Tavaraviennin kasvu hidastuu tänä vuonna tuntuvasti noin 2,5 prosenttiin

Etla ennustaa, että tavaraviennin kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna viime vuoden 7,8 prosentista 2,6 prosenttiin. Suomen tavaraviennin määrä kasvaa tänä vuonna hieman hitaammin kuin kansainvälinen vientikysyntä, kun sekä kemianteollisuuden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, telakkateollisuuden, elintarviketeollisuuden että tevanaketeollisuuden vientimäärä jää viimevuotista pienemmäksi. Metallien jalostuksen ja metallituotteiden viennin odotetaan kääntyvän kasvuun.

Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan tavaraviennin määrä kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,2 prosenttia vuodentakaisesta. Heinäkuussa tavaraviennin määrä supistui 2,8 prosenttia vuodentakaisesta, kun Tullin viennin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vientihinta-indeksillä. Paperin, kartongin ja sellun viennin kasvu kuitenkin jatkui. Myös öljytuotteiden ja kuljetusvälineiden vienti kehittyi suotuisasti. Palvelujen viennin uskotaan nousevan vajaat 2 prosenttia tänä vuonna. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa siten runsaat 2 prosenttia.

Tavaroiden vientihinnat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 4,3 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi kohosi keskimäärin 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Etla arvioi, että tavaroiden vientihinnat nousevat tänä vuonna noin 5,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia.

Ensi vuonna tavaraviennin määrä kasvaa selvästi enemmän kuin kansainvälinen vientikysyntä, kasvuarviomme on 4,2 prosenttia. Telakkateollisuus toimittaa sekä risteilyaluksen että jättiristeilyaluksen vuonna 2019, mikä tuntuvasti nostaa tavaraviennin kasvulukua. Myös kahden Mercedes Benz automallin valmistus rinnakkain Uudenkaupungin autotehtaalla kasvattaa moottoriajoneuvojen vientiä huomattavasti sekä tänä että ensi vuonna. Kasvuarviomme henkilöautojen osalta on kuitenkin selvästi varovaisempi kuin keväällä, koska lisääntyvä protektionismi ja epävarma poliittinen tilanne monessa maassa on selvä uhka viennin suotuisalle kehitykselle.

Arvioimme, että kulkuneuvoteollisuuden vienti lisääntyy noin 21 prosenttia ensi vuonna. Koneiden ja laitteiden sekä paperiteollisuuden vienti kasvaa 3 prosentin tahtia. Kemianteollisuuden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä elintarviketeollisuuden vienti lisääntyy noin 2 prosenttia. Metallien jalostuksen vienti jää edellisvuoden lukemiin. Palvelujen vienti lisääntyy ensi vuonna runsaat 2 prosenttia. Suomen tavaravienti kasvaa runsaat 2 prosenttia vuonna 2020 kansainvälisen vientikysynnän tahdissa.

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2017* 2017* 2016* 2017* 2018E 2019E 2020E 13-17 18-22E
Maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta 1,4 2,3 -12,8 45,7 6 3 2 7,0 3
Puutavarateollisuus 2,8 4,8 5,8 9,5 1 1 2 5,3 1
Paperiteollisuus 9,1 15,2 -3,4 4,9 3 3 2 0,8 2
Metallien jalostus 7,6 12,6 3,5 -0,9 2 0 2 1,4 2
Metallituotteet 1,3 2,2 -3,9 -1,4 6 5 4 -2,3 4
Koneet ja laitteet 7,8 13,1 -5,6 10,9 4 3 3 -1,4 4
Kulkuneuvot 5,4 9,1 -18,6 65,0 9 21 1 18,8 7
Elektroniikka- ja sähköteollisuus 7,1 11,9 1,2 9,8 -1 2 4 -0,8 2
Elintarviketeollisuus 1,3 2,2 -1,1 4,2 -6 2 1 -1,3 0
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,2 1,0 6,6 -1 4 2 -0,5 1
Kemianteollisuus 11,5 19,2 10,7 1,0 -1 2 2 0,9 2
Muu teollisuus 3,7 6,2
Tavaravienti yht.3) 59,7 100,0 3,3 7,8 2,6 4,2 2,4 0,8 2,8
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 52,6 88,1 1,9 3
Tavara- ja palveluvienti 3) 86,3 3,9 7,5 2,3 3,6 2,5 2,1 2,8
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S18.2/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain tammi-kesäkuussa 2018
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 31 844 100,0 7
EU28 19 271 60,5 7
Saksa 5 270 16,5 30
Ruotsi 3 236 10,2 5
Alankomaat 2 065 6,5 -1
Iso-Britannia 1 391 4,4 7
Belgia 968 3,0 -6
Ranska 893 2,8 -2
EU15 16 091 50,5 9
Euroalue 12 585 39,5 7
Vienti EU:n ulkopuolelle 12 573 39,5 7
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 4 185 13,1 9
Kiina 1 707 5,4 2
Japani 737 2,3 21
Etelä-Korea 477 1,5 20
Pohjois-Amerikka 2 392 7,5 0
USA 2 084 6,5 1
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 2 232 6,9 4
Venäjä 1 608 5,1 0
EFTA-maat 1 244 4,0 0
Norja 854 2,7 4
Afrikka 892 2,8 52
Lähi- ja Keski-itä 481 1,5 -11
Etelä-Amerikka 451 1,4 -12
Brasilia 157 0,5 -11
Lähde: Tulli.
S18.2/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Paperiteollisuus

Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo nousi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 7,8 prosenttia vuodentakaisesta. Metsä Groupin uusi biotuotetehdas Äänekoskella käynnistettiin viime vuoden elokuussa. Suomen metsäteollisuuden suurimman tehdasinvestoinnin myötä paperiteollisuuden viennin arvioidaan kasvavan runsaat 3 prosenttia vuonna 2018. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti hidastuu noin 2,5 prosenttiin. Vientihinnat kääntyivät nousuun viime vuoden lokakuussa. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa paperiteollisuuden vientihinnat kohosivat keskimäärin peräti 7 prosenttia viimevuotisesta. Kova kysyntä maailmanmarkkinoilla on nostanut hintoja. Koko Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja massa) osuus koko maailman alan viennistä oli 5,4 prosenttia vuonna 2016, ja olimme siten neljänneksi suurin viejämaa.

Kemianteollisuus

Kemianteollisuuden tuotteiden osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 19,3 prosenttia. Öljytuotteiden osuus oli 7,9 prosenttia, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 7,6 prosenttia, lääkeaineiden 1,3 prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden 2,4 prosenttia. Öljytuotteiden viennin määrä kasvoi viime vuonna laskelmiemme mukaan vajaat 4 prosenttia. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin, mutta kasvaa ensi vuonna runsaat 2 prosenttia. Toimialalla tapahtuu ajoittain myös globaalia välityskauppaa. Välityskaupassa suomalainen yritys ostaa tavaran ulkomailta ja myy sen eteenpäin ulkomaille. Kauppa kirjataan vientiin, vaikka tavarat eivät ole kulkeneet Suomen kautta.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä supistui viime vuonna 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Alan viennin odotetaan supistuvan vielä 3 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna vienti kääntyy prosentin kasvuun. Kumi- ja muovituotteiden vienti kääntyi viime vuonna 6 prosentin kasvuun. Tänä vuonna kasvua kertyy 3 prosenttia ja ensi vuonna alan vienti kasvaa vajaan prosentin.

Metallien jalostus

Arvioimme, että metallien jalostuksen vienti kääntyy tänä vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun. Ensi vuonna vientimäärä jäänee tämän vuoden lukemiin. Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan koko maailman teräksen tuotanto lisääntyi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 5 prosenttia viimevuotisesta. EU28-maiden tuotanto nousi keskimäärin 2 prosenttia vuodentakaisesta, mutta Suomen valmistusmäärä lisääntyi vain prosentin. Kiinan tuotanto nousi 6,3 prosenttia ja koko Aasian lisääntyi 5,6 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto kasvoi 2,8 prosenttia.

Yhdysvallat ilmoitti maaliskuun alkupuolella, että maa ottaa käyttöön teräs- ja alumiinitullit. Terästulli on 25 prosenttia ja alumiinitulli 10 prosenttia. Tullit astuivat voimaan kesäkuussa koskien EU-maita.

Kylmävalssatut levytuotteet ruostumattomasta teräksestä oli viime vuonna Suomen viidenneksi tärkein vientituote. Niiden osuus koko metallien jalostuksen viennistä oli viidennes. Kylmävalssatuista levytuotteista 93 prosenttia vietiin viime vuonna Eurooppaan, 4,5 prosenttia Aasiaan ja alle prosentin Yhdysvaltoihin. Sinkki oli vuonna 2017 koko vientimme neljänneksitoista tärkein vientituote, sen osuus metallien jalostuksen viennistä oli vajaat 9 prosenttia.

Kuumavalssatut levytuotteet ruostumattomasta teräksestä oli Suomen koko tavaraviennin viidenneksitoista tärkein tuote. Niiden osuus metallien jalostuksen viennistä oli vajaat 8 prosenttia. Kuumavalssatuista levytuotteista 93 prosenttia vietiin viime vuonna Eurooppaan ja 6 prosenttia Aasiaan. Pohjois-Amerikan osuus oli 0,2 prosenttia. Muokkaamattoman kuparin osuus metallien jalostuksen viennistä oli runsaat 6 prosenttia, muokkaamattoman nikkelin osuus runsaat 5 prosenttia ja kullan osuus niinikään runsaat 5 prosenttia. Alumiinituotteiden osuus oli runsaat 2 prosenttia.

Koko maailman teräksen kulutus kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2018, kansainvälisen teräsjärjestön (The World Steel Association) huhtikuussa 2018 tehdyn arvion mukaan. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu 0,7 prosenttiin. Poislukien Kiina, maailman kulutus kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Teräksen kysyntä Kiinassa jää tänä vuonna investointitoiminnan vähentyessä edellisvuoden lukemiin ja supistuu ensi vuonna 2 prosenttia rakennustoiminnan supistuessa.

Kehittyneiden maiden teräksen kysyntä kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2018 ja 1,1 prosenttia vuonna 2019. Yhdysvalloissa teräksen kysynnän kasvu hidastuu tänä vuonna vajaaseen 3 prosenttiin. Japanissa teräksen kysyntä jää edellisvuoden lukemiin. EU-maiden teräksen kysyntä lisääntyy 2 prosenttia tänä vuonna. Saksassa kulutus kasvaa 0,5 prosenttia. Italiassa teräksen kulutus kasvaa vajaat 2 prosenttia vuonna 2018. Kehittyvien maiden teräksen kysyntä (poislukien Kiina) kasvaa 4,9 prosenttia vuonna 2018 ja 4,5 prosenttia vuonna 2019. Intiassa teräksen kysyntä kasvaa tänä vuonna 5,5 prosenttia. Venäjällä teräksen kulutuksen kasvuvauhti jää tänä vuonna 2 prosenttiin. Keski- ja Etelä- Amerikassa kysyntä kasvaa runsaat 6 prosenttia.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo supistui huhti-kesäkuussa 24 prosenttia vuodentakaisesta, koska edelliselle vuodelle ajoittui suuri laivatilaus. Edellisestä neljänneksestä kasvua kertyi kuitenkin arvoltaan 13 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli kesäkuun lopulla 18 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta 3 prosenttia alemmalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä. Koneiden ja laitteiden viennin määrä kääntyi vihdoin kasvuun vuoden 2017 alussa ja viime vuonna kasvua kertyi 10,9 prosenttia edellisvuodesta. Arvioimme, että alan vientimäärä lisääntyy noin 4 prosenttia tänä vuonna, koska kasvuvauhti on viime kuukausina selvästi hidastunut. Ensi vuonna viennin odotetaan kasvavan noin 2,5 prosenttia.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla 9,6 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 70 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 30 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 72 prosenttia oli henkilöautojen vientiä. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen osuus oli 10 prosenttia.

Kulkuneuvojen viennin määrä kääntyi viime vuonna 65 prosentin kasvuun, kun moottoriajoneuvojen vienti lisääntyi 60,8 prosenttia. Tänä vuonna kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa vajaat 9 prosenttia. Etla arvioi, että moottoriajoneuvojen viennin määrä lisääntyy noin 26 prosenttia viimevuotisesta, kun tuotannossa ovat sekä Mercedes Benz GLC-katumaasturi että uusi Mercedes-Benz A-sarjan malli. Muiden kulkuneuvojen vienti jää runsaat 20 prosenttia viimevuotista pienemmäksi.

Mercedes-Benz A-sarjan autojen sarjatuotanto aloitettiin Uudenkaupungin autotehtaalla elokuussa 2013. Uuden A-sarjan tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2018. Autotehdas on nyt rekrytoimassa 500 uutta henkilöä A-sarjan tuotantoon. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin helmikuussa 2017, ja tehdas siirtyi viime vuoden heinäkuussa kolmeen työvuoroon kovan kysynnän vuoksi. GLC-katumaastureita on valmistettu jo 100 000 kappaletta Uudenkaupungin tehtaalla. Autojen kysyntä- ja vientinäkymät ovat siten erittäin hyvät. Ainoa uhka on Yhdysvaltojen mahdollinen lisävero Euroopassa valmistetuille autoille. Jos 25 prosentin autotullit toteutuvat, kysyntänäkymät heikentyvät selvästi, koska arviolta noin puolet tuotannosta menee Saksan kautta Yhdysvaltoihin. Ennusteemme perustuu kuitenkin oletukseen, ettei uhka toteudu, koska emme ota kantaa poliittisten päätösten todennäköisyyteen.

Telakkateollisuuden tilanne on erittäin hyvä. Turun telakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2024 asti ja myös muilla telakoilla on kohtalaiset näkymät saada uusia tilauksia. Helsingin telakan tilauskannassa on vielä arktinen jäätämurtava säiliöalus, joka toimitetaan Kreikkaan tänä syksynä. Rauma Marine Constructions Oy:n ensimmäinen uudislaivatilaus, matkustaja-autolautta, toimitettiin Tanskaan kesällä. Rauman telakalle on mahdollisesti tulossa sotalaivatilauksia, mutta ne eivät mene vientiin.

Meyer Turun telakka sai kesällä 2015 neljä uutta risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, joista toinen toimitettiin huhtikuussa 2018 ja toinen toimitetaan toukokuussa 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2021. Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 vielä kolme LNG-risteilijää, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022. Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi kaksi risteilijää, jotka toimitetaan vuosina 2023 ja 2024. Saksalainen TUI Cruises tilasi kuluvan vuoden helmikuussa risteilyaluksen Turun telakalta. Alus toimitetaan vuonna 2023.

Vuonna 2019 koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa noin 21 prosenttia, kun sekä moottoriajoneuvojen että muiden kulkuneuvojen vienti lisääntyy runsaat 21 prosenttia tämänvuotisesta.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä lisääntyi viime vuonna vajaat 10 prosenttia. Arvioimme, että alan viennin määrä supistuu noin prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna viennin odotetaan elpyvän ja kasvavan noin 2 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa 3 prosenttia vuodentakaisesta mutta väheni prosentin edellisestä neljänneksestä. Kesäkuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 3 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4,8 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,5 prosenttia.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) lisääntyi viime vuonna runsaat 7 prosenttia. Tänä vuonna viennin määrä supistuu noin 6 prosenttia. Ensi vuonna viennin odotetaan kääntyvän vajaan 4 prosentin kasvuun. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla runsaat 15 prosenttia ja niiden viennin arvo nousi 12 prosenttia edellisvuodesta. Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli 8 prosenttia. Niiden viennin arvo laski 17 prosenttia edellisvuodesta. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli 7 prosenttia. Niiden vienti kuitenkin kasvoi arvoltaan 2 prosenttia. Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli runsaat 6 prosenttia, ja niiden vienti supistui arvoltaan 19 prosenttia edellisvuodesta.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) kasvoi viime vuonna reippaasti, runsaat 12 prosenttia. Alan vienti lisääntyy tänä vuonna noin 4 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvu jää prosentin tuntumaan. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 40 prosenttia. Ryhmän vienti kasvoi arvoltaan 3 prosenttia vuodentakaisesta. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli runsaat 9 prosenttia, niiden viennin arvo kohosi peräti 51 prosenttia edellisvuodesta.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase