrä -2,9 3,5 3,0 1,7 1,1 2,2
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 1,6 2,7 1,1 1,7 0,5 1,7
6. Tuontihinnat -5,1 7,0 2,5 0,8 0,0 2,7
7. Tuotantokuilu, % bkt:sta -4,2 -1,9 -0,6
8. Bkt:n hintaindeksi 1,3 2,0 1,5 0,8 1,1 1,4
9. Yksityisen kulutuksen hinta 0,5 1,5 1,5 1,4 0,8 1,4
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9]) 1,6 0,3 0,9 0,9 0,7 0,7
11. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 0,1 1,7 1,8 1,0 0,8 1,3
1 Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

+358 50 410 1012

Scroll