Yksityisen kulutuksen veto hidastuu

Yksityisen kulutuksen kasvu hiipuu ensi vuonna, kun kilpailukykysopimus ja hintojen nousu hidastavat reaalisen ostovoiman kasvua. Kulutus kasvaa tänä vuonna vielä 1,3 prosenttia, mutta ensi vuonna vauhti hidastuu 0,7 prosenttiin. Myös 2018 on hitaan kasvun aikaa. Vasta sen jälkeen reaalisen ostovoiman vahvistuminen alkaa enemmän tukea yksityistä kulutusta.

Yksityinen kulutus tänä vuonna kohtalaisessa kasvussa

Yksityinen kulutus on viime vuosina tukenut talouskasvua. Vuonna 2015 yksityinen kulutus kasvoi 1,5 prosenttia ja kuluvalle vuodelle ennusteemme on 1,3 prosenttia. Hyvä kehitys on perustunut erityisesti reaalisen ostovoiman kasvuun, kun inflaatio oli vuoden ajan jopa hieman negatiivinen. Lisätekijöitä ovat olleet muun muassa pankkien asuntolainojen lyhennysvapaaohjelma ja autojen romutusraha. Samaan aikaan kotitalouksien velkaantumisaste on noussut edelleen, säästämisaste on painunut nollaan ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut ennätystasolle.

Kotitalouksien odotukset ovat vahvistuneet selvästi kuluvan vuoden aikana ja odotukset ylittävät nyt euroajan keskiarvon. Myös vähittäiskaupan luottamus on vahvistunut.

Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kuitenkin tänä vuonna hieman viime vuodesta, koska inflaatio heräilee ja nousee keskimäärin 0,5 prosenttiin, mikä heikentää ostovoimaa. Myöskään asuntolainojen lyhennysvapaaohjelma ja autojen romutusraha eivät enää vaikuta yhtä paljon kuin viime vuonna, vaikka autojen kysyntä olikin voimakasta vuoden alkupuolella. Sekä lyhennysvapaat että romutusraha voivat saada jatkoa, mutta arvioimme niiden yksityistä kulutusta vauhdittavan vaikutuksen viime vuotta pienemmäksi.

Ensi vuonna kasvu hidastuu

Yksityisen kulutuksen veto heikkenee väliaikaisesti ensi vuonna, kun kilpailukykysopimus jarruttaa ansiotulojen kehitystä ja leikkaa julkisen sektorin lomarahoja. Samaan aikaan reaalista ostovoimaa alentava inflaatio kiihtyy. Vaikka työllisyys jonkin verran kohenee, yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 0,7 prosenttiin.

Arvioimme kulutuksen kasvun jäävän hitaaksi, noin puoleen prosenttiin, myös vuonna 2018. Tällöin ei oleteta toteutettavan uusia tuloverotuksen kevennyksiä. Lisäksi inflaatio kiihtyy edelleen ja leikkaa reaalista ostovoimaa. Vasta vuoden 2018 jälkeen yksityinen kulutus alkaa kasvaa hieman nopeammin. Heikon tuottavuuskehityksen ja siten hitaan tulojen kasvun oloissa yksityinen kulutus on kuitenkin suhteellisen vaimeaa myös keskipitkällä aikavälillä.

Taulukko: Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo


Kotitalouksien käytössä oleva tulo
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2015 2016E 2017E 2018E 2015 2016E 2017E 2018E
Palkat 83,2 84,7 85,3 86,9 1,0 1,8 0,7 1,9
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 19,4 20,1 19,0 18,7 1,4 3,5 -5,6 -1,4
Toimintaylijäämä ja sekatulo 16,7 17,5 18,3 18,9 3,4 4,7 4,8 3,1
Omaisuustulot, netto 8,0 8,4 9,0 9,5 -2,6 4,9 6,6 6,0
Tulonsiirrot kotitalouksille 48,3 49,3 50,4 51,6 2,4 2,2 2,2 2,5
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 60,3 62,3 61,8 63,0 1,7 3,3 -0,9 2,0
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 115,3 117,7 120,2 122,6 1,3 2,1 2,1 2,0
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Kestokulutustavarat ja palvelut kasvavat

Kestävien kulutustavaroiden kysyntä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin 5,5 prosenttia viime vuodesta. Vauhti on jopa nopeampaa kuin viime vuonna. Myös puolikestävien ja lyhytikäisten kulutustavaroiden kysynnän kasvu, joka on ollut hyvin heikkoa jo usean vuoden ajan, piristyy selvästi. Palvelujen kysyntä kasvaa kuluvana vuonna 1,5 prosenttia viime vuodesta.

Kasvuperintö viime vuodelta selittää kuitenkin kuluvan vuoden kasvusta suuren osan kaikkien kulutuserien kohdalla. Siten aito kasvu vuoden 2016 aikana jää vähäisemmäksi.

Vuosina 2017–2018 kaikkien neljän kulutuserän kasvu hidastuu. Arvioimme palvelujen kysynnän, jonka osuus kotitalouksien kiinteähintaisista kulutusmenoista on 53 prosenttia, kasvavan keskimäärin reilun prosentin vauhtia. Kestokulutustavaroiden, joiden osuus on 10 prosenttia, kulutus kasvaa ensi vuonna vajaat 2 prosenttia ja tätäkin hitaammin vuonna 2018. Puolikestävien tavaroiden (osuus 9 prosenttia) kysyntä kasvaa noin puoli prosenttia ensi vuonna mutta jää nollaan vuonna 2018.

Lyhytikäisten tavaroiden osuus kotitalouksien kiinteähintaisista kulutusmenoista on 27 prosenttia, ja niiden kysynnän kasvu painuu vain aavistuksen positiiviseksi vuosina 2017–2018. Palvelut ja kestokulutustavarat ovat nopeimmin kasvavat erät ennustejaksolla.

Pieni- ja keskipäästöisten henkilöautojen autoveron vaiheittainen alentaminen lisää niiden kysyntää. Romutusrahan mahdollinen jatkaminen tukisi tätä kehitystä. Tämä uudistaisi autokantaa sekä alentaisi keskimääräisiä päästöjä ja polttoaineen kulutusta ajokilometriä kohti.

Muun muassa asumisen, terveydenhoidon ja vakuutusten hintojen sekä ajoneuvon perusveron nousu heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja siten yksityistä kulutusta kaupan ja kuluttajapalvelualojen näkökulmasta.

Taulukko: Yksityiset kulutusmeot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima


Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2015 2015 2016E 2017E 2018E 2010-15 2016-20E
Kestävät kulutustavarat 9,3 3,2 5,6 1,8 0,8 2,8 2,4
Puolikestävät tavarat 9,2 0,0 2,2 0,4 -0,1 1,0 0,7
Lyhytikäiset tavarat 30,6 -0,1 0,8 0,3 0,1 -0,2 0,5
Palvelut 60,2 1,2 1,5 1,4 0,9 1,1 1,3
Muut 1) 6,4 0,0 -0,9 0,0 -0,3 0,5 -0,2
Yksityiset kulutusmenot 115,7 1,5 1,3 0,7 0,5 1,0 0,9
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) 0,9 1,2 0,7 0,4 0,2 0,9
Säästämisaste, % -0,7 -0,8 -0,7 -0,8 1,0 -0,7
1) Muut = kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla (netto) sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Säästämisasteen kehitys merkittävä riski

Kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna 0,1 prosenttia ja jos otetaan huomioon niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden kulutus lasketaan osaksi yksityisiä kulutusmenoja, päästään -0,7 prosenttiin. Säästämisaste kävi hetkellisesti tätä syvemmällä vuosina 1977 ja 1988, mutta tällöin se toipui jo seuraavana vuonna lähelle nollaa ja edelleen positiiviseksi. Tässä ennusteessa tehtyjen oletusten mukaan säästämisaste jää suunnilleen viime vuoden tasolle koko ennustejakson ajaksi, mikä on poikkeuksellista Suomen lähihistoriassa. Silti yksityisen kulutuksen kasvu on hyvin hidasta. Jos säästämisaste nousee oletetusta, yksityisen kulutuksen kasvuvauhti hidastuu.

Samaan aikaan oletamme, että kotitalouksien velkaantumisaste nousee edelleen 3–3,5 prosenttiyksikköä vuodessa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Tilanne on kotitalouksien kannalta vaikea. Niiden kyky tukea kansantalouden kasvua tavalla, joka olisi kotitalouksien oman taloudenhoidon kannalta kestävä, on heikko. Reaalisen ostovoiman heikko kasvu asettaa rajansa, eikä velkaantumisen kautta ylläpidetty kulutus ole pitkällä aikavälillä kestävää.

Taulukko: Kansantulo ja bruttokansantuote


Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta
Tuloerä 2015 2015 2016E 2017E 2018E 2015 2016E 2017E 2018E
Työtulot 102,6 1,0 2,1 -0,5 1,3 60,0 59,8 58,3 57,5
- palkat ja palkkiot 83,2 1,0 1,8 0,7 1,9 48,6 48,3 47,7 47,3
- työnantajan sosiaaliturvamaksut 19,4 1,4 3,5 -5,6 -1,4 11,3 11,5 10,6 10,2
Toimintaylijäämä ja sekatulo 40,5 5,8 4,5 6,8 5,3 23,7 24,2 25,3 26,0
- Yrityssektori 23,4 7,7 4,4 8,3 6,9 13,7 13,9 14,8 15,4
- Julkisyhteisöt 0,5 1,1 5,0 5,0 5,0 0,3 0,3 0,3 0,3
- Kotitaloudet1), 2) 16,7 3,4 4,7 4,8 3,1 9,8 10,0 10,3 10,3
Omaisuustulot, netto 1,1 2,3 15,8 -5,5 -59,6 0,6 0,7 0,6 0,3
- Yrityssektori -10,9 -1,3 4,5 8,6 12,0 -6,4 -6,5 -6,9 -7,5
- Julkisyhteisöt 3,9 2,5 6,6 8,5 5,6 2,3 2,4 2,5 2,6
- Kotitaloudet1) 8,0 -2,6 4,9 6,6 6,0 4,7 4,8 5,0 5,2
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 26,9 0,1 1,8 2,7 2,1 15,7 15,6 15,7 15,6
Kansantulo 171,1 2,0 2,4 2,0 2,7 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 39,8 0,9 1,0 3,7 3,4
Ensitulo ulkomailta 1,8 -4,9 -14,3 18,3 27,5
Bruttokansantuote markkinahintaan 209,1 1,8 2,3 2,2 2,6
1) Kotitaloudet sisältävät niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo ja sekatulo ovat ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S16.2/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö