Tavaravienti kasvaa tänä vuonna vajaat 7 prosenttia

Tavaraviennin määrä kasvaa tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin kansainvälinen vientikysyntä. Aiempina vuosina tilattuja laivoja on toimitettu sekä arvoltaan että määrältään selvästi enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi Finnairin uusien lentokoneiden hankinnat myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella näkyvät vientiluvuissa useana vuotena, ja myös vanhojen lentokoneiden poismyynti nostaa vientilukua varsinkin tänä vuonna. Mercedes Benz GLC-katumaasturin sopimustuotannon käynnistyminen Uudenkaupungin autotehtaalla kasvattaa moottoriajoneuvojen vientiä noin 35 prosenttia.

Lähes kaikkien teollisuustoimialojen vienti lisääntyy tänä vuonna kansainvälisen kysynnän voimistuessa. Myös paperiteollisuuden, koneiden ja laitteiden, metallituotteiden sekä elintarviketeollisuuden vienti kääntyy kasvuun. Elektroniikkatuotteiden vienti kääntyi jo viime vuonna nousuun ja myös sähkölaitteiden viennin supistuminen pysähtyi aivan vuoden lopussa. Vain muutaman hyvin pienen toimialan, kuten vaateteollisuuden, viennin supistuminen jatkuu.

Venäjän vientimme useita vuosia kestänyt supistuminen on pysähtynyt ja vienti Venäjälle on vihdoinkin kääntynyt kasvuun. Yllä mainittujen seikkojen pohjalta Etla arvioi, että tavaraviennin määrä lisääntyy tänä vuonna 6,7 prosenttia.
Palvelujen viennin uskotaan nousevan vajaat 4 prosentin tänä vuonna.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin määrä lisääntyi 11,1 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon syyskuun alussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palveluiden viennin volyymi nousi 5,7 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 9,5 prosenttia viimevuotisesta.

Heinäkuussa tavaraviennin määrä kasvoi 14,7 prosenttia vuodentakaisesta, kun Tullin viennin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vientihinta-indeksillä.

Tavaroiden vientihinnat nousivat kansantalouden tilinpidon syyskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi kohosi tammi-kesäkuussa keskimäärin 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Etla arvioi, että tavaroiden vientihinnat nousevat tänä vuonna noin 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Vuonna 2018 tavaraviennin määrän ennustetaan kasvavan 3 prosenttia, kun vientikysyntä hieman heikkenee. Viennin kasvuvauhdin hidastumiseen vaikuttaa kuitenkin lähinnä kulkuneuvojen viennin pieneneminen, kun laivoja viedään vähemmän kuin tänä vuonna. Paperiteollisuuden viennin kasvuvauhti kohoaa runsaaseen 5 prosenttiin Äänekosken biotuotetehtaan ollessa jo täydessä käytössä. Palvelujen vienti lisääntyy ensi vuonna noin 3,5 prosenttia.

Tavaraviennin kasvuvauhti nousee 4 prosenttiin vuonna 2019. Suomen vienti kasvaa silloin selvästi nopeammin kuin kansainvälinen vientikysyntä, mikä johtuu jo tilatuista kahdesta suuresta loistoristeilijästä.

 

 

Tärkeimmät vientituotteet markkina-alueittain

Oheisesta taulukosta näkyvät eri markkina-alueiden osuudet tavaravientimme arvosta. Tässä tarkastellaan mitä tuotteita Suomi vie päävientimarkkinoille. On perusteltua olettaa, että tärkeimmät vientituotteemme ovat myös meidän kilpailukykyisimmät tuotteet maailmanmarkkinoilla.

Vienti Eurooppaan lisääntyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla arvoltaan 14 prosenttia. Suurin viennin tuoteryhmä oli paperi, kartonki ja pahvi (toimiala C1712). Ryhmän vienti kuitenkin väheni arvoltaan hieman vuodentakaisesta. Vientituotteiden viiden kärkeen kuuluivat myös jalostetut maaöljytuotteet, rauta, teräs ja rautaseokset, moottoriajoneuvot sekä laivat. Näiden tavararyhmien vienti oli kovassa kasvussa vuodentakaisesta. Kymmenen tärkeimmän vientituotteen joukossa olivat myös orgaaniset peruskemikaalit, massa, ensiömuovit, sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat. Massan vienti väheni hieman edellisvuodesta. Kymmenen tärkeintä tavararyhmää kattaa puolet viennistämme Eurooppaan.

Aasiaan suuntautunut vientimme lisääntyi vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 21 prosenttia vuodentakaisesta. Tärkein vientituote oli massa runsaan 9 prosentin osuudellaan. Toiseksi tärkein viennin tavararyhmä oli sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat. Viiden tärkeimmän tuotteen joukkoon mahtuvat myös sahattu ja höylätty puutavara, paperi, kartonki ja pahvi sekä värimetallit. Kymmenen tärkeimmän tavararyhmän osuus viennistämme Aasiaan oli peräti 56 prosenttia. Tähän joukkoon kuuluivat myös elektroniset komponentit, eläimet ja eläintuotteet, mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet, paperin, kartongin tai pahvin tuotannossa käytettävät koneet sekä rauta, teräs ja rautaseokset. Vain paperiteollisuuskoneiden vienti supistui vuodentakaisesta.

Suomen vienti Pohjois-Amerikkaan lisääntyi tammi-kesäkuussa 20 prosenttia vuodentakaisesta. Suurin viennin tavararyhmä oli paperi, kartonki ja pahvi vajaan 14 prosentin osuudella, mutta viennin arvo laski prosentin vuodentakaisesta. Lääkinnässä ja hammaslääkinnässä käytettävien kojeiden ja laitteiden osuus oli runsaat 13 prosenttia. Viiden kärkiryhmän joukkoon kuuluivat myös jalostetut maaöljytuotteet, sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat sekä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneet. Kymmenen tärkeimmän tuotteen joukossa olivat myös orgaaniset peruskemikaalit, mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet, värimetallit, säteilylaitteet sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteet ja kupari. Kymmenen tärkeimmän tuoteryhmän yhteenlaskettu osuus viennistämme Pohjois-Amerikkaan oli peräti 65 prosenttia.

Kun tarkastellaan koko Suomen vientiä kaikille markkina-alueille yhteensä, niin kymmenen tärkeimmän tuoteryhmän osuus (CPA 4-numerotasolla) koko Suomen viennistä oli 48 prosenttia, eli lähes puolet viennistämme. Suuruusjärjestyksessä tärkeimmät vientituotteet olivat kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa paperi, kartonki ja pahvi (C1712), jalostetut maaöljytuotteet (C1920), rauta, teräs ja rautaseokset (C2410), moottoriajoneuvot (C2910), sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat (C2711). Paperin, kartongin ja pahvin vienti jäi arvoltaan edellisvuoden lukemiin, mutta kaikkien muiden kymmenen kärkiryhmän tuotteiden vienti lisääntyi vuodentakaisesta. Laivoja lukuun ottamatta samat tuotteet olivat kymmenen kärkiryhmän joukossa myös vuonna 2016. Kolme suurinta tavararyhmää olivat samat kuin kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Muiden tuotteiden sijainti kymmenen suurimman kärkijoukossa hieman vaihteli.

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain tammi-kesäkuussa 2017
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 29 654 100,0 15
EU28 17 940 60,5 15
Saksa 4 047 13,6 9
Ruotsi 3 038 10,2 9
Alankomaat 2 092 7,1 27
Iso-Britannia 1 308 4,4 7
Belgia 1 025 3,5 23
Viro 1 007 3,4 28
EU15 14 755 49,7 14
Euroalue 11 751 39,6 18
Vienti EU:n ulkopuolelle 11 714 39,5 15
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 3 824 12,9 21
Kiina 1 665 5,6 31
Japani 606 2,0 25
Etelä-Korea 388 1,3 23
Pohjois-Amerikka 2 389 8,1 20
USA 2 070 7,0 15
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 2 144 7,1 15
Venäjä 1 609 5,4 19
EFTA-maat 1 250 4,3 5
Norja 823 2,8 7
Afrikka 585 2,0 -9
Lähi- ja Keski-itä 537 1,8 19
Etelä-Amerikka 515 1,7 20
Brasilia 177 0,6 4
Lähde: Tulli.
S17.2/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

 

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta 0,9 1,8 10,5 -14,4 26 2 6 -1,1 8
Puutavarateollisuus 2,6 5,0 0,9 5,8 9 3 4 3,6 4
Paperiteollisuus 8,8 16,9 0,9 -3,4 2 5 3 -0,2 3
Metallien jalostus 6,2 12,0 1,7 3,5 0 2 2 0,6 2
Metallituotteet 1,2 2,4 -12,0 -3,9 2 2 4 -2,9 3
Koneet ja laitteet 6,9 13,4 -0,2 -5,6 5 4 4 -3,9 5
Kulkuneuvot 3,3 6,3 21,3 -18,5 45 -6 15 10,0 8
Elektroniikka- ja sähköteollisuus 6,3 12,2 -4,8 1,2 8 7 5 -3,1 5
Elintarviketeollisuus 1,2 2,4 -6,4 -1,0 5 2 1 -2,2 2
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,3 -8,8 1,0 1 2 1 -1,8 2
Kemianteollisuus 10,2 19,7 -10,1 10,7 1 3 2 1,1 2
Muu teollisuus 3,4 6,6
Tavaravienti yht.3) 52,8 100,0 -3,9 1,9 6,7 3,0 4,0 0,3 3,9
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 46,5 87,8 0,1 4
Tavara- ja palveluvienti 3) 76,0 0,8 1,3 5,8 3,1 3,9 0,3 3,8
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S17.2/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Paperiteollisuus

Koko Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja massa) osuus koko maailman alan viennistä oli viime vuonna 5,4 prosenttia, ja olimme siten neljänneksi suurin viejämaa. Toimialan Suomen viennistä alatoimialan paperi, kartonki ja pahvi päällystetty kaoliinilla tai muulla epäorgaanisella aineella (toimialaluokka HN 4810) osuus oli 52,7 prosenttia vuonna 2016. Suomi oli tämän tuoteryhmän suurin viejämaa 17 prosentin osuudella koko maailman viennistä. Tuoteryhmän pergamenttipaperi, ”voipaperit”, kuultopaperit ja glassiinipaperi (HN 4806) osuus Suomen koko paperiteollisuuden viennistä oli 4,5 prosenttia. Ryhmän osuus koko maailman viennistä oli 22 prosenttia, ja myös tässä ryhmässä Suomi oli siten koko maailman suurin viejämaa. Suomi oli kolmanneksi suurin viejämaa päällystämättömän voimapaperin, -kartongin ja -pahvin viennissä rullina jne. (HN 4804).

Paperiteollisuuden viennin arvioidaan tänä vuonna kääntyvän noin 2 prosentin kasvuun. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo nousi tammi-kesäkuussa 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Vientihinnat laskivat tammi-heinäkuussa keskimäärin runsaat 2 prosenttia viimevuotisesta. Metsä Groupin uusi biotuotetehdas Äänekoskella käynnistettiin kuluvan vuoden elokuussa. Suomen metsäteollisuuden suurimman tehdas-investoinnin myötä paperiteollisuuden viennin arvioidaan kasvavan runsaat 5 prosenttia vuonna 2018.

Kemianteollisuus

Kemianteollisuuden tuotteiden osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli 19,3 prosenttia kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Öljytuotteiden osuus oli 7,2 prosenttia, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 8,1 prosenttia, lääkeaineiden 1,5 prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden 2,4 prosenttia.

Öljytuotteiden viennin määrä kasvoi viime vuonna laskelmiemme mukaan 26 prosenttia, vuoden 2015 suurseisokin aiheuttaman 19 prosentin supistumisen jälkeen. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti tänä vuonna pysyy viime vuoden lukemissa. Ensi vuonna öljytuotteiden viennin odotetaan kasvavan vajaat 5 prosenttia. Toimialalla tapahtuu ajoittain myös globaalia välityskauppaa. Välityskaupassa suomalainen yritys ostaa tavaran ulkomailta ja myy sen eteenpäin ulkomaille. Kauppa kirjataan vientiin, vaikka tavarat eivät ole kulkeneet Suomen kautta.

Öljytuotteiden viennistämme noin 90 prosenttia kuuluu toimialaluokkaan HN2710, joka sisältää maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt. Kyseisen tuoteryhmän koko maailman viennissä Suomi oli viime vuonna sijalla 26.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä kääntyi viime vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Alan viennin kasvu jatkuu samaa tahtia tänä ja ensi vuonna.

Kumi- ja muovituotteiden vienti kääntyy tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Ensi vuonna alan vienti kasvaa vain vähän.

Metallien jalostus

Metallien jalostuksen vienti jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin. Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan koko maailman teräksen tuotanto lisääntyi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 4,6 prosenttia viimevuotisesta. EU28-maiden tuotanto nousi keskimäärin 3,9 prosenttia vuodentakaisesta, mutta Suomen valmistusmäärä lisääntyi vain 1,5 prosenttia. Kiinan tuotanto kohosi 5,1 prosenttia ja koko Aasian niinikään 5,1 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto kasvoi 3,1 prosenttia.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo kasvoi huhti-kesäkuussa huikeat 113 prosenttia vuodentakaisesta ja 53 prosenttia edellisestä neljänneksestä laivatilausten ansiosta. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli kesäkuun lopulla 31 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja 17 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden viennin määrä kääntyi kuluvan vuoden alussa kasvuun. Tammi-kesäkuussa kasvua kertyi jo 3,8 prosenttia viimevuotisesta. Arvioimme, että alan vienti lisääntyy viitisen prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna alan vientimäärä kasvaa noin 4 prosenttia.

Toimitukset tärkeimmälle markkina-alueelle Eurooppaan lisääntyivät vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 4 prosenttia vuodentakaisesta. Vienti toiseksi tärkeimmälle markkina-alueelle Aasiaan väheni prosentin. Pohjois-Amerikan osuus oli
10 prosenttia, vienti alueelle lisääntyi arvoltaan 9 prosenttia. Vienti Etelä-Amerikkaan sekä Lähi- ja Keski-itään väheni viimevuotisesta.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli tammi-kesäkuussa 9,5 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 51 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 49 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 56 prosenttia oli henkilöautojen vientiä. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen osuus oli 15 prosenttia.

Kulkuneuvojen vienti kääntyy tänä vuonna noin 45 prosentin kasvuun. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyy arviolta 35 prosenttia viimevuotisesta, Mercedes Benz GLC-katumaasturin tuotannon käynnistymisen myötä. Muiden kulkuneuvojen vienti kasvaa noin 65 prosenttia. Vientilukua nostaa selvästi sekä uusien takaisinvuokrattavien lentokoneiden myynti että vanhojen lentokoneiden poismyynti.

Mercedes-Benz A-sarjan autojen sarjatuotanto aloitettiin Uudenkaupungin autotehtaalla elokuussa 2013. Vuonna 2015 tehtaalla saavutettiin tuotantoennätys, kun valmistettiin vajaat 70 000 Mercedes-Benz A-sarjan autoa. Edellinen ennätys, noin 47 000 autoa, oli vuodelta 1992. Suuren kysynnän vuoksi Daimler AG ja Valmet Automotive ovat sopineet, että A-sarjan tuotanto jatkuu Uudessakaupungissa vielä vuoden 2017 loppupuolelle. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin kuluvan vuoden helmikuussa. Tuotantomäärät ovat jatkuvassa kasvussa, joten autotehtaalla tehdään todennäköisesti tänä vuonna uusi tuotantoennätys. Tehdas siirtyi heinäkuussa kolmeen työvuoroon kovan kysynnän vuoksi.

Meyer Turun telakka luovutti matkustajalautan Tallink varustamolle kuluvan vuoden tammikuussa ja risteilijän Saksaan toukokuussa. Helsinki Shipyard luovutti jäätämurtavan huoltoaluksen Venäjälle maaliskuussa ja toisen samantyyppisen kesäkuussa.

Telakkateollisuuden näkymät ovat jatkossakin hyvin valoisat. Turun telakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2024 asti ja myös muiden telakoiden tilanne on kohtalainen.

Helsingin telakan tilauskannassa on vielä tilaus Venäjältä kahdesta jäätämurtavasta valmius- ja huoltoaluksesta. Lisäksi kreikkalainen varustamo on tilannut jäätämurtavan säiliöaluksen. Helsingin telakka ja japanilainen yhtiö Peace Boat ovat solmineet aiesopimuksen loistoristeilijän rakentamisesta. Mikäli lopullinen sopimus allekirjoitetaan, alus toimitetaan keväällä 2020.

Rauma Marine Constructions Oy:n ensimmäinen uudislaivatilaus on työn alla. Matkustaja-autolautta toimitetaan Tanskaan ensi vuonna. Rauman telakalle on mahdollisesti tulossa sotalaivatilauksia, mutta ne eivät mene vientiin.

Meyer Turun telakka sai kesällä 2015 peräti neljä uutta risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, jotka toimitetaan vuosina 2018 ja 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2021.

Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 vielä kolme LNG-risteilijää, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022. Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi kaksi risteilijää, jotka toimitetaan vuosina 2023 ja 2024. Aiesopimus vahvistettiin kuluvan vuoden toukokuussa.

Vuonna 2018 moottoriajoneuvojen viennin odotetaan kasvavan noin 7 prosentin tahtia. Muiden kulkuneuvojen vienti jää noin 25 prosenttia tämänvuotista pienemmäksi. Koko kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu siten ensi vuonna noin 6 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla 5,3 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,4 prosenttia.

Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä kääntyi viime vuonna runsaan prosentin kasvuun. Arvioimme, että kasvuvauhti kiihtyy runsaaseen 8 prosenttiin tänä vuonna, mutta hiljenee vajaaseen 7 prosenttiin ensi vuonna.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa 4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 11 prosenttia vuodentakaisesta. Kesäkuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 8 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) lisääntyi viime vuonna peräti 9 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna viennin kasvu jatkuu 8 prosentin tahtia. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla vajaat 14 prosenttia, ja niiden viennin arvo nousi 9 prosenttia edellisvuodesta.

Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli 10 prosenttia. Niiden viennin arvo kohosi 31 prosenttia edellisvuodesta. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli 7 prosenttia. Niiden vienti kuitenkin väheni arvoltaan 9 prosenttia. Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli vajaat 7 prosenttia, kun niiden vienti kohosi arvoltaan 37 prosenttia edellisvuodesta.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) kääntyi viime vuoden marras-joulukuussa reippaaseen kasvuun. Alan vienti kasvaa tänä vuonna 8 prosenttia ja vuonna 2019 noin 5 prosenttia. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 34 prosenttia. Ryhmän vienti kasvoi arvoltaan 22 prosenttia vuodentakaisesta.

 

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase