Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu

Ennusteemme mukaan työttömyysaste alenee hyvin hitaasti ja ansiokehitys on vaimeaa. Kuluttajahintainflaatio kuitenkin voimistuu ensi vuonna, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Samansuuntaisesti vaikuttaa lyhyellä aikavälillä myös ns. yhteiskuntasopimus. Yksityinen kulutus kasvaa vaimeasti.

Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi kohtalaisesti

Heikosta työmarkkinatilanteesta ja vaimeasta ansiotulokehityksestä huolimatta yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1.3 prosenttia vuodesta 2014. Vuoden sisällä kausitasoitettu yksityinen kulutus kasvoi erityisen paljon ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä, mutta takapakkia ei tullut missään vaiheessa.

Reaalista ostovoimaa ja siten yksityistä kulutusta tuki negatiiviseksi jäänyt kuluttajahintainflaatio, joskin yksityisen kulutuksen deflaattori nousi ennakkotietojen mukaan 0.2 prosenttia. Lisäksi kulutusta auttoivat pankkien asuntolainojen lyhennysvapaaohjelmat sekä jo päättynyt henkilöautojen romutusraha. Kotitalouksien säästämisaste oli vuosina 2014 ja 2015 hyvin alhaisella tasolla.

Kestävien kulutustavaroiden kysyntä kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Henkilöautojen kysyntä kasvoi romutusrahan siivittämänä vuoden jälkipuoliskolla. Myös muiden kestävien kulutustavaroiden kysyntä oli vahvaa, mikä näkyy muun muassa kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupan myynnin määrän noin yhdeksän prosentin kasvussa. Teknisen kehityksen tuoma laadun ja ominaisuuksien paraneminen nostaa jossain määrin tätä määräindeksiä.

Kulutukselle alkaa nousta jarruja

Monet viime vuonna kulutusta tukeneet tekijät ovat kuitenkin pikkuhiljaa väistymässä. Inflaatio heräilee tämän vuoden aikana, ja ensi vuonna se nousee ennusteemme mukaan keskimäärin 1.1 prosenttiin. Lisäksi pankkien asuntolainojen lyhennysvapaaohjelmat ovat päättymässä, mikä heikentää kulutukseen käytettävissä olevia tuloja.

Pitkään neuvotellun yhteiskuntasopimuksen tarkoituksena on parantaa Suomen viennin kilpailukykyä alentamalla yksikkötyökustannuksia kilpailijamaihin verrattuna, mikä tarkoittaa esimerkiksi palkkojen jäädyttämistä. Siksi sopimus heikentää kuluttajien reaalista ostovoimaa lyhyellä aikavälillä. Tämä koskettaa erityisesti vuotta 2017. Seurauksena on yksityisen kulutuksen hitaampi kasvu lähivuosina ja nopeampi kasvu vuosikymmenen vaihteessa, kun kilpailukyky on nykyistä parempi. Sopimusta ja sen pohjalta tässä ennusteessa tehtyjä oletuksia on käsitelty tarkemmin tämän julkaisun talouspolitiikkaluvussa ja erillisessä artikkelissa.

Tänä vuonna kulutus kasvaa hitaasti – ensi vuonna tuskin lainkaan

Ennustamme kuluvan vuoden yksityisen kulutuksen kasvun hidastuvan 0.7 prosenttiin edellä mainituista syistä. Palvelujen kysyntä kasvaa 1.4 prosenttia eli samaa vauhtia kuin ennakkotietojen mukaan viime vuonna. Kestävien kulutustavaroiden kysynnän kasvu puolestaan hidastuu 3.6 prosenttiin muun muassa henkilöautojen romutuspalkkiokokeilun päättymisen vuoksi. Pieni- ja keskipäästöisten henkilöautojen autoveroa kuitenkin alennetaan vaiheittain vuosina 2016–2019, mikä lisää niiden kysyntää. Puolikestävien ja lyhytikäisten tavaroiden kysynnän kasvu on kuluvana vuonna nollassa.

Ensi vuonna yhteiskuntasopimuksen vaikutus yksityiseen kulutukseen on suurin. Hintojen nousun vuoksi ansiotasoindeksi alenee reaalisesti, mutta työllisyyden pieni paraneminen vaikuttaa toiseen suuntaan ja tukee kulutusta. Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan jäävän vain aavistuksen positiiviseksi ensi vuonna. Ennakoimme palvelujen ja kestävien kulutustavaroiden kasvun jäävän noin 0.3–0.4 prosenttiin, kun taas puolikestävien ja lyhytikäisten tavaroiden kysyntä alenee hieman.

Vaikka ansiotulokehitys on ensi vuonna heikkoa, vain liukumien ja rakenteellisen muutoksen varassa, kotitalouksien saaman yrittäjätulon, netto-omaisuustulojen ja laskennallisen asuntotulon ennakoidaan kasvavan. Kulutusalttius näistä tuloista on kuitenkin alempi kuin ansiotuloista. Lisäksi suuri osa kotitalouksista ei saa näitä tuloja. Yksityinen kulutus alkaa kasvaa uudelleen vuonna 2018, mutta silloinkin vain maltillisesti.

Odotamme jo nyt nollan pinnassa olevan säästämisasteen pysyvän alhaisena mutta nousevan hitaasti. Lisäksi oletamme velkaantumisasteen nousevan edelleen hitaasti, mikä voi hieman tukea yksityistä kulutusta. Jossain vaiheessa markkinakorot kuitenkin alkavat nousta, mikä vaikuttaa asuntolainojen korkojen kautta yksityistä kulutusta heikentävästi. Ennusteemme mukaan markkinakorot alkaisivat nousta vuoden 2017 lopussa, mutta nousu voi toki siirtyä tätä myöhemmäksi.

Kestävien kulutustavaroiden ja palvelujen kysyntä on kasvanut

Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä nousi Tilastokeskuksen ennakkolukujen mukaan viime vuonna 0.5 prosenttia. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus puolestaan nousi 2.0 prosenttia.

Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin viime vuonna 2.4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Erityisesti heinäkuun alussa alkanut ja nyt jo päättynyt romutuspalkkiokokeilu siivitti uusien henkilöautojen myyntiä. Kampanjan vaikutukset jatkuivat kuluvan vuoden alkuun asti. Kaiken kaikkiaan heinä-tammikuussa 2015–2016 ensirekisteröitiin hieman yli 6 000 henkilöautoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Romutuspalkkiorahalla tilattiin yhteensä 8 000 uutta autoa. Tästä voi päätellä, että uusien henkilöautojen myynnin kasvu olisi viime vuonna ollut lähellä nollaa ilman romutuspalkkiota ja että kuluvana vuonna myynnin kasvu on viime vuotta hitaampaa varsinkin, koska reaaliansioiden kehitys hidastuu.

Ennusteemme mukaan sekä vähittäiskaupan että moottoriajoneuvojen kaupan tuotoksen määrä kasvaa kuluvana vuonna 0.3 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna se hieman hidastuu yksityisen kulutuksen kasvun vaimentuessa ja kääntyy taas vuonna 2018 aavistuksen nopeampaan kasvuun.

Palvelujen osuus koko käypähintaisesta yksityisestä kulutuksesta oli viime vuonna 52 prosenttia. Tämä kulutus jakautuu kansantaloudessa monille toimialoille. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvonlisäys kasvoi viime vuonna 1.3 prosenttia ja ennusteemme mukaan se kasvaa tänä vuonna 1.8 prosenttia. Ensi vuonna kasvuvauhti sen sijaan puolittuu 0.9 prosenttiin. Muut palvelut (ml. taiteet, viihde ja virkistys) kasvoivat 0.2 prosenttia, ja ennakoimme kasvun jatkuvan suunnilleen samaa vauhtia.

Vähittäiskaupan ja palvelujen kehityksen kannalta muun muassa asumisen ja vakuutusten sekä terveydenhoitomenojen ja lastenhoitokustannusten keskimääräistä nopeampi hintojen nousu heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Kohtuuhintaisen asuinrakentamisen vahvistuminen kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, hillitsisi asumiskustannusten nousua. Tämä tukisi kuluttajien ostovoimaa sekä yksityistä kulutusta, työllisyyttä ja talouskasvua.

Odotukset alle historiallisen keskiarvonsa

Vähittäiskaupan odotukset ovat parantuneet huomattavasti vuodenvaihteen 2015 syvästä kuopastaan. Ne alittavat silti edelleen selvästi euroajan keskiarvon. EK:n helmikuussa julkaistun suhdannebarometrin mukaan kaupan alan yritysten näkymät vuoden alkupuoliskolle ovat edelleen negatiiviset. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan näkymät ovat hieman tätä valoisammat.

Kuluttajien odotukset alittavat hieman euroajan keskiarvon, mutta ne ovat kuitenkin suunnilleen viime vuosien keskiarvon tasalla.

Taulukko: Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo


Kotitalouksien käytössä oleva tulo
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2015* 2016E 2017E 2018E 2015* 2016E 2017E 2018E
Palkat 83.0 84.0 84.7 85.9 0.8 1.2 0.8 1.5
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 19.6 20.1 19.7 19.5 2.4 2.4 -1.7 -1.4
Toimintaylijäämä ja sekatulo 17.1 17.7 18.6 19.4 3.3 3.7 5.0 4.6
Omaisuustulot, netto 8.1 8.3 8.7 9.4 0.5 2.2 5.1 7.4
Tulonsiirrot kotitalouksille 48.9 50.2 51.6 53.2 3.7 2.8 2.7 3.0
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 61.1 62.8 64.0 65.1 2.8 2.8 1.8 1.7
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 115.5 117.5 119.4 122.3 1.6 1.7 1.6 2.4
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima


Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2015* 2015* 2016E 2017E 2018E 10-15* 15-20E
Kestävät kulutustavarat 9.5 6.0 3.6 0.3 1.4 4.2 1.4
Puolikestävät tavarat 9.1 0.2 0.1 -0.3 0.3 1.9 0.1
Lyhytikäiset tavarat 30.7 -0.2 0.0 -0.5 0.0 0.6 0.1
Palvelut 60.3 1.4 1.4 0.4 0.7 1.1 0.7
Muut 1) 5.5 -1.8 0.1 0.0 0.0 0.9 1.0
Yksityiset kulutusmenot 115.6 1.3 0.7 0.1 0.5 1.3 0.5
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) 1.2 1.3 0.4 0.7 0.3 0.9
Säästämisaste, % 0.6 0.7 0.8 0.9 1.3 0.9
1) Muut = Kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla (netto) sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Kansantulo ja bruttokansantuote


Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta
Tuloerä 2015* 2015* 2016E 2017E 2018E 2015* 2016E 2017E 2018E
Työtulot 102.6 1.1 1.4 0.3 0.9 59.7 58.8 57.9 56.7
- palkat ja palkkiot 83.0 0.8 1.2 0.8 1.5 48.3 47.4 47.0 46.2
- työnantajan sosiaaliturvamaksut 19.6 2.4 2.4 -1.7 -1.4 11.4 11.3 10.9 10.5
Toimintaylijäämä ja sekatulo 38.1 -1.0 8.8 4.7 7.7 22.2 23.4 24.1 25.2
- Yrityssektori 20.6 -4.5 13.0 4.5 10.2 12.0 13.1 13.5 14.4
- Julkisyhteisöt 0.5 5.0 5.0 5.0 5.0 0.3 0.3 0.3 0.3
- Kotitaloudet1), 2) 17.1 3.3 3.7 5.0 4.6 9.9 10.0 10.3 10.5
Omaisuustulot, netto 3.8 2.2 2.3 2.6 2.9
- Yrityssektori -8.3 -21.9 2.0 2.0 2.0 -4.8 -4.8 -4.8 -4.7
- Julkisyhteisöt 4.0 5.3 7.1 6.9 5.3 2.3 2.4 2.5 2.6
- Kotitaloudet1) 8.1 0.5 2.2 5.1 7.4 4.7 4.7 4.8 5.0
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 27.2 1.3 1.1 1.2 2.0 15.8 15.5 15.4 15.3
Kansantulo 171.7 2.1 3.1 1.8 3.1 100.0 100.0 100.0 100.0
Poistot 39.7 1.3 4.0 4.2 3.7
Ensitulo ulkomailta 1.8
Bruttokansantuote markkinahintaan 213.3 1.8 3.4 2.3 3.4
1) Kotitaloudet sisältävät niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo ja sekatulo ovat ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö