Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vajaan kahden prosentin vauhtia

Kuluvana vuonna yksityisen kulutuksen kasvua tukevat reaalisen ostovoiman myönteinen kehitys sekä palkkojen nousun että työllisyyden paranemisen ansiosta. Myös kotitalouksien muut tulot kasvavat kohtalaista vauhtia. Kuluttajahintainflaatio kiihtyy tänä ja ensi vuonna, mutta reaalisen ostovoiman ja työllisyyden kehitys tukevat yksityistä kulutusta myös vuonna 2019. Säästämisasteen ei arvioida menevän nykyistä enempää miinukselle.

Kotitalouksien kulutus kesti kilpailukykysopimuksen

Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia. Tämä oli kolmas perättäinen vajaan kahden prosentin kasvun vuosi, joskin tahti jäi syksyllä odotettua hieman hitaammaksi.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kulutus ei kasvanut sitä edellisestä neljänneksestä, mutta loppuvuoden ajan tahti oli kohtalaisen hyvää, keskimäärin 0,7 prosenttia. Vuoden lopussa kulutuksen taso oli 1,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Kilpailukykysopimuksen myötä palkat eivät nousseet vuonna 2017. Julkisen sektorin lomarahoja puolestaan leikattiin. Siten ansiotasoindeksin vuosinousu jäi 0,2 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvu nojasikin työllisyyden paranemisen ja työllisyyden rakenteellisen muutoksen tuomaan palkkasumman kasvuun. Samalla kuluttajien luottamus parani ennätyksellisen vahvaksi. Matala 0,8 prosentin kuluttajahintainflaatio tuki reaalisen ostovoiman kehitystä.

Kulutus tukeutuu nyt palkkasumman kasvuun

Kuluvana vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana ja keskimäärin hieman vahvistuu viime vuodesta. Ennakkotietojen perusteella viime vuodelta kertyy ns. kasvuperintöä suhteellisen paljon, +1,0 prosenttiyksikköä. Kuluvan vuoden kasvu olisi keskimäärin tällä tasolla, jos kasvua ei vuoden 2018 aikana olisi.

Kasvua kuitenkin tukevat vuoden 2018 aikana sekä vahva työllisyyskehitys että sovitut palkankorotukset. Yleinen nimelliskorotus on noin 1,6 prosenttia. Tämän lisäksi tulevat liukumat ja rakenteellinen muutos. Ansiotasoindeksin nousu on ennusteemme mukaan kuluvana vuonna 2,0 prosenttia. Työllisyys kasvaa 1,5 prosenttia ja tehdyt työtunnit 1,3 prosenttia. Lisäksi kotitalouksien muut, mm. yrittäjätulot kasvavat edelleen ripeästi, mikä vahvistaa reaalista ostovoimaa. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,0 prosenttia eli hieman enemmän kuin viime vuonna.

Ennusteemme mukaan yksityisen kulutuksen määrä kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia viime vuodesta.

Taulukko: Kotitalouksien käytössä oleva tulo


Kotitalouksien käytössä oleva tulo
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2017 2018E 2019E 2020E 2017 2018E 2019E 2020E
Palkat 86,8 90,2 93,4 97,0 2,6 3,9 3,6 3,8
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 18,8 19,0 19,2 20,0 -5,3 0,7 1,3 3,9
Toimintaylijäämä ja sekatulo 18,4 19,3 20,2 20,8 5,4 5,0 4,2 3,0
Omaisuustulot, netto 8,7 9,1 9,9 10,8 1,1 4,9 8,3 8,9
Tulonsiirrot kotitalouksille 49,7 50,7 51,9 53,2 1,6 2,1 2,3 2,6
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 61,8 63,6 65,8 68,7 0,1 3,1 3,4 4,4
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 120,7 124,7 128,8 133,0 2,4 3,4 3,2 3,3
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.1/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityiset kulutusmenot ja käytettävissä olevien tulojen ostovoima


Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2017 2017 2018E 2019E 2020E 2012-17 2018-22E
Kestävät kulutustavarat 9,9 5,0 5,2 3,6 4,3 2,9 3,9
Puolikestävät tavarat 9,5 2,5 2,4 1,8 1,5 1,3 1,7
Lyhytikäiset tavarat 31,3 1,0 0,4 0,8 0,5 0,3 0,6
Palvelut 64,6 1,4 1,7 2,0 1,9 0,8 1,8
Muut 1) 6,7 1,0 -1,4 -1,2 -0,8 5,4 -0,8
Yksityiset kulutusmenot 122,0 1,6 1,9 1,7 1,6 1,1 1,6
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) 1,6 2,0 1,7 1,6 0,7 1,7
Säästämisaste, % 3) -1,5 -1,3 -1,3 -1,3 -0,2 -1,2
1) Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
3) Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.1/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Säästämisaste on edelleen negatiivinen

Kotitalouksien sekä niitä palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, joiden kulutus lasketaan osaksi yksityistä kulutusta, yhteenlaskettu säästämisaste on ennusteemme mukaan tänä vuonna –1,3 prosenttia. Arviomme viime vuoden luvuksi on –1,5 prosenttia. Pelkkien kotitalouksien säästämisaste on kuluvana vuonna noin –0,6 prosenttia. Ennusteessa on oletettu, että säästämisaste pysyy noin –1,3 prosentissa ennustevuosina.

Säästämisaste lasketaan kulutuksen ja käytettävissä olevien tulojen suhteena. Siten kotitalouksien menot ylittävät edelleen niiden tulot.

Ensi vuonna kysynnän kasvu hieman hidastuu

Reaaliansioiden kasvu hidastuu hieman ensi vuonna. Ansiotasoindeksi nousee kahden prosentin vauhtia ja työllisyys vahvistuu. Inflaatio kiihtyy 1,5 prosenttiin, mikä hieman heikentää reaalisen ostovoiman kasvua. Tämän seurauksena yksityisen kulutuksen määrän kasvuvauhti hidastuu 1,7 prosenttiin.

Odotamme, että palkkakehitys vahvistuu hieman nykyisestä vuonna 2020, minkä lisäksi julkisen sektorin lomarahat palaavat normaaleiksi. Ansiotasoindeksi nousee 2,8 prosenttia ja työllisyys paranee tasan prosentin. Vaikka inflaatio kiihtyy, reaalinen ostovoima vahvistuu – joskin aiempaa hitaammin – ja yksityinen kulutus kasvaa 1,6 prosenttia. Inflaatioennuste on herkkä tehdylle markkinakorkoennusteelle, ks. Hinnat ja kustannukset -osio.

Taulukko: Kansantulo ja bruttokansantuote


Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta, %
Tuloerä 2017 2017 2018E 2019E 2020E 2017 2018E 2019E 2020E
Työtulot 105,6 1,1 3,4 3,2 3,8 56,7 56,2 55,8 55,7
- Palkat ja palkkiot 86,8 2,6 3,9 3,6 3,8 46,6 46,5 46,3 46,2
- Työnantajan sos.turvamaksut 18,8 -5,3 0,7 1,3 3,9 10,1 9,8 9,5 9,5
Toimintaylijäämä ja sekatulo 49,1 13,6 8,7 7,7 5,7 26,3 27,5 28,5 29,0
- Yrityssektori 30,3 19,4 11,1 9,7 7,1 16,3 17,3 18,3 18,9
- Julkisyhteisöt 0,4 5,0 5,0 5,0 5,0 0,2 0,2 0,2 0,2
- Kotitaloudet1), 2) 18,4 5,4 5,0 4,2 3,0 9,9 10,0 10,0 9,9
Omaisuustulot, netto 1,8 68,4 43,1 3,3 1,0 1,0 1,4 1,4 1,3
- Yrityssektori -10,8 -6,0 -1,6 7,2 8,0 -5,8 -5,5 -5,6 -5,9
- Julkisyhteisöt 4,0 -1,0 5,1 2,4 1,3 2,1 2,1 2,1 2,1
- Kotitaloudet1) 8,7 1,1 4,9 8,3 8,9 4,7 4,7 4,9 5,1
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 29,0 2,2 2,9 3,0 3,2 15,6 15,4 15,2 15,1
Kansantulo 186,4 5,2 4,2 3,9 4,0 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 41,2 2,3 2,2 2,5 2,3
Ensitulo ulkomailta 3,3 92,9 -30,1 -37,3 -38,2
Bruttokansantuote markkinahintaan 224,3 4,0 4,3 4,1 3,9
1) Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.1/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Kestokulutustavarat ja palvelut edelleen kovimmassa kasvussa

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino yksityisessä kulutuksessa 10 %) kysynnän määrä kasvoi viime vuonna tasan 5 prosenttia. Ennusteemme mukaan näiden tuotteiden kysyntä kasvaa alkaneena vuonna 5,2 ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Muun muassa uusien autojen kysyntä kasvaa tänä vuonna reaalisen ostovoiman kasvun lisäksi romutuspalkkion myötä.

Tuotteiden laadun ja teknisten ominaisuuksien paraneminen nostaa määräindeksiä tilastoinnissa, vaikka ostettujen tuotteiden kappalemäärä ei muuttuisikaan. Tämä koskee erityisesti kodinelektroniikan tyyppisiä tuotteita. Kestävien kulutustavaroiden hintojen laskun myötä niiden kysynnän arvo kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna vajaat 4 prosenttia ja ensi vuonna noin 3 prosenttia.

Puolet yksityisestä kulutuksesta on palveluja. Niiden kysynnän määrä kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Palvelujen hintojen noustessa niiden kysynnän arvo kasvaa kuitenkin vastaavasti 3,5 ja 4,1 prosenttia.

Muissa tavaroissa hieman hitaampaa kasvua

Myös puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 9 %) kysynnän määrä kasvaa kohtalaista vauhtia: 2,4 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna eli suunnilleen reaalisen ostovoiman kasvun tahtia. Kysynnän arvon kasvu on suunnilleen sama kuin sen määrän kasvu.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 26 %) kasvu on tyypillisesti hitaampaa kuin edellä tarkasteltujen muiden kolmen erän kulutuksen kasvu. Arvioimme, että kasvua kertyy tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia. Hintojen selvän nousun vuoksi kysynnän arvo kasvaa kuitenkin 2,4 prosenttia molempina vuosina.

Negatiivinen säästämisaste kasvun rajoitteena ja riskinä

Yksityinen kulutus kasvaa nyt kohtalaisen hyvää vauhtia jo neljättä vuotta. Kasvua on tukenut kotitalouksien sekä niitä palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlasketun säästämisasteen aleneminen +1,5 prosentista käytettävissä olevista tuloista vuonna 2013 arviolta –1,5 prosenttiin viime vuonna. Kulutusta ovat tukeneet myös hidas inflaatio sekä markkinakorkojen ja siten asuntolainojen korkokustannusten aleneminen.

Nämä tekijät eivät enää tue yksityisen kulutuksen kasvua viime vuosien tapaan. Kasvu nojaa nyt kuitenkin ehkä hieman terveemmin viime vuoden lopulla alkaneeseen työllisyyden voimakkaaseen paranemiseen sekä tästä vuodesta alkaen myös ansiotason nousuun. Negatiivinen säästämisaste ja maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvu altistavat kotitaloudet kuitenkin muilta sektoreilta – lähinnä kansainvälisestä taloudesta – tuleville häiriöille.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö