Tavaraviennin kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna 5 prosenttiin

Etla arvioi, että tavaraviennin kasvu pysyy tänä vuonna edelleen vahvana, vaikkakin kasvuvauhti hidastuu viime vuoden 8,3 prosentista noin 5 prosenttiin. Tavaraviennin määrä kasvaa myös tänä ja ensi vuonna selvästi enemmän kuin kansainvälinen vientikysyntä. Kahden Mercedes Benz automallin valmistus rinnakkain Uudenkaupungin autotehtaalla kasvattaa moottoriajoneuvojen vientiä huomattavasti tänäkin vuonna. Kuluvan vuoden tammikuussa tavaraviennin määrä kasvoi 8,1 prosenttia vuodentakaisesta, kun Tullin viennin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vientihintaindeksillä. Henkilöautojen viennin voimakas nousu jatkui. Palvelujen viennin arvioidaan nousevan noin 2 prosenttia tänä vuonna. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa siten 4 prosenttia.

Kaikkien tehdasteollisuuden toimialojen vienti lisääntyy tänä vuonna, kun kansainvälinen kysyntä edelleen lisääntyy voimakkaasti. Myös metallien jalostuksen ja metallituotteiden vienti kääntyy kasvuun. Alatoimialoista kuitenkin muiden kulkuneuvojen, lähinnä laivojen vienti, jää viimevuotista pienemmäksi. Kaivannaistoiminnan vienti jää edellisvuoden lukemiin ja maa- ja metsätalouden vienti vähenee hieman. Sähkölaitteiden viennin arvioidaan jäävän edellisvuoden lukemiin.

Suomen tavaravienti kasvoi jo viime vuonna kaikille markkina-alueille, lukuun ottamatta Väli-Amerikkaa. Venäjän-vientimme kääntyi noususuuntaan vuoden 2016 puolivälissä. Viime vuonna kasvua kertyi arvoltaan 15 prosenttia. Vienti on kuitenkin arvoltaan vielä pienempi kuin vuonna 2009 keskimäärin.

Tavaroiden vientihinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 3,9 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon helmikuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi kohosi keskimäärin 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Etla arvioi, että tavaroiden vientihinnat nousevat tänä vuonna noin 2,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.

Vuonna 2019 tavaraviennin määrän ennustetaan kasvavan noin 4 prosenttia, kun vientikysyntä hieman heikkenee. Eniten lisääntyy kulkuneuvoteollisuuden vienti, noin 15 prosenttia. Puutavarateollisuuden, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti kasvaa 4 prosentin tahtia. Palvelujen vienti lisääntyy ensi vuonna vajaat 3 prosenttia. Tavaraviennin kasvuvauhti hidastuu runsaaseen 2 prosenttiin vuonna 2020. Suomen vienti kasvaa silloin kansainvälisen vientikysynnän tahdissa.

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2017* 2017* 2016* 2017* 2018E 2019E 2020E 13-17 18-22E
Maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta 1,4 2,3 -12,8 45,4 -2 3 2 7,0 2
Puutavarateollisuus 2,8 4,8 5,8 9,4 5 4 3 5,3 3
Paperiteollisuus 9,1 15,2 -3,4 4,9 4 2 2 0,8 2
Metallien jalostus 7,6 12,7 3,5 -0,9 2 2 2 1,4 2
Metallituotteet 1,3 2,2 -3,9 -1,6 3 4 4 -2,3 4
Koneet ja laitteet 7,8 13,0 -5,6 10,2 4 4 4 -1,5 4
Kulkuneuvot 5,4 9,1 -18,6 64,7 24 15 -2 18,8 7
Elektroniikka- ja sähköteollisuus 7,1 11,9 1,2 9,2 3 4 4 -0,9 3
Elintarviketeollisuus 1,3 2,2 -1,1 3,7 4 1 1 -1,4 2
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,2 1,0 6,5 3 2 2 -0,6 2
Kemianteollisuus 11,4 19,1 10,7 0,4 1 2 2 0,8 2
Muu teollisuus 3,8 6,3
Tavaravienti yht.3) 60,0 100,0 3,0 8,3 4,9 4,2 2,2 1,7 3,2
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 52,9 88,1 1,9 3
Tavara- ja palveluvienti 3) 86,3 3,5 7,8 4,0 3,7 2,5 1,9 3,1
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S18.1/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain 2017
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 59 554 100,0 15
EU28 35 805 60,1 17
Saksa 8 484 14,2 24
Ruotsi 6 133 10,3 10
Alankomaat 4 103 6,9 18
Iso-Britannia 2 689 4,5 8
Belgia 1 963 3,3 14
Ranska 1 820 3,1 15
EU15 29 654 49,8 15
Euroalue 23 305 39,1 20
Vienti EU:n ulkopuolelle 23 749 39,9 12
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 7 806 13,1 21
Kiina 3 392 5,7 27
Japani 1 291 2,2 27
Etelä-Korea 778 1,3 21
Pohjois-Amerikka 4 623 7,8 7
USA 4 052 6,8 3
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 4 551 7,6 12
Venäjä 3 415 5,7 15
EFTA-maat 2 400 4,1 2
Norja 1 593 2,7 3
Afrikka 1 303 2,2 4
Lähi- ja Keski-itä 1 104 1,9 18
Etelä-Amerikka 953 1,6 2
Brasilia 347 0,6 -9
Lähde: Tulli.
S18.1/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Paperiteollisuus

Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo nousi kuluvan vuoden tammikuussa peräti 9,5 prosenttia vuodentakaisesta. Metsä Groupin uusi biotuotetehdas Äänekoskella käynnistettiin viime vuoden elokuussa. Suomen metsäteollisuuden suurimman tehdasinvestoinnin myötä paperiteollisuuden viennin arvioidaan kasvavan runsaat 4 prosenttia vuonna 2018. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti hidastuu runsaaseen 2 prosenttiin. Vientihinnat kääntyivät nousuun viime vuoden lokakuussa. Tammikuussa paperiteollisuuden vientihinnat kohosivat 2,5 prosenttia viimevuotisesta.

Suomen paperiteollisuuden (ml. kartonki ja massa) osuus koko maailman alan viennistä oli 5,4 prosenttia vuonna 2016, ja olimme siten neljänneksi suurin viejämaa. Toimialan Suomen viennistä alatoimialan paperi, kartonki ja pahvi päällystetty kaoliinilla tai muulla epäorgaanisella aineella (toimialaluokka HN 4810) osuus oli 52,7 prosenttia vuonna 2016. Suomi oli tämän tuoteryhmän suurin viejämaa 17 prosentin osuudella koko maailman viennistä. Tuoteryhmän pergamenttipaperi, ”voipaperit”, kuultopaperit ja glassiinipaperi (HN 4806) osuus Suomen koko paperiteollisuuden viennistä oli 4,5 prosenttia. Ryhmän osuus koko maailman viennistä oli 22 prosenttia ja myös tässä ryhmässä Suomi oli siten koko maailman suurin viejämaa. Suomi oli kolmanneksi suurin viejämaa päällystämättömän voimapaperin, -kartongin ja -pahvin viennissä rullina jne (HN 4804).

Kemianteollisuus

Kemianteollisuuden tuotteiden osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 19,1 prosenttia. Öljytuotteiden osuus oli 7,6 prosenttia, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 7,7 prosenttia, lääkeaineiden 1,5 prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden 2,4 prosenttia.

Öljytuotteiden viennin määrä kasvoi viime vuonna laskelmiemme mukaan runsaat 2 prosenttia. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti lisääntyy tänä ja ensi vuonna runsaan prosentin. Toimialalla tapahtuu ajoittain myös globaalia välityskauppaa. Välityskaupassa suomalainen yritys ostaa tavaran ulkomailta ja myy sen eteenpäin ulkomaille. Kauppa kirjataan vientiin, vaikka tavarat eivät ole kulkeneet Suomen kautta. Öljytuotteiden viennistämme noin 90 prosenttia kuuluu toimialaluokkaan HN2710 maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt. Kyseisen tuoteryhmän koko maailman viennissä Suomi oli vuonna 2016 sijalla 26.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä supistui viime vuonna 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Alan viennin odotetaan kääntyvän prosentin kasvuun tänä vuonna. Ensi vuonna kasvutahti kiihtyy noin 2 prosenttiin. Kumi- ja muovituotteiden vienti kääntyi viime vuonna 6 prosentin kasvuun. Tänä vuonna kasvua kertyy 3 prosenttia ja ensi vuonna alan vienti kasvaa vajaat 2 prosenttia.

Metallien jalostus

Metallien jalostuksen vienti kääntynee tänä vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun. Arvioimme, että kasvu jatkuu samaa tahtia ensi vuonna. Kylmävalssatut levytuotteet ruostumattomasta teräksestä oli viime vuonna Suomen viidenneksi tärkein vientituote. Niiden osuus koko metallien jalostuksen viennistä oli viidennes. Kylmävalssatuista levytuotteista 93 prosenttia vietiin viime vuonna Eurooppaan, 4,5 prosenttia Aasiaan ja alle prosentin Yhdysvaltoihin.

Sinkki oli vuonna 2017 koko vientimme neljänneksitoista tärkein vientituote, sen osuus metallien jalostuksen viennistä oli vajaat 9 prosenttia. Kuumavalssatut levytuotteet ruostumattomasta teräksestä oli Suomen koko tavaraviennin viidenneksitoista tärkein tuote. Niiden osuus metallien jalostuksen viennistä oli vajaat 8 prosenttia. Kuumavalssatuista levytuotteista 93 prosenttia vietiin viime vuonna Eurooppaan ja 6 prosenttia Aasiaan. Pohjois-Amerikan osuus oli 0,2 prosenttia. Muokkaamattoman kuparin osuus metallien jalostuksen viennistä oli runsaat 6 prosenttia, muokkaamattoman nikkelin osuus oli runsaat 5 prosenttia ja kullan osuus niinikään runsaat 5 prosenttia. Alumiinituotteiden osuus oli runsaat 2 prosenttia.

Koko maailman teräksen kulutus kasvaa, kansainvälisen teräsjärjestön (The World Steel Association) lokakuussa 2017 tehdyn arvion mukaan, 1,6 prosenttia vuonna 2018. Poislukien Kiina, maailman kulutus kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia. Teräksen kysyntä Kiinassa jää edellisvuoden lukemiin. Kehittyneiden maiden teräksen kysyntä kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2018. Yhdysvalloissa teräksen kysynnän kasvu hidastuu runsaaseen prosenttiin. Japanissa teräksen kysyntä kasvaa 0,8 prosenttia. EU-maiden teräksen kysyntä lisääntyy 1,4 prosenttia tänä vuonna. Saksassa kulutus kasvaa 0,6 prosenttia. Italiassa teräksen kulutus kääntyy vuonna 2018 vajaan prosentin kasvuun. Kehittyvien maiden (poislukien Kiina) teräksen kysyntä kasvaa 4,9 prosenttia vuonna 2018. Intiassa teräksen kysyntä kasvaa 5,7 prosenttia. Venäjällä teräksen kulutuksen hidas elpyminen jatkuu. Tänä vuonna kasvuvauhti kiihtyy hieman runsaaseen 3 prosenttiin. Keski- ja Etelä-Amerikassa kysyntä kasvaa vajaat 5 prosenttia.

Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan koko maailman teräksen tuotanto lisääntyi kuluvan vuoden tammikuussa 0,8 prosenttia viimevuotisesta. EU28-maiden tuotanto nousi keskimäärin 1,4 prosenttia vuodentakaisesta, mutta Suomen valmistusmäärä lisääntyi selvästi tätä enemmän, 3,7 prosenttia. Kiinan tuotanto supistui 0,9 prosenttia, mutta koko Aasian lisääntyi 0,3 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto väheni 2,1 prosenttia.

Yhdysvallat ilmoitti maaliskuun alkupuolella, että maa ottaa käyttöön teräs- ja alumiinitullit. Terästulli on 25 prosenttia ja alumiinitulli on 10 prosenttia. Tullit astuvat voimaan aikaisintaan maaliskuun lopulla. Suomen metallien jalostuksen vienti Yhdysvaltoihin on niin vähäistä, että tullien suora vaikutus alan vientiin Suomesta on olematon. Tullit voivat kuitenkin kiristää kilpailua Euroopan markkinoilla ja sitä kautta vaikuttaa Suomen metallien jalostuksen vientiin. On kuitenkin liian aikaista tarkemmin arvioida tämänkaltaisia välillisiä vaikutuksia.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo kasvoi loka-joulukuussa huikeat 102 prosenttia vuodentakaisesta ja 97 prosenttia edellisestä neljänneksestä kahden suuren laivatilauksen ansiosta. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli joulukuun lopulla 46 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja 14 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden viennin määrä kääntyi kasvuun viime vuoden alussa. Vuonna 2017 kasvua kertyi 10,2 prosenttia edellisvuodesta. Arvioimme, että alan vientimäärä lisääntyy noin 4 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Toimitukset tärkeimmälle markkina-alueelle Eurooppaan lisääntyivät viime vuonna arvoltaan 15 prosenttia vuodentakaisesta. Vienti toiseksi tärkeimmälle markkina-alueelle Aasiaan väheni prosentin. Pohjois-Amerikan osuus oli 10 prosenttia, vienti alueelle lisääntyi arvoltaan 13 prosenttia. Vienti Etelä-Amerikkaan sekä Lähi- ja Keski-itään väheni edellisvuodesta.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 9,1 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 65 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 35 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 63 prosenttia oli henkilöautojen vientiä. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen osuus oli 12 prosenttia. Kulkuneuvojen viennin määrä kääntyi viime vuonna 65 prosentin kasvuun, kun moottoriajoneuvojen vienti lisääntyi 60,5 prosenttia. Tänä vuonna kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa vajaat 25 prosenttia. Etla arvioi, että moottoriajoneuvojen viennin määrä lisääntyy noin 50 prosenttia viimevuotisesta, kun tuotannossa ovat sekä Mercedes Benz GLC-katumaasturi että uusi Mercedes-Benz A-sarjan malli. Muiden kulkuneuvojen vienti jää runsaat 20 prosenttia viimevuotista pienemmäksi.

Mercedes-Benz A-sarjan autojen sarjatuotanto aloitettiin Uudenkaupungin autotehtaalla elokuussa 2013. Suuren kysynnän vuoksi Daimler AG ja Valmet Automotive ovat sopineet, että A-sarjan tuotanto jatkuu Uudessakaupungissa. Tällä hetkellä tehdas valmistautuu uuden A-sarjan tuotantoon tekemällä tuotantolinjojen muutostöitä. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin viime vuoden helmikuussa. Tehdas siirtyi heinäkuussa kolmeen työvuoroon kovan kysynnän vuoksi. Tänä vuonna autotehdas aikoo rekrytoida noin 1000 uutta henkilöä tuotanto- ja toimihenkilötehtäviin. Tällä hetkellä autotehtaalla työskentelee noin 4000 henkilöä. Autojen kysyntä- ja vientinäkymät ovat siten erittäin hyvät. Ainoa uhka on Yhdysvaltojen mahdollinen lisävero Euroopassa valmistetuille autoille. Uudenkaupungin autotehtaan yhteydessä akkujen sarjavalmistus täyssähköistä kuormaajaa varten aloitettiin viime syksynä. Myös akkujen kysyntänäkymät ovat hyvät.

Telakkateollisuuden näkymät ovat jatkossakin hyvin valoisat. Turun telakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2024 asti ja myös muiden telakoiden tilanne on kohtalainen. Helsingin telakan tilauskannassa on vielä tilaus Kreikasta jäätämurtavasta säiliöaluksesta. Helsingin telakka ja japanilainen yhtiö Peace Boat ovat solmineet aiesopimuksen loistoristeilijän rakentamisesta. Mikäli lopullinen sopimus allekirjoitetaan, alus toimitetaan keväällä 2020. Rauma Marine Constructions Oy:n ensimmäinen uudislaivatilaus on työn alla. Matkustaja-autolautta toimitetaan Tanskaan tänä keväänä. Rauman telakalle on mahdollisesti tulossa sotalaivatilauksia, mutta ne eivät mene vientiin.

Meyer Turun telakka sai kesällä 2015 peräti neljä uutta risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, jotka toimitetaan vuosina 2018 ja 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2021. Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 vielä kolme LNG-risteilijää, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022. Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi kaksi risteilijää, jotka toimitetaan vuosina 2023 ja 2024. Aiesopimus vahvistettiin viime vuoden toukokuussa. Saksalainen TUI Cruises tilasi kuluvan vuoden helmikuussa risteilyaluksen Turun telakalta. Alus toimitetaan vuonna 2023.

Vuonna 2019 moottoriajoneuvojen viennin odotetaan kasvavan noin 8 prosentin tahtia. Muiden kulkuneuvojen vienti lisääntyy noin 40 prosenttia tämänvuotisesta. Koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa siten ensi vuonna noin 15 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 5,4 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,5 prosenttia. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä lisääntyi viime vuonna runsaat 9 prosenttia. Arvioimme, että kasvuvauhti hidastuu vajaaseen 3 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna viennin odotetaan kasvavan noin 4 prosenttia.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi loka-joulukuussa 17 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta jäi 3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Joulukuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 4 prosenttia edellisvuotista pienempi.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) lisääntyi viime vuonna 7 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna viennin kasvu jatkuu 5 prosentin tahtia. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna vajaat 15 prosenttia, ja niiden viennin arvo nousi 10 prosenttia edellisvuodesta. Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli runsaat 9 prosenttia. Niiden viennin arvo kohosi 18 prosenttia edellisvuodesta. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli vajaat 8 prosenttia. Niiden vienti kuitenkin väheni arvoltaan 4 prosenttia. Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli runsaat 7 prosenttia, kun niiden vienti kohosi arvoltaan 18 prosenttia edellisvuodesta.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) kasvoi viime vuonna reippaasti, runsaat 11 prosenttia. Alan vienti jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin, mutta kasvaa kolmisen prosenttia vuosina 2019–2020. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna 38 prosenttia. Ryhmän vienti kasvoi arvoltaan 16 prosenttia vuodentakaisesta. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli vajaat 8 prosenttia, niiden viennin arvo kohosi 25 prosenttia edellisvuodesta.

Erityisteema: Toimialojen vaikutus vientiin – Miten eri toimialojen vienti on kehittynyt finanssikriisin jälkeen?

Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 Suomen vienti, mukaan lukien sekä tavarat että palvelut, supistui yhteensä 20 prosenttia edellisvuodesta, kun kaikkien toimialojen vienti väheni. Suurista toimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä putosi 35 prosenttia, paperiteollisuuden väheni 19 prosenttia ja koneiden ja laitteiden viennin määrä supistui 30 prosenttia. Mikä oli eri toimialojen vaikutus koko viennin muutokseen ? Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden negatiivinen viennin kasvukontribuutio oli suurin, -3,80 prosenttiyksikköä. Toiseksi suurin vaikutus oli metallien jalostuksella, -3,69 prosenttiyksikköä. Paperiteollisuuden kasvukontribuutio oli -3,50 , koneiden ja laitteiden -2,09 , kulkuneuvojen -1,67, kemianteollisuuden -1,60 ja puutavarateollisuuden -1,53 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2010 vienti kääntyi 6,2 prosentin kasvuun, kun elpyminen alkoi. Palveluviennin kasvukontribuutio oli suuri, +7,24 prosenttiyksikköä. Vain sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, metallien jalostuksen ja kulkuneuvojen kontribuutio oli negatiivinen.

Vuosina 2011–2013 viennin kasvu jäi heikoksi, alle kahden prosentin. Metallien jalostuksen toimialalla oli suurin positiivinen kasvukontribuutio vuonna 2011, +3,40 prosenttiyksikköä. Myös kemian- ja paperiteollisuuden vaikutus oli positiivinen. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden lisäksi palveluviennin, kulkuneuvojen sekä koneiden ja laitteiden kontribuutio viennin muutokseen oli negatiivinen.

Kolmen heikon kasvuvuoden jälkeen viennin volyymi supistui vajaat 3 prosenttia vuonna 2014. Vain kemian- ja puutavarateollisuuden vaikutus vientiin oli positiivinen.

Kokonaisvienti kasvoi vajaan prosentin vuonna 2015. Suurin kasvukontribuutio tuli kulkuneuvoteollisuudesta, +1,58 prosenttiyksikköä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kontribuutio oli positiivinen ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen. Palveluviennin kontribuutio sen sijaan oli negatiivinen toista vuotta peräkkäin, -1,68 prosenttiyksikköä.

Tavara- ja palveluvienti kasvoi yhteensä 2,3 prosenttia vuonna 2016. Palveluviennin kasvukontribuutio oli suuri, +4,87 prosenttiyksikköä. Nesteen Porvoon jalostamolla oli yli kahden kuukauden suurseisokki vuonna 2015, jolloin öljytuotteiden viennin määrä supistui noin 19 prosenttia vuodentakaisesta. Koska toimialojen viennin kasvukontribuutiot lasketaan edellisvuoden arvopainoilla, seisokin vaikutus näkyy kemianteollisuuden suurena negatiivisena kontribuutiona (-3,56 prosenttiyksikköä) vasta vuonna 2016.

Viime vuonna viennin kasvuvauhti kohosi 8,3 prosenttiin helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan. Palveluviennin kasvukontribuutio oli +3,28 ja kemianteollisuuden +1,55 prosenttiyksikköä. Vain kulkuneuvoteollisuudella ja alkutuotannolla oli lievä negatiivinen vaikutus viennin kasvuun. Kulkuneuvojen viennin määrä nousi tosin peräti 65 prosenttia vuodentakaisesta, kun sekä moottoriajoneuvojen että laivojen viennin määrä kasvoi erityisen paljon. Tästä huolimatta kulkuneuvoteollisuuden vientikontribuutio on lievästi negatiivinen koska laskelmat perustuvat edellisvuoden arvopainoihin.

Mikä oli viennin määrä vuosina 2016 ja 2017 verrattuna vuoteen 2008? Vuonna 2016 viennin taso oli vielä 11 prosenttia matalampi kuin vuonna 2008. Ainoat toimialat, jotka vuoteen 2016 mennessä olivat nousseet yli vuoden 2008 tason, ovat palvelut, kemianteollisuus, alkutuotanto ja toimialaryhmä ”muu teollisuus”. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden negatiivinen kontribuutio oli ylivoimaisesti suurin, -10,0 prosenttiyksikköä, kuten näkyy oheisesta kuvasta. Muun metalliteollisuuden yhteenlaskettu kontribuutio oli -6,55 ja metsäteollisuuden -2,0 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 loppuun mennessä palveluviennin positiivinen kasvukontribuutio (+6,02 prosenttiyksikköä) ei ole pystynyt korvaamaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden aiheuttamaa viennin menetystä, puhumattakaan koko teknologiateollisuuden viennin menetyksestä.

Miltä tilanne näyttää vuoden 2017 lopulla verrattuna vuoteen 2008? Onko yleiskuva muuttunut viime vuoden vahvan kasvun ansiosta? Viennin volyymi (tavarat + palvelut) oli vielä 3,64 prosenttia vuoden 2008 tason alapuolella. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudella oli edelleen suurin negatiivinen kontribuutio, -9,39 prosenttiyksikköä. Muun metalliteollisuuden negatiivinen kontribuutio oli nyt vain hieman pienempi, -5,94 prosenttiyksikköä. Myös metsäteollisuuden kontribuutio pysyi negatiivisena. Kemianteollisuuden kasvukontribuutio oli +2,0 ja muun teollisuuden +2,76 prosenttiyksikköä. Palveluviennin positiivinen kasvukontribuutio (+8,95 prosenttiyksikköä) on edelleen itseisarvoltaan pienempi kuin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden negatiivinen kontribuutio, joten palveluvienti (kansantalouden tilinpidon käsittein) ei ole pystynyt korvaamaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin pudotusta. Ensin toimialan vienti supistui voimakkaasti finanssikriisin seurauksena, ja muutaman vuoden päästä Nokian matkapuhelintuotantoa vähennettiin Suomessa kunnes se kokonaan lopetettiin.

Kuluvan vuoden lopulla Suomen koko vienti nousee takaisin vuoden 2008 tasolle. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että kaikilla toimialoilla päästäisiin finanssikriisiä edeltäneelle viennin tasolle.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase