Suhdanne

Ulkomaankauppa

Tavaravienti vähenee tilapäisesti tänä vuonna maailmantalouden heikkenemisen myötä. Palveluviennin kasvu jatkuu. Ensi vuonna sekä tavara- että palveluvienti kasvavat vauhdikkaasti.

Suomen tavaravienti on kärsinyt odotettua vähemmän Venäjän-viennin hiipumisesta. Korvaavia markkinoita on löytynyt, varsinkin vienti Yhdysvaltoihin on noussut huomattavasti. Maailmantalouden heikon kehityksen seurauksena tavaraviennin ja -tuonnin määrä supistuvat silti tänä vuonna vajaat 3 prosenttia. Ensi vuonna tavaravienti kuitenkin kasvaa 4 prosenttia, eli jonkin verran tuontia enemmän. Palveluviennin kasvuvauhdin odotetaan tänä vuonna kiihtyvän 10 prosenttiin telesektorin ja matkailun vauhdittamana. Matkustaminen Suomeen ei ole vielä elpynyt koronapandemian jäljiltä. Suomalaisten matkustaminen ulkomaille lisääntyi tuntuvasti jo viime vuonna, ja siksi palvelutuonnin kasvuvauhti hidastuu. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on ennustejaksolla positiivinen. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä. Palvelutaseen alijäämä pienenee selvästi, mutta kauppataseen ylijäämä kutistuu jo ensi vuonna.

Vaihtosuhde, ind. 2015 = 100

Tavaravienti vähenee tilapäisesti

Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat ja Kiina ovat Suomen tärkeimmät vientimarkkinat. Venäjän osuus tavaraviennistämme putosi viime vuonna 2,6 prosenttiin kauppapakotteiden ja vapaaehtoisen vetäytymisen seurauksena. Tavaravienti Yhdysvaltoihin veti hyvin, lähes kaikkien toimialojen vienti lisääntyi näille markkinoille. Itse asiassa vienti Yhdysvaltoihin lisääntyi kuukausi kuukaudelta suurin piirtein samassa tahdissa kuin vienti Venäjälle väheni. Ulkokauppa kokonaisuudessaan kasvoi hieman enemmän kuin vienti EU-maihin.

Arvioimme ennusteessamme, että tavaraviennin määrä supistuu tilapäisesti tänä vuonna 2,9 prosenttia. Päämarkkinoidemme Saksan ja Ruotsin kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna ja koko euroalueen sekä Yhdysvaltojen talouskasvu jää vähäiseksi. Kiinan vientikysyntä sen sijaan kasvaa tuntuvasti.

Kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu huomattavasti tänä vuonna. Autoteollisuuden sopimustuotanto jää odotettua vähäisemmäksi ja myös laivavienti jää edellisvuotista pienemmäksi. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden vienti vähenee selvästi. Paperiteollisuuden vienti kasvaa kuitenkin reippaasti viime vuoden lakon seurauksena.

Ensi vuonna tavaravienti kääntyy runsaan 4 prosentin kasvuun, kun maailmantalouden tilanne paranee. Saksan ja Ruotsin vientikysyntä lisääntyy jälleen.

Palveluviennin määrä kasvaa tänä vuonna 10 prosenttia ja ensi vuonna 8 prosenttia. Televiestintä, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen vienti ohjaa kaikista eniten koko palveluviennin kehitystä. Niiden osuus palveluviennin arvosta oli viime vuonna 37 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 15 prosenttia. Matkailun elpymistahti vaikuttaa hyvin paljon palveluviennin kasvuun, koska sen osuus palveluviennistä oli hyvin merkittävä ennen koronapandemiaa.

Taulukko: ETLA S23.1/u02t
Tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e %-osuus Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Kansantalouden tilinpidon mukaan 2022 2022 2021 2022 2023E 2024E 2025E 2018–22 2023–27E
Tavaravienti 87,4 73,0 5,2 0,9 -2,9 4,3 2,9 1,2 1,9
Palveluvienti 32,3 27,0 7,9 3,7 10,2 8,0 5,2 2,2 5,9
Vienti yhteensä 119,7 100,0 6,0 1,7 1,2 5,5 3,7 1,5 3,2
Tavaratuonti 88,7 69,8 6,8 5,2 -2,7 2,9 2,7 2,4 1,9
Palvelutuonti 38,4 30,2 4,6 12,6 5,1 5,5 3,0 4,2 3,7
Tuonti yhteensä 127,1 100,0 6,0 7,5 0,1 3,8 2,8 3,0 2,5
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Tuotantotarvikkeiden tuonti on rajussa laskussa

Tavaratuonnin määrä supistuu tänä vuonna 2,7 prosenttia, lähes samassa tahdissa kuin tavaravienti vähenee. Niinpä teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti putoaa voimakkaasti vuoden takaisesta. Poltto- ja voiteluaineiden sekä investointitavaroiden tuontimäärä jää sen sijaan edellisvuoden lukemiin. Myös kulutustavaroiden tuonti jää tavanomaista heikommaksi. Ensi vuonna tavaratuonti kääntyy vajaan 3 prosentin kasvuun viennin elpyessä.

Venäjä, Saksa, Ruotsi ja Kiina ovat kauan olleet Suomen tavaratuonnin tärkeimmät maat. Vuonna 2022 Venäjän osuus putosi 6,8 prosenttiin ja oli joulukuussa enää 2,5 prosenttia. Energiatuontiamme Venäjältä käsitellään erillisessä erityisteemassa.

Arvioimme, että palvelutuonnin määrä kasvaa runsaat 5 prosenttia vuosina 2023–2024. Matkailu toipuu hyvää vauhtia syvästä koronakuopasta. Kuljetusten osuus palvelutuonnin arvosta oli viime vuonna 21 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 17 prosenttia.

Vaihtotase pysyy lähivuosina alijäämäisenä

Vaihtotase oli toista vuotta peräkkäin ylijäämäinen vuonna 2021, mutta kääntyi viime vuonna 0,9 miljardin euron ylijäämästä 10,3 miljardin euron alijäämään. Taustalla oli tavanomaista suurempi, palvelutaseen 6,1 miljardin euron alijäämä. Myös kauppatase oli poikkeuksellisesti alijäämäinen. Vielä tämän lisäksi tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase oli 3,1 miljardia alijäämäinen.

Tavallisesti ensitulo, eli nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta, on ylijäämäinen erä, mutta viime vuonna se kääntyi vahvasta ylijäämästä lievästi alijäämäiseksi. Korkomenot ulkomaille nousivat pari miljardia euroa edellisvuodesta, ja ulkomaille menneet suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot lisääntyivät yli miljardin. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Taulukko: ETLA S23.1/u01t
Vaihtotase, mrd. euroa
2021 2022 2023E 2024E 2025E
Tavaroiden vienti (fob) 70,2 87,4 84,1 85,1 85,1
Tavaroiden tuonti (fob) 67,9 88,7 81,3 82,9 84,2
Kauppataseen ylijäämä 2,3 -1,2 2,8 2,2 0,9
Palveluvienti 28,9 32,3 35,1 37,5 39,8
Palvelutuonti 31,0 38,4 39,5 41,0 42,7
Palvelutaseen ylijäämä -2,1 -6,1 -4,3 -3,5 -2,9
Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ylijäämä 0,9 -3,1 0,8 0,2 0,3
Vaihtotaseen jäämä 1,2 -10,3 -0,7 -1,0 -1,7
Vaihtotaseen jäämä/bkt, % 0,5 -3,9 -0,2 -0,3 -0,6
Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, % 1,2 -8,7 -0,6 -0,8 -1,4
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Etla arvioi, että vaihtotaseen alijäämä supistuu tänä vuonna 0,7 miljardiin euroon, kun kauppatase kääntyy 2,8 miljardia euroa ylijäämäiseksi ja palvelutaseen alijäämä pienenee tuntuvasti 4,3 miljardiin euroon. On odotettavissa, että televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen ylijäämä nousee uudestaan viime vuoden vähenemisen jälkeen. Lisäksi kuljetustaseen alijäämä pienenee merkittävästi ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen alijäämä myös supistuu.

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen odotetaan pysyvän ylijäämäisenä tänä vuonna ja myös seuraavina vuosina. Vaihtotaseen luvut löytyvät oheisesta taulukosta.

Berg-Andersson Birgitta

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL

044 465 0153

Scroll