Suhdanne

Hinnat ja kustannukset

Kuluttajahintahintainflaatio hidastuu, mutta on keskimäärin edelleen korkea tänä vuonna. Inflaation painopiste siirtyy enemmän tavaroista palveluihin.

Kuluttajahintojen nousu oli viime vuonna nopeinta melkein 40 vuoteen. Poikkeuksellisen kehityksen taustalla oli monta tekijää. Covid19-pandemia lykkäsi tuotannollisia investointeja, kun pandemia iski tuotanto- ja logistiikkaketjuihin. Lisäksi muun muassa Suomessa vaikutti heikko viljasato. Pian tavaroiden kysynnän voimakas palautuminen kuitenkin yllätti markkinat, ja monista raaka-aineista ja lopputuotteista tuli ylikysyntää, joka purkautui hintapaineina. Tilannetta pahensivat epävarmuus ja toimitushäiriöt, jotka johtuivat Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Sittemmin muun muassa palkkojen aiempaa ripeämpi nousu on alkanut luoda kysyntäinflaatiota. Keskuspankit ovat reagoineet hintakehitykseen nostamalla ohjauskorkojaan.

Inflaation ja ansiotason muutokset, %

Raaka-aineiden hintahuippu saavutettiin maailmalla keskimäärin viime vuoden elokuussa, minkä jälkeen hinnat kääntyivät laskuun. Kuluttajahintojen vuosinousun huippu oli Suomessa puolestaan marras-joulukuussa.

Raaka-aineiden hintojen lasku on ollut laaja-alaista, mutta toisaalta aleneminen pysähtyi vuoden vaihteessa muiden kuin energiatuotteiden osalta. Arvioimme, että muun muassa raakaöljyn sekä teollisuuden raaka-aineiden hinnoissa on kuluvan vuoden jälkipuoliskolta alkaen lieviä nousupaineita. Taustalla on odotettu maailmantalouden elpyminen sekä erityisesti Kiinan tiukkojen pandemiarajoitusten purkamisen aiheuttama tuotannon palautuminen. Raaka-aineiden tarjonnassakin on normaaliin verrattuna häiriöitä muun muassa em. sodan vuoksi. Maailman talouskasvu on kuitenkin edelleen suhteellisen hidasta ja rakentaminenkin taantuu, joten odotamme raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehityksen olevan melko maltillista.

Raakaöljy ja teollisuuden raaka-aineet, USD ja ind. 2020=100

Kuluttajahintainflaatio hidastuu tänä vuonna keskimäärin 5,5 prosenttiin. Tammikuussa alkanut vuosi-inflaation hidastuminen jatkuu, mutta vuoden lopussakin vauhti on ennusteen mukaan edelleen melkein kolme prosenttia vuoden takaisesta. Inflaatiota pitävät tänä vuonna yllä erityisesti asuminen – korkojen nousun seurauksena – sekä elintarvikkeiden edelleen nopeana jatkuva inflaatio. Asuminen tuo kokonaisinflaatiosta tänä vuonna yli kaksi viidesosaa ja elintarvikkeet yli yhden viidesosan. Lannoitteiden hintojen ja maatalouden joidenkin tuottajahintojen jo käännyttyä laskuun odotamme elintarvikkeidenkin hintainflaation kuitenkin taittuvan selvästi. Myös kestokulutustavaroiden hintojen nousu on ollut nopeaa ja täysin poikkeuksellista. Sen sijaan liikenteen hinnat keskimäärin hieman alentavat yleistä hintatasoa tänä vuonna polttoaineiden hintakehityksen vuoksi.

Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin hieman yli kaksi prosenttia. Nousun taustalla on lähinnä asumisen ja liikenteen hintojen kehitys. Vuonna 2025 inflaatio jää alle kahden prosentin.

Pohjainflaatio, eli inflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, on tänä vuonna 5,3 prosenttia, mikä on melkein prosenttiyksikön nopeampi vauhti kuin viime vuonna. Ensi vuonna pohjainflaatio hidastuu 2,5 prosenttiin ja on siten edelleen hieman kokonaisinflaatiota ripeämpää.

Myös perushintaindeksin nousu oli viime vuonna – kuten myös toissa vuonna – ennätyksellistä. Ennusteemme mukaan indeksi alenee tänä vuonna keskimäärin pari prosenttia. Ensi vuonna indeksi on keskimäärin kuluvan vuoden tasolla ja lähtee sitten pieneen nousuun. Perushintaindeksi ennakoi tavarahintojen kehitystä kuluttajahintakorissa.

Kuluttajahintainflaatio eräissä tuotteissa, %

Nimellinen ansiotaso nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin 4,3 prosenttia viime vuodesta ja ensi vuonna noin puoli prosenttiyksikköä vähemmän. Tämä sisältää palkkaliukumat. Reaalinen ansiotaso heikkenisi siten vielä tänäkin vuonna.

Ansiotason nousun kiihtyminen siirtää kuluttajahinnoissa nousupaineita tavaroista palveluihin. Oletuksena on, että maailmankaupan arvoketjut toipuvat ja tavaroiden hintakehitys palaa maltilliseksi. Tuottajahinnat ovat alentuneet Kiinassa, merikuljetusten hinnat ovat palautuneet normaaleiksi ja Euroopassakin tuottajahintojen nousu on pysähtynyt. Yleinen hintataso ei kuitenkaan palaudu pandemiaa edeltäneelle tasolle tai silloiselle trendille vaan jää tätä korkeammalle tasolle.

Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee hieman tänä vuonna ja on muuttumaton ensi vuonna. Kilpailukyky on ennusteperiodin lopussa samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Tarkastelu on tehty nimellisillä yksikkötyökustannuksilla vertaamalla Etlan tätä ennustetta Suomelle Euroopan komission uusimpaan viime marraskuussa julkaistuun ennusteeseen kilpailijamaille.

Taulukko: ETLA S23.1/p01t
Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2022 2023E 2024E 2025E 2018-22 2023-27E
1. Työn tuottavuus1 1,4 0,1 0,6 0,9 0,2 0,7
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti 5,6 4,8 4,2 3,6 2,8 3,7
3. Ansiotaso 2,4 4,3 3,8 3,0 2,1 3,2
4. Yksikkötyökustannukset2 4,1 4,7 3,6 2,7 2,6 3,0
5. Bkt:n hintaindeksi 4,2 6,4 2,1 1,5 2,3 3,0
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut) 19,5 -5,0 -1,2 -0,3 5,6 -2,0
7. Yksityisen kulutuksen hinta 5,5 5,1 2,2 1,6 2,0 2,5
8. Perushintaindeksi3 21,0 -2,1 0,1 1,4 6,5 0,6
9. Kuluttajahintainflaatio 7,1 5,5 2,2 1,7 2,3
10. Pohjainflaatio4 4,3 5,3 2,5 1,7 1,7
11. Reaalinen ansiotaso [3]/[9] -4,4 -1,2 1,6 1,3 -0,2 1,3
12. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5] 1,3 -1,5 2,1 2,1 0,5 0,7
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

050 410 1012

Scroll