Yksityisen kulutuksen veto vahvaa mutta hidastumassa

Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu tänä vuonna nopeana noin kahdessa prosentissa. Sitä tukevat työllisyyden ja muiden kuin ansiotulojen kasvu, heikko inflaatio sekä säästämisasteen aleneminen. Ensi vuonna ansiotaso nousee arviomme mukaan 1,7 prosenttia, mistä vajaa prosenttiyksikkö on yleiskorotuksia. Vaikka inflaatio hieman kiihtyy, reaaliansiot nousevat. Myös muiden tulojen ja työllisyyden kasvu tukevat edelleen reaalista ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen kasvu kuitenkin hidastuu hieman alle kahteen prosenttiin. Negatiivinen säästämisaste luo riskin yksityisen kulutuksen kestävyydelle.

Kotitalouksien kulutus hyvässä kasvussa

Yksityinen kulutus on kuluvana vuonna jatkanut voimakasta kasvuaan. Vuoden alkupuoliskon kasvu oli ennakkotietojen mukaan 2,0 prosenttia vuoden takaisesta ja kausitasoitettuna 1,0 prosenttia viime vuoden jälkipuoliskolta.

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna keskimäärin 2,1 prosenttia viime vuodesta. Reaaliansiotaso kuitenkin alenee yli puolella prosentilla. Miten tämä ero on selitettävissä?

Vaikka kilpailukykysopimus on nyt hidastanut ansioiden kehityksen historiallisen heikoksi, työllisyyden kasvu, muiden kuin ansiotulojen hyvä kehitys, alhainen inflaatio sekä säästämisasteen painuminen yhä syvemmin miinukselle ovat tukeneet yksityistä kulutusta.

Kotitalouksien sekä niitä palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, joiden kulutus lasketaan osaksi yksityistä kulutusta, reaalinen ostovoima kasvaakin noin puolitoista prosenttia. Vaikka ansiotason nousu on vain aavistuksen nollan yläpuolella, palkkasumma kasvaa työllisyyden parantuessa.

Kotitalouksien saama ensitulo ja saadut tulonsiirrot kasvavat puolestaan noin puolitoista prosenttia. Ensituloissa arvioimme erityisesti kotitalouksien toimintaylijäämän (omistusasumisen tulo) ja sekatulon sekä omaisuustulojen kasvavan tänä vuonna huomattavasti.

Säästämisaste miinuksella

Kotitalouksien ennätyskorkeaksi kohonnut luottamus on johtanut säästämisasteen laskuun. Tänä vuonna kotitalouksien säästämisaste on ennusteemme mukaan -1,4 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat yhteisöt säästämisaste on -2,1 prosenttia.

Ennusteen mukaan säästämisaste on suunnilleen näillä tasoilla myös lähivuosina. Tämä olisi poikkeuksellisen pitkä negatiivisen säästämisasteen aika vuoden 1975 jälkeisenä aikana.

Säästämisasteen laskun lisäksi maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut samoin kuin kokonaisvelkaantuminen. Talousluottamuksen heikentyminen nostaisi säästämisastetta ja verottaisi yksityistä kulutusta selvästi.

Taulukko: Kotitalouksien käytössä oleva tulo


Kotitalouksien käytössä oleva tulo
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2016 2017E 2018E 2019E 2016 2017E 2018E 2019E
Palkat 84,5 85,7 88,1 90,4 1,5 1,5 2,7 2,6
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 19,9 18,9 18,8 18,8 2,5 -5,0 -0,7 0,0
Toimintaylijäämä ja sekatulo 17,4 18,7 19,7 20,5 4,9 7,4 5,3 4,0
Omaisuustulot, netto 8,6 9,0 9,5 10,0 1,6 5,2 5,3 5,3
Tulonsiirrot kotitalouksille 48,9 49,7 50,7 51,8 1,4 1,6 2,0 2,1
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 61,7 61,7 63,1 64,6 2,3 0,0 2,2 2,4
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 117,5 120,3 123,7 126,9 1,7 2,4 2,8 2,6
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.2/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityiset kulutusmenot ja käytettävissä olevien tulojen ostovoima


Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2016 2016 2017E 2018E 2019E 2011-16 2017-21E
Kestävät kulutustavarat 9,6 5,8 2,8 4,0 3,0 1,8 3,4
Puolikestävät tavarat 9,4 2,4 1,1 2,0 1,2 1,0 1,3
Lyhytikäiset tavarat 30,7 0,6 1,7 1,0 0,5 0,0 0,8
Palvelut 62,7 1,7 2,6 2,1 1,3 0,7 1,9
Muut 1) 6,6 2,7 -5,6 -1,5 -1,0 4,5 -2,0
Yksityiset kulutusmenot 119,1 1,8 2,1 1,5 1,2 0,8 1,5
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) 0,8 1,6 1,6 1,0 0,3 1,5
Säästämisaste, % -1,7 -2,1 -2,1 -2,3 0,2 -2,2
1) Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.2/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ensi vuonna kasvu hidastuu jonkin verran

Reaaliansioiden nousu, työllisyyden paraneminen ja muiden tulojen edelleen jatkuva hyvä kehitys tukevat ensi vuonna yksityistä kulutusta. Inflaatio kuitenkin piristyy hieman kuluvasta vuodesta ja leikkaa reaalisen ostovoiman kasvua.
Yksityinen kulutus kasvaa kuitenkin edelleen noin puolentoista prosentin vauhtia.

Vuonna 2019 kasvu jää reiluun prosenttiin, mikä johtuu muun muassa korkojen noususta johtuvasta inflaation kiihtymisestä.

Kestokulutustavarat ja palvelut vetävät edelleen

Yksityisen kulutuksen kasvu on kuluvana vuonna vahvinta kestokulutustavaroissa (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino yksityisessä kulutuksessa 10 %) sekä palveluissa (paino 50 %).

Vuoden alkupuoliskolla kestokulutustavaroiden kysyntä kasvoi 3,7 prosenttia vuoden takaisesta ja kausitasoitettuna 1,1 prosenttia viime vuoden jälkipuoliskolta. Palveluissa vastaavat luvut olivat 2,7 ja 1,4 prosenttia.

Ennusteemme mukaan kestokulutustavaroiden kysyntä kasvaa tänä vuonna vajaat kolme prosenttia ja ensi vuonna neljä prosenttia. Palveluissa vastaavat luvut ovat kaksi ja puoli sekä kaksi prosenttia.

Autojen myynnin viime vuoden voimakas kasvu hidastuu tänä vuonna, mutta muiden kestokulutustavaroiden, erityisesti kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan myynnin kasvu on edelleen ripeää. Tämänhetkisten tietojen mukaan ensi vuodeksi jälleen tuleva autojen romutusraha lisää tällöin autojen myyntiä mutta leikkaa sitä hieman kuluvan vuoden lopussa.

Tuotteiden laadun ja teknisten ominaisuuksien paraneminen nostaa määräindeksiä tilastoinnissa, vaikka ostettujen tuotteiden kappalemäärä ei muuttuisikaan. Tämä koskee erityisesti kodin-elektroniikan tyyppisiä tuotteita. Kasvu on kuitenkin ollut tänä vuonna niin kovaa, että myynnin kappalemäärätkin ovat kasvaneet.

Taulukko: Kansantulo ja bruttokansantuote


Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta, %
Tuloerä 2016 2016 2017E 2018E 2019E 2016 2017E 2018E 2019E
Työtulot 104,4 1,7 0,3 2,1 2,1 58,8 56,0 55,5 54,7
- Palkat ja palkkiot 84,5 1,5 1,5 2,7 2,6 47,6 45,8 45,7 45,3
- Työnantajan sosiaaliturvamaksut 19,9 2,5 -5,0 -0,7 0,0 11,2 10,1 9,7 9,4
Toimintaylijäämä ja sekatulo 43,1 5,3 13,4 9,4 7,7 24,3 26,1 27,8 28,9
- Yrityssektori 25,4 6,1 17,6 12,0 9,9 14,3 15,9 17,3 18,4
- Julkisyhteisöt 0,4 -18,2 5,0 5,0 5,0 0,2 0,2 0,2 0,2
- Kotitaloudet1), 2) 17,4 4,9 7,4 5,3 4,0 9,8 10,0 10,2 10,3
Omaisuustulot, netto 1,6 53,1 60,0 33,4 7,7 0,9 1,4 1,7 1,8
- Yrityssektori -10,9 -4,1 -1,9 -0,8 5,0 -6,2 -5,7 -5,5 -5,6
- Julkisyhteisöt 3,9 -1,3 7,4 6,5 6,5 2,2 2,3 2,3 2,4
- Kotitaloudet1) 8,6 1,6 5,2 5,3 5,3 4,8 4,8 4,9 5,0
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 28,4 5,7 1,5 2,6 2,4 16,0 15,4 15,4 15,2
Kansantulo 177,5 3,5 5,4 3,0 3,5 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 40,3 1,5 4,0 2,7 2,9
Ensitulo ulkomailta 2,2 34,2 136,5 -36,0 -7,6
Bruttokansantuote markkinahintaan 215,6 2,9 3,8 3,9 3,6
1) Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.2/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Muissa tavaroissa kysynnän kasvu on hitaampaa

Myös puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 9 %) kysyntä kasvaa noin prosentin vauhtia tänä vuonna ja kaksi prosenttia ensi vuonna. Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 26 %) kysyntä kasvaa reilut puolitoista prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna noin prosentin.

Loput yksityisestä kulutuksesta on yhteisöjen kulutusta sekä nettoturismimenoja. Yhteisöjen kysyntä (paino 5 %) alenee tänä vuonna, ja kasvu on sen jälkeen lähellä nollaa tai hieman negatiivinen.

Nettoturismimenot ovat nousseet voimakkaasti positiivisiksi viime vuosina mm. venäläisten ostosmatkailun vähenemisen vuoksi. Odotamme tämän kehityksen kääntyvän ja nettoturismimenojen pienenevän mutta pysyvän kokonaisuutena ottaen selvästi positiivisina ennusteajanjaksolla.

Yksityisen kulutuksen kasvun rajoitteet painavat päälle

Vaikka yksityinen kulutus on viime vuosina selvästi tukenut talouden kasvua, pidemmän aikavälin näkymät eivät ole erityisen vahvat.

Työllisyyden ja reaaliansioiden nousu kasvattavat ostovoimaa ja mahdollistavat myös kulutuksen kasvun. Väestörakenteen kehitys sekä hidas tuottavuuden ja väestön kasvu toimivat kuitenkin pitkällä aikavälillä kasvua rajoittavina tekijöinä.

Pitkällä aikavälillä tulojen kasvu riippuu tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuskasvu on hidastunut viime vuosina, ja sen trendikasvu on noin 1–1,5 prosenttia vuodessa. Markkinoiden toimintaa edistävät rakenteelliset uudistukset tukisivat
tuottavuuskasvua.

Säästämisasteen edelleen jatkuva aleneminen tuntuu epätodennäköiseltä. Jo nykytasollaan se on historiallisen alhainen. Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen vaikuttaisi kulutukseen kielteisesti säästämisasteen nousun kautta.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö