YKSITYISEN KULUTUKSEN PUDOTUS POIKKEUKSELLISEN SUURI
Yksityinen kulutus vähenee tänä vuonna selvästi. Negatiivinen vaikutus yksittäisen vuoden talouskasvuun on historiallisen suuri. Toisaalta myös ensivaiheen palautuminen on nopeaa, jos koronapandemia pysyy hallinnassa. Kokonaisuutena ottaen kulutuksen toipuminen kestää kuitenkin useamman vuoden.
Yksityisen kulutuksen rakenne on muuttunut selvästi normaalista pandemiasta johtuvien viranomaisrajoitusten ja kuluttajien omien valintojen lyhyen aikavälin muutosten seurauksena. Erityisesti kulutusta on siirtynyt huomattavasti palveluista tavaroihin. Siirtymä on enimmäkseen väliaikainen, mutta se voi osittain olla pitkäkestoinen tai jopa pysyvä, jos jotkin käyttäytymismuutokset eivät palaudu.
Yksityisen kulutuksen elpyminen pandemiasta kestää ennusteen mukaan suunnilleen koko ennusteperiodin. Palautumisen arvioidaan olevan nopeinta ensi vuonna, mutta jatkuvan vielä myöhemminkin.
Kuluttajien luottamuksen heikoimmat kuukaudet olivat keväällä. Kesäkuukausina luottamus oli elpynyt samalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa. Luottamus oli alimmillaan huhtikuussa ja kävi silloin samalla tasolla kuin finanssikriisissä. Palautuminen on kuitenkin nyt ollut huomattavasti nopeampaa kuin kymmenen vuotta sitten. Jos pandemiatilanne pysyy hallinnassa, eikä kevääseen verrattavia uusia kulutusrajoituksia aseteta, luottamus pysynee kohtalaisella tasolla.
Yksityinen kulutus alenee ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin hieman yli viisi prosenttia. Viime vuodelta tulee kasvuperintöä -0,5 prosenttiyksikköä. Näin paljon kulutus alenisi nykyisten tilastotietojen mukaan, jos kulutuksen määrä ei kuluvan vuoden aikana muuttuisi lainkaan. Negatiivinen perintö heikentää osaltaan kuluvan vuoden keskimääräistä kehitystä.
Kuluttajien käytettävissä oleva reaalinen ostovoima heikkenee tänä vuonna ennusteemme mukaan 0,2 prosenttia viime vuodesta. Koska kulutus vähenee selvästi ja ostovoima on suunnilleen muuttumaton, säästämisen on noustava huomattavasti.
Ennakoimme, että kotitalouksien omaisuus- ja sekatulot alenevat tänä vuonna huomattavasti, mutta toimintaylijäämä kasvaa. Nimellinen ensitulo vähenee kokonaisuutena ottaen 2,5 prosenttia.
Kotitalouksien (ml. niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) säästämisaste vahvistuu tänä vuonna yli viisi prosenttiyksikköä.
| Mrd. e | Muutos, % | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloerä | 2019 | 2020E | 2021E | 2022E | 2019 | 2020E | 2021E | 2022E |
| Palkat | 93,1 | 92,0 | 94,6 | 97,5 | 3,2 | -1,2 | 2,8 | 3,1 |
| Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut | 18,9 | 17,4 | 19,2 | 20,6 | 2,0 | -8,3 | 10,4 | 7,2 |
| Toimintaylijäämä ja sekatulo | 18,2 | 17,9 | 18,4 | 18,9 | 1,0 | -1,8 | 2,9 | 2,7 |
| Omaisuustulot, netto | 9,8 | 9,3 | 9,7 | 10,0 | 4,9 | -5,1 | 5,1 | 2,6 |
| Tulonsiirrot kotitalouksille | 50,6 | 54,4 | 54,3 | 55,3 | 2,8 | 7,5 | -0,1 | 1,8 |
| Tulonsiirrot julkiselle sektorille | 63,8 | 63,5 | 65,3 | 68,1 | 2,5 | -0,5 | 2,9 | 4,3 |
| Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot | 126,8 | 127,4 | 130,8 | 134,1 | 3,0 | 0,5 | 2,7 | 2,5 |
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | ||||||||
| S20.2/c01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | ||||||||
| Määrän muutos | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Mrd.e | Edellisestä vuodesta, % | Keskimäärin, % | |||||
| Kulutuserä | 2019 | 2019 | 2020E | 2021E | 2022E | 2015-19 | 2020-24E |
| Kestävät kulutustavarat | 9,7 | 3,2 | -4,4 | 4,6 | 3,2 | 3,8 | 1,8 |
| Puolikestävät tavarat | 9,5 | 2,4 | -10,5 | 5,5 | 1,4 | 1,6 | -0,3 |
| Lyhytikäiset tavarat | 34,0 | -0,8 | 0,9 | -0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,4 |
| Palvelut | 67,2 | 1,7 | -7,8 | 5,9 | 2,6 | 2,0 | 0,7 |
| Muut 1) | 5,7 | -4,2 | -9,5 | 5,9 | 3,0 | 0,6 | 2,2 |
| Yksityiset kulutusmenot | 123,8 | 0,9 | -5,4 | 4,0 | 1,9 | 1,5 | 0,7 |
| Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2) | 2,0 | -0,2 | 1,4 | 1,2 | 1,6 | 1,0 | |
| Arvon muutos | |||||||
| Edellisestä vuodesta, % | Keskimäärin, % | ||||||
| Kulutuserä | 2019 | 2020E | 2021E | 2022E | 2015-19 | 2020-24E | |
| Kestävät kulutustavarat | 0,4 | -5,5 | 2,9 | 1,3 | 1,7 | .. | |
| Puolikestävät tavarat | 1,3 | -10,2 | 5,4 | 1,0 | 0,7 | .. | |
| Lyhytikäiset tavarat | 0,8 | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 0,7 | .. | |
| Palvelut | 3,1 | -6,2 | 7,8 | 4,5 | 3,5 | .. | |
| Säästämisaste (kotitaloudet), % | 0,6 | 6,1 | 3,7 | 3,1 | -0,2 | 3,6 | |
| Säästämisaste, % 3) | 0,4 | 5,6 | 3,2 | 2,6 | -0,6 | 3,1 | |
| 1) Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus. | |||||||
| 2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä. | |||||||
| 3) Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. | |||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | |||||||
| S20.2/c02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | |||||||
Yksityinen kulutus kasvaa ennusteemme mukaan ensi vuonna keskimäärin neljä prosenttia. Reaalinen ostovoima kasvaa yli prosentin ja säästämisaste alenee yli kahdella prosenttiyksiköllä. Kulutus jatkaa vuonna 2022 toipumistaan pandemiasta.
Jos pandemia pitkittyy ja rokotesuojan rakentaminen viivästyy, voidaan odottaa myös yksityisen kulutuksen elpymisen olevan ennustettua hitaampaa ja volatiilimpaa.
Palkkasumma sekä kotitalouksien muut tulot kääntyvät ensi vuonna kasvuun ja tukevat siten reaalisen ostovoiman ja kulutuksen kasvua siitä huolimatta, että yleinen hintataso nousee kuluvaa vuotta ripeämmin.
| Mrd.e | Muutos, % | Osuus kansantulosta, % | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloerä | 2019 | 2019 | 2020E | 2021E | 2022E | 2019 | 2020E | 2021E | 2022E |
| Työtulot | 112,0 | 3,0 | -2,4 | 4,0 | 3,8 | 57,4 | 58,5 | 57,7 | 57,8 |
| - Palkat ja palkkiot | 93,1 | 3,2 | -1,2 | 2,8 | 3,1 | 47,7 | 49,2 | 47,9 | 47,7 |
| - Työnantajan sos.turvamaksut | 18,9 | 2,0 | -8,3 | 10,4 | 7,2 | 9,7 | 9,3 | 9,7 | 10,1 |
| Toimintaylijäämä ja sekatulo | 53,0 | 1,9 | -0,8 | 3,5 | 2,5 | 27,1 | 28,1 | 27,6 | 27,3 |
| - Yrityssektori | 34,5 | 2,3 | -0,2 | 3,9 | 2,4 | 17,7 | 18,4 | 18,1 | 17,9 |
| - Julkisyhteisöt | 0,2 | 22,8 | -3,0 | 3,5 | 2,6 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| - Kotitaloudet1), 2) | 18,2 | 1,0 | -1,8 | 2,9 | 2,7 | 9,3 | 9,6 | 9,3 | 9,2 |
| Omaisuustulot, netto | -0,5 | -433,1 | -201,0 | 9,0 | 5,6 | -0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| - Yrityssektori | -15,9 | 12,3 | -10,3 | 4,5 | 1,3 | -8,1 | -7,6 | -7,6 | -7,4 |
| - Julkisyhteisöt | 5,6 | 13,0 | -2,6 | 3,8 | -0,5 | 2,9 | 2,9 | 2,9 | 2,8 |
| - Kotitaloudet1) | 9,8 | 4,9 | -5,1 | 5,1 | 2,6 | 5,0 | 5,0 | 4,9 | 4,9 |
| Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot | 30,8 | 1,5 | -14,2 | 11,3 | 4,6 | 15,8 | 14,2 | 14,9 | 15,0 |
| Kansantulo | 195,3 | 2,1 | -4,4 | 5,6 | 3,7 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Poistot | 45,2 | 4,5 | 2,0 | 2,9 | 3,5 | ||||
| Ensitulo ulkomailta | 0,0 | -103,9 | 371,9 | -517,9 | 18,2 | ||||
| Bruttokansantuote markkinahintaan | 240,6 | 3,0 | -3,1 | 4,7 | 3,6 | ||||
| 1) Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. | |||||||||
| 2) Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa. | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | |||||||||
| S20.2/c03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) | |||||||||
Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino kotitalouksien käypähintaisissa kulutusmenoissa 8 %) kysynnän määrä supistuu tänä vuonna suhteellisen paljon eli yli neljä prosenttia. Finanssikriisissä laskua kertyi kuitenkin selvästi tätä enemmän. Muun muassa autojen kysyntä on tänä vuonna alentunut.
Ensi vuonna kestokulutustavaroiden kysynnän määrän kasvu elpyy noin 4,5 prosentin vauhtiin, minkä jälkeen kasvu hieman hidastuu.
Kestokulutustavaroiden hinnat alenevat parin prosentin vuosivauhtia. Näiden tuotteiden kysynnän määrän kasvua tukeekin laskennallisesti se, että tuotteiden laadun ja teknisten ominaisuuksien paraneminen nostaa myynnin määräindeksiä, vaikka myytyjen tuotteiden lukumäärä ei muuttuisikaan. Tämä koskee erityisesti elektroniikkaa. Vastaavasti näiden tuotteiden hintaindeksi alenee ajan myötä.
Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 8 %) kysynnän määrä alenee tänä vuonna noin kymmenen prosenttia. Muun muassa vaatteiden myynti kehittyi koronapandemian kriittisimpänä aikana huonosti. Ensi vuonna kysynnän määrä kääntyy reilun viiden prosentin kasvuun.
Myös puolikestävien tavaroiden hinnat keskimäärin alenevat, mutta eivät yhtä nopeasti kuin kestokulutustavaroiden.
Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 27 %) kysynnän määrä kehittyy tänä vuonna merkittävästi paremmin kuin muut kysyntäerät. Elintarvikkeiden myynnin määrä on kasvanut, kun ravintolaruokailua on korvattu kotiruokailulla. Lyhytikäisten tavaroiden kulutuksen määrä kasvaa noin prosentin viime vuodesta. Toisaalta ensi vuonna se hieman vähenee, kun ruokailua siirtyy uudelleen ravintoloihin.
Lyhytikäisten tavaroiden hinnat ovat keskimäärin suhteellisen muuttumattomat tänä vuonna. Vaikka elintarvikkeet ovat kallistuneet, muun muassa polttoaineet ovat viime vuotta halvempia. Ensi vuonna hinnat nousevat selvästi, noin kolmen prosentin vauhtia.
Palvelujen (paino 57 %, mistä asumisen osuus on noin puolet) kysynnän määrä on vähentynyt kuluvana vuonna ennätyksellistä vauhtia. Arvioimme, että laskua kertyy keskimäärin melkein kahdeksan prosenttia. Ensi vuonna palveluja aletaan taas kuluttaa, jos pandemia tehtyjen oletusten mukaisesti pysyy hallinnassa. Ennusteemme mukaan palvelujen kysynnän määrä kasvaa ensi vuonna noin kuusi prosenttia. Palautuminen kohti normaalia jatkuu edelleen vuonna 2022.
