Yksityinen kulutus

YKSITYINEN KULUTUS ELPYY ROKOTEKATTAVUUDEN MYÖTÄ

Yksityinen kulutus lähtee elpymään kesän aikana, kun rokotekattavuus vahvistuu ja covid-19-virus jossain määrin luontaisesti laantunee kesällä. Myöhemmin syksyllä rokotekattavuus on hallitsevassa roolissa. Vuositasolla vahvin kulutuksen kasvu ajoittuu ensi vuoteen. Reaalisen ostovoiman kasvu ei ole erityisen hyvää vielä tänä vuonna. Vuosina 2022 ja 2023 sekä reaalisen ostovoiman että säästämisasteen aleneminen vahvistavat yksityistä kulutusta.

Kulutuksen rakenne muuttunut selvästi

Yksityisen kulutuksen rakenne muuttui huomattavasti viime vuonna, mikä näkyi myös kuluttajahintainflaation laskemisessa käytetyssä tuotekorissa. Asumisen, elintarvikkeiden sekä kodinsisustuksen ja -varustamisen paino nousi, kun taas vaatetuksen sekä kaikenlaisten palvelujen (pl. asuminen) paino väheni. Kulutusrakenteen palautuminen kestää useamman vuoden eikä pääse vuositasolla vielä tänä vuonna kunnolla liikkeelle.

Kuluttajien luottamus parempi kuin viime vuonna

Kuluttajien luottamus vahvistui suhteellisen hyvälle tasolle tammi-helmikuussa sekä kotimaan että oman talouden lähiaikojen kehityksen suhteen. Luottamus kohdannee kolauksen maalis-huhtikuussa uusien koronarajoitusten seurauksena. Luottamus pysyy kuitenkin tänä vuonna keskimäärin viime vuotta parempana.

Kulutuksen määrä toipuu kasvuun vuoden jälkipuoliskolla

Yksityinen kulutus aleni viime vuonna 4,9 prosenttia. Tänä vuonna se alkaa toipua, mutta kehitystä varjostaa epävarmuus koronapandemian kehityksestä. Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna keskimäärin vain 2,3 prosenttia viime vuodesta. Viime vuodelta ei kerry yhtään kasvuperintöä, minkä lisäksi kasvua heikentää pandemian paheneminen vuoden alussa ja aiemmin arvioidusta viivästynyt rokotustahti. Varsinaisen kasvun arvioidaan ajoittuvan vuoden jälkipuoliskolle, mutta rokotekattavuuden saavuttaminen saattaa olla tällekin negatiivinen riski.

Kasvuperintö kertoo, kuinka paljon kasvua muodostuu, vaikka kysyntä pysyisi edellisvuoden viimeisen havainnon tasolla. Perintö voi olla myös negatiivinen.

Kasvu kiihtyy ensi vuonna

Vuositasolla yksityisen kulutuksen kasvu on voimakkainta vasta ensi vuonna, jolloin sitä nostaa teknisesti myös hyvä kasvuperintö kuluvalta vuodelta. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen määrä kasvaa ennusteen mukaan keskimäärin 4,6 prosenttia. Tästä on kuitenkin suunnilleen puolet kasvuperintöä.

Vuonna 2023 kulutuksen määrä on edelleen hyvässä 2,5 prosentin kasvussa.

Taulukko: Kotitalouksien käytössä oleva tulo


Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2020 2021E 2022E 2023E 2020 2021E 2022E 2023E
Palkat 92,6 95,9 99,3 102,7 -0,4 3,5 3,6 3,3
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 18,6 21,1 22,1 22,8 -1,1 13,5 4,9 3,3
Toimintaylijäämä ja sekatulo 18,3 18,9 19,5 20,0 0,8 3,1 2,8 2,7
Omaisuustulot, netto 9,4 9,8 10,0 10,2 -2,8 3,9 1,9 1,7
Tulonsiirrot kotitalouksille 54,3 54,3 55,4 56,3 7,6 -0,1 2,0 1,7
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 65,2 69,4 72,0 74,2 2,1 6,4 3,9 3,0
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 128,1 130,6 134,2 137,7 1,4 1,9 2,8 2,6
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Yksityiset kulutusmenot ja käytettävissä olevien tulojen ostovoima


Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2020 2020 2021E 2022E 2023E 2016-20 2021-25E
Kestävät kulutustavarat 9,7 1,5 7,4 1,9 2,8 3,3 3,4
Puolikestävät tavarat 8,5 -10,2 2,7 7,7 4,5 -0,4 3,9
Lyhytikäiset tavarat 35,0 2,9 2,0 -0,8 -0,4 0,8 0,1
Palvelut 62,0 -8,3 1,5 7,4 3,5 -0,2 3,4
Muut 1) 5,0 -5,1 0,7 2,0 1,1 -1,5 1,0
Yksityiset kulutusmenot 120,3 -4,9 2,3 4,6 2,5 0,1 2,5
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) 1,0 0,6 1,5 1,4 1,5 1,2
Arvon muutos
Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2020 2021E 2022E 2023E 2016-20 2021-25E
Kestävät kulutustavarat -0,6 5,5 0,2 0,9 1,4
Puolikestävät tavarat -10,5 2,6 7,3 4,0 -1,4
Lyhytikäiset tavarat 2,9 5,0 1,3 1,6 1,7
Palvelut -7,5 3,1 9,3 5,3 1,1
Säästämisaste (kotitaloudet), % 6,2 4,6 1,7 0,6 1,0 1,4
Säästämisaste, % 3) 6,0 4,4 1,5 0,5 0,6 1,3
1) Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
3) Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Reaalisen ostovoiman kasvu hidasta tänä vuonna

Vaikka nimellinen palkkasumma aleni hieman viime vuonna, kuluttajien käytettävissä ollut reaalinen ostovoima kasvoi arviomme mukaan noin yhden prosentin. Tämä johtui merkittävistä nettotulonsiirroista julkiselta sektorilta ja matalasta inflaatiosta. Kuluvana vuonna tilanne kääntyy päälaelleen, sillä vaikka nimellinen palkkasumma kasvaa noin 3,5 prosenttia, reaalinen ostovoima kasvaa hieman vähemmän kuin viime vuonna. Tähän vaikuttaa nettotulonsiirtojen virran kääntyminen ja inflaation kiihtyminen noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Reaalisen ostovoiman vahvistuminen kiihtyy vuonna 2023.

Arvioimme, että kotitalouksien muut tulot, eli omaisuus- ja sekatulot sekä toimintaylijäämä, kasvavat ennustevuosina hyvää vauhtia, mikä keskimäärin tukee ostovoiman kehitystä. Näiden tulojen kehitys ei tietenkään jakaudu tasaisesti kotitalouksien kesken.

Taulukko: Kansantulo ja bruttokansantuote


Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta, %
Tuloerä 2020 2020 2021E 2022E 2023E 2020 2021E 2022E 2023E
Työtulot 111,2 -0,5 5,2 3,8 3,3 58,2 58,4 58,0 58,0
- Palkat ja palkkiot 92,6 -0,4 3,5 3,6 3,3 48,5 47,9 47,4 47,4
- Työnantajan sos.turvamaksut 18,6 -1,1 13,5 4,9 3,3 9,7 10,5 10,6 10,5
Toimintaylijäämä ja sekatulo 53,1 0,0 2,3 4,0 3,8 27,8 27,1 27,0 27,1
- Yrityssektori 34,5 -0,4 1,9 4,6 4,4 18,0 17,5 17,5 17,7
- Julkisyhteisöt 0,3 -0,2 3,9 2,4 2,1 0,1 0,1 0,1 0,1
- Kotitaloudet1), 2) 18,3 0,8 3,1 2,8 2,7 9,6 9,4 9,3 9,2
Omaisuustulot, netto 2,8 230,9 16,9 -6,8 -5,2 1,5 1,6 1,5 1,3
- Yrityssektori -12,6 -13,6 4,8 5,4 4,5 -6,6 -6,6 -6,6 -6,7
- Julkisyhteisöt 5,9 4,4 11,9 4,7 4,2 3,1 3,3 3,3 3,3
- Kotitaloudet1) 9,4 -2,8 3,9 1,9 1,7 4,9 4,9 4,8 4,7
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 27,5 -10,7 4,8 6,3 1,7 14,4 14,4 14,7 14,4
Kansantulo 191,1 -2,6 4,9 4,5 3,4 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 45,8 1,0 2,0 3,5 3,3
Ensitulo ulkomailta -0,2 -114,8 -550,6 64,7 26,9
Bruttokansantuote markkinahintaan 237,0 -1,3 3,9 4,1 3,2
1) Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Säästämisaste on korkea vielä tänäkin vuonna

Säästämisaste nousi viime vuonna arviomme mukaan 5,9 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tämä on selvästi enemmän kuin finanssikriisissä vuosina 2009–2010. Kuluvana vuonna säästämisaste alenee hieman, mutta vain reiluun neljään prosenttiin. Ensi vuonna muutos on suurempi ja säästämisaste alenee noin puoleentoista prosenttiin ja edelleen hieman vuonna 2023. Tämä johtuu kulutusrajoitusten väistymisestä rokotekattavuuden myötä.

Kestokulutustavaroiden kysynnän määrän vuosikasvu voimakasta tänä vuonna…

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino käypähintaisessa yksityisessä kulutuksessa 8 %) kysynnän määrä kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia. Tänä vuonna kasvua kertyy keskimäärin 7 prosenttia, mitä tukee voimakkaasti noin 5,5 prosenttiyksikön kasvuperintö. Ensi vuonna kasvu normalisoituu noin kolmeen prosenttiin.

Kestokulutustavaroiden hinnat alenivat viime vuonna noin kaksi prosenttia. Näiden tuotteiden kysynnän määrän kasvua tukeekin laskennallisesti se, että tuotteiden laadun ja teknisten ominaisuuksien paraneminen nostaa myynnin määräindeksiä, vaikka myytyjen tuotteiden lukumäärä ei muuttuisikaan. Tämä koskee erityisesti elektroniikkaa. Tuotteiden hintaindeksi alenee ajan myötä. Hintojen lasku jatkuu noin kahden prosentin keskimääräistä vauhtia.

… puolikestävien tavaroiden ensi vuonna

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 7 %) kysynnän määrä putosi viime vuonna kymmenen prosenttia erityisesti vaatemyynnin sakattua. Arvioimme, että näissäkin tuotteissa elpyminen pääsee vauhtiin vuoden loppupuolella, ja vuosimuutoksina tarkasteltuna kasvu on reipasta ensi vuonna.

Näiden tavaroiden hinnat alenivat viime vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia. Ennustevuosina hinnat alenevat muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen vuosittain.

Lyhytikäisten tavaroiden kysyntä jatkaa kasvuaan tänä vuonna

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 29 %) kysynnän määrä kasvoi viime vuonna poikkeuksellisen paljon (2,9 %) muun muassa, koska ravintolapalvelujen käyttö korvautui elintarvikeostoilla. Kasvuperintö viime vuodelta ja pieni kasvu vuoden aikana johtaa siihen, että kysyntä kasvaa edelleen noin 1,5 prosenttia tänä vuonna. Pandemian väistyessä kysyntä alkaa hiipua ensi vuodesta alkaen, kun ravintolamyynti alkaa palautua kohti normaalia.

Lyhytikäisten tavaroiden hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 0,1 prosenttia. Tämä on poikkeuksellisen matala luku. Sitä painoi muun muassa polttoaineiden alhainen hinta. Tänä vuonna hinnat sen sijaan nousevat noin kolme prosenttia ja ensi vuonna pari prosenttia.

Palvelujen kysynnän normalisoituminen alkaa vuoden lopulla

Palvelujen (paino 52 %, mistä asumisen osuus hieman yli puolet) kysynnän rakenne koki poikkeuksellisen häiriön viime vuonna, kun kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, liikennepalvelujen sekä ravintola- ja majoituspalvelujen kysyntä romahti. Kaikkien palvelujen kysynnän määrä aleni kahdeksan prosenttia. Kun asuminen ei suuremmin muuttunut, muiden palvelujen kohdalla kyse on yli 15 prosentin keskimääräisestä laskusta. Tämäkin sisältää monia sellaisia palveluja, esimerkiksi vakuutus- ja rahoituspalvelut, joissa tuskin tapahtui muutoksia.

Vuosikeskiarvoina tarkasteltuna tilanne ei suuresti pääse vielä tänä vuonna muuttumaan. Palautuminen kohti normaalia ajoittuu enemmän vuosiin 2022–2023, jolloin palvelujen kysyntä on nopeassa kasvussa. Palvelujen hinnat nousevat keskimäärin parin prosentin vuosivauhtia.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö