Finanssipolitiikka ja inflaatio
Inflaatio Suomessa ja euroalueella kiihtyi jo alkuvuonna 2021, noin vuosi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla oli pandemia, mutta yhä useampi tutkimus¹ osoittaa, että myös suuret tulonsiirrot kotitalouksille kiihdyttivät inflaatiota monessa maassa, kun yhtäkkiä kasvaneeseen kulutuskysyntään ei pystyttykään vastaamaan.

Syyskuuhun 2021 mennessä EU-maat olivat pandemiaan liittyen tukeneet yrityksiä ja kotitalouksia summalla, joka vastaa 3,8 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Suurimmat tuet jaettiin euroalueen suurimmissa talouksissa Saksassa (13,6 %), Ranskassa (9,6 %), Italiassa (10,9 %) ja Espanjassa (7,6 %). Suomessa finanssipoliittiset toimet olivat noin 4,5 % bkt:sta². Talouden kokoon suhteutettuna suurimmat tulonsiirrot olivat USA:ssa (25,5 %). Suuruusluokkaa selittää osin se, ettei maassa ollut valmiiksi kattavaa työttömyysturvaa, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa työttömyysturvaa vain laajennettiin mm. yrittäjiä koskevaksi. Työttömyyskorvauksia maksettiin Suomessakin pandemiavuonna 2020 lähes 40 % eli 1,4 mrd. euroa edellisvuotta enemmän, mutta hallituksen uudet päätökset selittävät tästä vain noin puolet.

Syyskuun 2021 jälkeen EU-maat ovat lisäksi tukeneet kotitalouksia ja yrityksiä energian hinnannousun takia summalla, joka vastaa yhteensä n. 4,5 % EU:n bkt:sta.³ Suomen hallituksen päättämät sähkötuet, 1,4 mrd. euroa, ovat EU-maiden pienimmät suhteessa talouden kokoon. Myös EU:n elpymisvälineestä jaetaan avustuksia pääasiassa vuosina 2022–2023 yhteensä 4,6 % EU:n bkt:sta.

Euroalueen inflaatio nousi vuoden 2021 alun 1 prosentista 5 prosenttiin vuoden 2022 alkuun mennessä. Historiallisen nopean hintojen nousun takia Euroopan keskuspankki (EKP) on kiristänyt rahapolitiikkaa heinäkuusta 2022 alkaen poikkeuksellisen nopeasti. Koronnostoillaan keskuspankki pyrkii hillitsemään kysyntää tilanteessa, jossa nyt myös sodan seuraukset vaikeuttavat kysyntään vastaamisessa.

Pandemianaikaiset suuret tulonsiirrot kotitalouksille lisäsivät kysyntää ja kiihdyttivät inflaatiota suurimmissa euromaissa noin 1,8 %-yksikköä⁴. Myös iso osa energiatuista kohdistuu muille kuin niitä tarvitseville, mikä on omiaan lisäämään kysyntää. Vahvan kysynnän takia osa yrityksistä on voinut nostaa hintojaan huomattavasti kustannusten nousua enemmän⁵. Finanssipolitiikalla ylläpidetty kysyntä vain entisestään kiihdyttää inflaatiota, jota keskuspankki yrittää parhaillaan voimakkailla koronnostoilla hillitä.

Viitteet

¹ de Soyres ym. (2022), Jordà ym. (2022), Hale ym. (2023).
² IMF (2021).
³ Sgaravatti ym. (2023).
⁴ De Soyres ym. (2022), Hale ym. (2023).
⁵ Ahlvik ym. (2023), Panetta (2023).

Kirjallisuus

• Ahlvik, L., Alhola, S., Blauberg, T., Laasonen, H., Liski, M., Malinen, O., Mattila, M., Nokso-Koivisto, O., Sahari, A., Seppä, M., Toikka, M., Valkonen, A. & Vehviläinen, I. (2023). Sähkön hinnannousun ja sähkötukien arvioidut vaikutukset kotitalouksiin. VATT, Datahuone-raportti 1/2023.
• Hale, G., Leer, J. C. & Nechio, F. (2023). Inflationary effects of fiscal support to households and firms (No. w30906). National Bureau of Economic Research.
• IMF (2021). Fiscal Monitor Database of Country Fiscal Measures in Response to the COVID-19 Pandemic, IMF Fiscal Affairs Department.
• Jordà, Ò., Liu, C., Nechio, F. & Rivera-Reyes, F. (2022). Why Is US Inflation Higher than in Other Countries?. FRBSF Economic Letter, 7, 1–06.
• Panetta, F. (2023). Monetary policy after the energy shock. EKP:n johtokunnan jäsenen Fabio Panettan puhe Lontoossa 16.2.2023. https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2023/html/ecb.sp230216~a297a41feb.en.html
• Sgaravatti G., Tagliapietra S., Trasi C. & Zachmann G. (2023). National fiscal policy responses to the energy crisis. Bruegel Datasets. https://www.bruegel.org/dataset/national-policies-shield-consumers-rising-energy-prices
• de Soyres, F., Santacreu, A. M. & Young, H. L. (2023). Demand-Supply imbalance during the Covid-19 pandemic: The role of fiscal policy. Federal Reserve Bank of St. Louis REVIEW.