Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu tänä vuonna selvästi viime vuodesta mutta piristyy uudelleen hieman ensi vuonna. Tämä edellyttää sitä, ettei yleinen talouskehitys Suomessa ja maailmalla aiheuta suuria kielteisiä yllätyksiä. Reaalinen ostovoima kasvaa tänä vuonna suhteellisen hitaasti, mutta sekin vahvistuu ensi vuonna. Kotitalouksien säästämisaste pysyy vakaana ja negatiivisena ennustevuosina.
Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna ripeää kahden prosentin vauhtia. Tilastokeskus on korjannut tätä lukua selvästi ylöspäin siitä, mitä vielä keväällä arvioitiin.
Säästämisaste nousi viime vuonna hieman ja oli nykytiedoin -0,8 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun mukaan lasketaan kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Pelkkien kotitalouksien säästämisaste oli -0,3 prosenttia.
Kuluttajien luottamus niin kansantalouden kuin omankin talouden näkymiin on viime kuukausina heikentynyt selvästi.
Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu ennusteemme mukaan tänä vuonna 0,7 prosenttiin. Kulutuksen määrä oli alkuvuoden aikana Tilastokeskuksen ensimmäisten tilastojen mukaan hyvinkin vaimeaa. Jos nämä luvut eivät muutu, kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä tarvitaan ennusteemme toteutumiseen 0,7 prosentin kasvua suhteessa edelliseen neljännekseen.
Nimellinen ansiotaso nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia, ja hintakehitys on maltillista. Reaaliansiot nousevat näin hyvää 1,5 prosentin vauhtia, mikä tukee yksityistä kulutusta. Lisäksi tehtyjen työtuntien kokonaismäärä kasvaa 0,8 prosenttia viime vuodesta. Nimellinen palkkasumma kasvaa näin tänä vuonna 3,5 prosenttia ja reaalinen 2,5 prosenttia.
Kotitalouksien muiden kuin ansiotulojen kasvu on ennusteemme mukaan kuitenkin viime vuotta heikompaa. Lisäksi nettotulonsiirrot julkiselle sektorille kasvavat viime vuodesta.
Tämän seurauksena käytettävissä olevien tulojen kasvu on tänä vuonna nimellisesti vain 1,6 prosenttia ja reaalisesti kulutusmenojen hintaindeksillä deflatoituna vain 0,6 prosenttia. Säästämisaste pysyy keskimäärin viime vuoden tasolla.
| Mrd. e | Muutos, % | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloerä | 2018 | 2019E | 2020E | 2021E | 2018 | 2019E | 2020E | 2021E |
| Palkat | 90,0 | 93,1 | 95,8 | 98,5 | 4,1 | 3,5 | 2,9 | 2,7 |
| Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut | 18,7 | 18,6 | 19,1 | 19,6 | 0,1 | -0,9 | 2,5 | 2,7 |
| Toimintaylijäämä ja sekatulo | 18,5 | 18,9 | 19,3 | 19,9 | 3,9 | 2,2 | 2,4 | 3,0 |
| Omaisuustulot, netto | 9,2 | 9,0 | 9,1 | 9,2 | -1,1 | -2,4 | 0,5 | 1,8 |
| Tulonsiirrot kotitalouksille | 49,8 | 50,3 | 51,8 | 53,0 | 0,8 | 1,1 | 2,9 | 2,4 |
| Tulonsiirrot julkiselle sektorille | 62,2 | 63,9 | 66,2 | 68,0 | 1,3 | 2,7 | 3,7 | 2,7 |
| Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot | 124,1 | 126,1 | 128,8 | 132,2 | 3,1 | 1,6 | 2,2 | 2,6 |
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | ||||||||
| S19.2/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | ||||||||
| Määrän muutos | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Mrd.e | Edellisestä vuodesta, % | Keskimäärin, % | |||||
| Kulutuserä | 2018 | 2018 | 2019E | 2020E | 2021E | 2014-18 | 2019-23E |
| Kestävät kulutustavarat | 10,0 | 5,4 | 0,4 | 2,2 | 3,0 | 3,7 | 2,4 |
| Puolikestävät tavarat | 9,6 | 3,2 | 2,0 | 1,4 | 1,4 | 1,6 | 1,6 |
| Lyhytikäiset tavarat | 31,8 | -0,1 | 0,3 | 0,2 | 0,2 | 0,1 | 0,2 |
| Palvelut | 67,6 | 3,2 | 0,3 | 1,6 | 1,4 | 1,8 | 1,2 |
| Muut 1) | 5,8 | -3,1 | -3,5 | -1,9 | -1,4 | 3,4 | -1,5 |
| Yksityiset kulutusmenot | 124,8 | 2,0 | 0,7 | 1,1 | 1,2 | 1,5 | 1,0 |
| Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) | 2,0 | 0,6 | 1,1 | 1,2 | 1,1 | 1,1 | |
| Arvon muutos | |||||||
| Edellisestä vuodesta, % | Keskimäärin, % | ||||||
| Kulutuserä | 2018 | 2019E | 2020E | 2021E | 2014-18 | 2019-23E | |
| Kestävät kulutustavarat | 2,8 | -0,9 | 0,9 | 1,7 | 1,9 | .. | |
| Puolikestävät tavarat | 1,8 | 1,1 | 1,1 | 1,2 | 0,8 | .. | |
| Lyhytikäiset tavarat | 2,6 | 2,2 | 1,9 | 1,9 | 0,3 | .. | |
| Palvelut | 4,5 | 2,1 | 3,6 | 3,5 | 3,6 | .. | |
| Säästämisaste (kotitaloudet), % | -0,3 | -0,4 | -0,3 | -0,3 | -0,1 | -0,3 | |
| Säästämisaste, % 3) | -0,8 | -0,9 | -0,8 | -0,8 | -0,8 | -0,8 | |
| 1) Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus. | |||||||
| 2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä. | |||||||
| 3) Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. | |||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | |||||||
| S19.2/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | |||||||
Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu piristyy hieman ja nousee 1,1 prosenttiin. Sitä tukee käytettävissä olevien reaalitulojen kasvuvauhdin kiihtyminen puolella prosenttiyksiköllä.
Palkkasumman kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta, kun työllisyys ei enää sanottavasti parane. Toisaalta kotitalouksien muiden tulojen kehitys vahvistuu. Inflaatio pysyy edelleen hitaana ja tukee ostovoiman kasvua.
Tämän kehityksen seurauksena kotitalouksien säästämisaste pysyy nykytasollaan. Arvioimmekin, ettei kotitalouksien (ml. niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) säästämisaste nouse positiiviseksi ennustevuosina. Säästämisaste on ollut negatiivinen vuodesta 2014 alkaen. Aiheesta on julkaistu artikkeli Suhdanne-julkaisun edellisessä numerossa 2019:1.
| Mrd.e | Muutos, % | Osuus kansantulosta, % | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloerä | 2018 | 2018 | 2019E | 2020E | 2021E | 2018 | 2019E | 2020E | 2021E |
| Työtulot | 108,7 | 3,4 | 2,8 | 2,8 | 2,7 | 57,2 | 57,4 | 57,3 | 57,0 |
| - Palkat ja palkkiot | 90,0 | 4,1 | 3,5 | 2,9 | 2,7 | 47,3 | 47,9 | 47,8 | 47,6 |
| - Työnantajan sos.turvamaksut | 18,7 | 0,1 | -0,9 | 2,5 | 2,7 | 9,9 | 9,5 | 9,5 | 9,5 |
| Toimintaylijäämä ja sekatulo | 51,5 | 4,2 | 2,9 | 1,9 | 3,5 | 27,1 | 27,3 | 27,0 | 27,0 |
| - Yrityssektori | 32,7 | 4,6 | 3,3 | 1,6 | 3,7 | 17,2 | 17,4 | 17,1 | 17,2 |
| - Julkisyhteisöt | 0,3 | -7,5 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| - Kotitaloudet1), 2) | 18,5 | 3,9 | 2,2 | 2,4 | 3,0 | 9,7 | 9,7 | 9,6 | 9,6 |
| Omaisuustulot, netto | -0,5 | -8,9 | -12,5 | 28,6 | 99,8 | -0,2 | -0,2 | -0,3 | -0,5 |
| - Yrityssektori | -14,7 | 4,8 | -0,5 | 2,2 | 5,3 | -7,7 | -7,5 | -7,5 | -7,6 |
| - Julkisyhteisöt | 5,0 | 19,9 | 4,1 | 2,9 | 2,0 | 2,6 | 2,7 | 2,7 | 2,6 |
| - Kotitaloudet1) | 9,2 | -1,1 | -2,4 | 0,5 | 1,8 | 4,9 | 4,6 | 4,5 | 4,5 |
| Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot | 30,3 | 5,1 | 1,8 | 2,7 | 2,5 | 16,0 | 15,9 | 15,8 | 15,7 |
| Kansantulo | 190,1 | 3,9 | 2,3 | 3,0 | 3,3 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Poistot | 42,1 | 2,7 | 2,5 | 2,5 | 2,6 | ||||
| Ensitulo ulkomailta | 0,2 | 94,3 | -218,9 | -416,4 | 118,7 | ||||
| Bruttokansantuote markkinahintaan | 232,1 | 3,7 | 2,5 | 2,6 | 2,9 | ||||
| 1) Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. | |||||||||
| 2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa. | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | |||||||||
| S19.2/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | |||||||||
Kansainvälinen talous ja sen näkymät ovat heikentyneet kuluvana vuonna. Noususuhdanne on jatkunut suhteellisen pitkään ja työllisyystilanne on parantunut sekä vientimarkkinoilla että Suomessa niin, että kapasiteettirajoitteet heikentävät kasvunäkymiä.
Suurempi mahdollinen ongelma ovat erilaiset poliittiset riskit – brexit, Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, geopoliittiset jännitteet – joiden paheneminen voi uhata kasvu- ja työllisyysnäkymiä vientimarkkinoillamme ja Suomessa sekä siten yksityisen kulutuksen kehitystä.
Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino kotitalouksien käypähintaisissa kulutusmenoissa 8 %) kysynnän kasvu hidastuu kuluvana vuonna selvästi viime vuodesta ja jää 0,4 prosenttiin.
Muun muassa uusien henkilöautojen ensirekisteröintien määrä on ollut selvästi alempi kuin viime vuonna. Koko vuoden osalta voidaan jäädä noin kymmenen prosenttia jälkeen viime vuoden määrästä. Toisaalta kodintekniikan vähittäiskaupan määrä on kasvanut viime vuotta nopeammin ja tasoittaa hieman kehitystä.
Ensi vuonna kestokulutustavaroiden kysynnän määrän kasvu elpyy reiluun kahteen prosenttiin.
Kestokulutustavaroiden kysynnän määrän kasvua tukee laskennallisesti se, että tuotteiden laadun ja teknisten ominaisuuksien paraneminen nostaa myynnin määräindeksiä, vaikka myytyjen tuotteiden lukumäärä ei muuttuisikaan. Tämä koskee erityisesti elektroniikkaa. Vastaavasti näiden tuotteiden hintaindeksi alenee ajan myötä.
Ennusteemme mukaan kestokulutustavaroiden hinnat kansantalouden tilinpidossa alenevat tänä vuonna 2,6 prosenttia viime vuodesta. Tahti on suunnilleen sama kuin viime vuonna. Ensi vuonna hinnat alenevat hieman tätä vähemmän.
Myös puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 8 %) kysynnän määrän kasvu hidastuu, mutta on kuitenkin tänä vuonna noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu noin puoleentoista prosenttiin. Hinnat alenevat hieman, mutta vähemmän kuin viime vuosina.
Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 27 %) kysynnän määrä kasvaa hitaasti, noin 0,2 prosentin vuosivauhtia. Hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin vajaat kaksi prosenttia ja ensi vuonna hieman tätä vähemmän.
Palvelujen (paino 57 %, mistä asumisen osuus on 29 prosenttiyksikköä) kysynnän kasvu jää kuluvana vuonna vain 0,3 prosenttiin. Jos Tilastokeskus korjaa jo julkistettua volatiilia neljännesvuosiuraa, tämä voi kuitenkin muuttua selvästi. Ensi vuonna kasvua on ennusteemme mukaan noin puolitoista prosenttia.
Palvelujen hinnat nousevat vajaan kahden prosentin vauhtia, joten palvelujen osuus käypähintaisesta kulutuksesta nousee.
