Yksityisen kulutuksen veto hidastuu

Yksityisen kulutuksen kasvu jää tänä vuonna bkt:n kasvua hitaammaksi mutta tukee kuitenkin edelleen selvästi kansantalouden kehitystä. Ansiotasoindeksin reaalikasvu on nollassa tänä ja ensi vuonna, ja työllisyyden kasvu on melko hidasta. Kotitalouksien saamat yrittäjä- ja omaisuustulot kasvavat kuitenkin ansiotuloja nopeammin. Säästämisaste on ennustevuosina hieman negatiivinen, ja nopeutuva inflaatio nakertaa reaalista ostovoimaa. Yksityinen kulutus kasvaa reilun yhden prosentin vauhtia.

Kotitaloudet talouskasvun tukena

Yksityinen kulutus on viime vuosina tukenut talouskasvua. Vuonna 2016 kulutuksen kasvu kiihtyi 2,0 prosenttiin, kun alhainen inflaatio tuki ostovoimaa, työllisyys parani hieman ja säästämisaste aleni. Laajan kotitaloussektorin nettosäästämisaste oli viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin -1,2 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Pelkkien kotitalouksien osalta luku oli -0,6 prosenttia. Vuoden 1975 jälkeisenä aikana tämä on neljäs kerta, kun säästämisaste on ollut negatiivinen. Viime vuonna kulutusta tukivat myös markkinakorkojen pysyminen nollassa, asuntolainojen lyhennysvapaiden käyttäminen, velkaantumisasteen nousu sekä edellisvuoden henkilöautojen romutusraha.

Yksityisen kulutuksen kasvu edellisestä neljänneksestä kuitenkin hidastui vuoden 2016 aikana. Viimeisellä neljänneksellä kasvu oli ennakkotietojen mukaan vain 0,1 prosenttia. Näin kasvuperintö vuodelle 2017 on +0,4 prosenttiyksikköä.

Yksityinen kulutus kasvaa reilun prosentin

Ennusteemme mukaan yksityisen kulutuksen määrä kasvaa kuluvana vuonna 1,3 prosenttia viime vuodesta. Sitä tukevat edelleen hitaasti paraneva työllisyys, suhteellisen alhainen 0,8 prosentin keskimääräinen inflaatio, säästämisasteen pysyminen alhaisena sekä velkaantumisasteen nousu. Toisaalta liukumien ja rakenteellisen muutoksen varassa oleva ansiotason nousu on vain 0,7 prosenttia, joten reaalisesti ansiotasoindeksi jää viime vuoden tasolle. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on jo noussut korkeaksi ja säästämisaste tuskin nykyisestä alenee.

Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 1,1 prosenttiin. Vaikka ennusteemme vuoden 2018 ansiotasoindeksin noususta on 1,4 prosenttia, myös kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy. Siten reaalisen ansiotason nousu jää edelleen lähelle nollaa. Yrittäjä- ja omaisuustulojen kehitys on kuitenkin ansiokehitystä nopeampaa ja tukee jonkin verran yksityistä kulutusta. Markkinakorkojen nousu alkaa kasvattaa kotitalouksien lainanhoitomenoja ja heikentää ostovoimaa muun kulutuksen näkökulmasta. Jos markkinakorkojen nousu lykkääntyy, myös yksityinen kulutus voi kehittyä hieman paremmin.

Vuoden 2018 jälkeen yksityisen kulutuksen kasvu piristyy aavistuksen, kun reaaliansiot alkavat taas kasvaa hitaasti. Säästämisasteen on oletettu pysyvän edelleen hieman negatiivisena, mutta suunta on kuitenkin tästä lähtien tasapainottuvaan suuntaan.

Yksityisen kulutuksen kasvua rajoittavat ennusteperiodilla ja sen jälkeenkin väestörakenteen epäsuotuisa kehitys, työllisyyden ja tuottavuuden hidas kasvu sekä jo valmiiksi alhainen säästämisaste. Kotitaloudet velkaantuvat lisää samaan aikaan, kun niiden menot keskimäärin vastaavat tuloja, eikä lisäsäästöjä kerry. Monen kotitalouden taloudellinen asema on veitsenterällä tilanteessa, jossa korkojen odotetaan jossain vaiheessa kääntyvän nousuun.

Taulukko: Kotitalouksien käytössä oleva tulo


Kotitalouksien käytössä oleva tulo
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2016 2017E 2018E 2019E 2016 2017E 2018E 2019E
Palkat 84,6 85,3 87,0 88,9 1,6 0,9 1,9 2,3
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 19,9 18,9 18,7 18,7 2,5 -4,9 -1,4 0,1
Toimintaylijäämä ja sekatulo 17,5 18,5 19,3 20,2 5,1 5,7 4,6 4,5
Omaisuustulot, netto 7,8 8,4 8,9 9,4 -3,4 7,7 6,1 5,0
Tulonsiirrot kotitalouksille 49,4 50,5 51,7 53,0 2,4 2,3 2,4 2,5
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 62,1 61,9 63,1 64,4 2,9 -0,4 1,9 2,2
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 117,0 119,7 122,5 125,7 1,5 2,3 2,3 2,6
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.1/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityiset kulutusmenot ja käytettävissä olevien tulojen ostovoima


Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2016 2016 2017E 2018E 2019E 2011-16 2016-21E
Kestävät kulutustavarat 9,6 6,3 3,7 3,6 4,0 2,0 3,9
Puolikestävät tavarat 9,3 2,6 0,8 0,4 0,6 0,8 0,6
Lyhytikäiset tavarat 30,4 0,3 0,2 0,0 0,2 -0,2 0,2
Palvelut 62,5 1,6 1,4 1,3 1,3 0,7 1,4
Muut 1) 6,9 6,4 -0,3 0,1 1,2 5,7 0,6
Yksityiset kulutusmenot 118,8 2,0 1,3 1,1 1,2 0,8 1,3
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) 0,9 1,6 1,1 1,1 0,2 1,4
Säästämisaste, % -1,3 -0,9 -0,9 -0,9 0,0 -0,8
1) Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.1/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Kestokulutustavaroiden ja palveluiden kulutus kovimmassa kasvussa

Yksityinen kulutus jaetaan kestäviin ja puolikestäviin kulutustavaroihin, lyhytikäisiin tavaroihin, palveluihin, nettoturismimenoihin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenoihin. Kestokulutustavaroiden (mm. autojen, huonekalujen ja tietokoneiden) kysyntä, jonka osuus kotitalouksien kulutuksesta on 10 prosenttia, kasvoi viime vuonna kokonaista 6,3 prosenttia. Kasvusta tosin yli 4 prosenttiyksikköä oli kasvuperintöä vuodelta 2015 erityisesti henkilöautojen voimakkaan kysynnän vuoksi. Kasvuperinnön ansiosta kestokulutustavaroiden kysynnän ei tarvinnut kasvaa erityisen nopeasti vuoden 2016 aikana, jotta tuo kova keskimääräinen kasvuluku saavutettiin.

Kuluvalle vuodelle kasvuperintö on jo selvästi pienempi. Ennusteemme mukaan kestokulutustavaroiden kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna keskimäärin reilut 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Tässä on syytä muistaa, että tuotteiden laadun ja teknisten ominaisuuksien paraneminen nostaa määräindeksiä tilastoinnissa, vaikka ostettujen tuotteiden kappalemäärä ei muuttuisikaan. Tämä koskee erityisesti kestokulutustavaroiden kysyntää.

Puolikestävien kulutustavaroiden kysynnän (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, osuus 9 prosenttia) kasvu oli viime vuonna 2,6 prosenttia, mitä tuki melkein yhden prosenttiyksikön kasvuperintö. Arvioimme, että kasvu hidastuu tästä vajaaseen yhteen prosenttiin kuluvana vuonna ja edelleen noin puoleen prosenttiin ensi vuonna.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, osuus 28 prosenttia) kysyntä kasvoi viime vuonna 0,3 prosenttia. Sitä ennen se oli vähentynyt neljän vuoden ajan. Näiden tuotteiden kasvu on ennustevuosina aavistuksen positiivinen, mutta nollan pinnassa. Palvelujen (osuus 53 %) kysyntä kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia. Ennusteemme mukaan palvelujen kasvu hidastuu hieman ennustevuosina ja on noin 1,3–1,4 prosenttia vuodessa.

Nettoturismimenot kasvaneet voimakkaasti

Vuosina 2015 ja 2016 nettoturismimenot eli suomalaisten matkailijoiden kulutus ulkomailla vähennettynä ulkomaisten matkailijoiden kulutuksella Suomessa nousi selvästi positiiviseksi, kun se aiemmin oli pitkään hieman negatiivinen. Vähittäiskaupan ja palveluelinkeinojen näkökulmasta kulutusta ”valuu” näin nettomääräisesti ulkomaille.

Vuonna 2015 nettoturismimenot olivat käyvin hinnoin yli 800 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo melkein 1,3 miljardia euroa. Tämä on jo 1,1 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista Suomessa. Ennusteessa on oletettu, että tämä erä edelleen hieman kasvaa, noin 1,2 prosenttiin kotitalouksien kulutusmenoista Suomessa. Erän varsinainen ennustaminen on kuitenkin mahdotonta.

Taulukko: Kansantulo ja bruttokansantuote


Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta
Tuloerä 2016 2016 2017E 2018E 2019E 2016 2017E 2018E 2019E
Työtulot 104,4 1,7 -0,2 1,3 1,9 59,1 58,1 57,2 56,4
- palkat ja palkkiot 84,6 1,6 0,9 1,9 2,3 47,9 47,6 47,1 46,7
- työnantajan sosiaaliturvamaksut 19,9 2,5 -4,9 -1,4 0,1 11,3 10,5 10,1 9,8
Toimintaylijäämä ja sekatulo 42,5 3,8 8,3 6,3 6,1 24,1 25,3 26,1 26,9
- Yrityssektori 24,3 1,6 10,2 7,5 7,2 13,7 14,8 15,5 16,1
- Julkisyhteisöt 0,5 5,0 5,0 5,0 5,0 0,3 0,3 0,3 0,3
- Kotitaloudet1), 2) 17,5 5,1 5,7 4,6 4,5 9,9 10,2 10,4 10,5
Omaisuustulot, netto 0,5 -55,5 148,6 17,2 0,6 0,3 0,6 0,7 0,7
- Yrityssektori -11,2 1,1 2,1 4,4 5,2 -6,3 -6,3 -6,4 -6,5
- Julkisyhteisöt 3,8 -4,2 8,4 4,7 4,0 2,1 2,3 2,3 2,3
- Kotitaloudet1) 7,8 -3,4 7,7 6,1 5,0 4,4 4,7 4,8 4,9
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 27,8 3,2 2,0 2,1 2,4 15,7 15,9 15,7 15,6
Kansantulo 176,6 3,0 2,2 2,9 3,2 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 39,9 0,4 2,2 3,1 3,2
Ensitulo ulkomailta 2,0 15,3 1,4 21,7 9,4
Bruttokansantuote markkinahintaan 214,5 2,4 2,2 2,8 3,1
1) Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.1/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö