Tavaravienti kunnolla vauhtiin vasta ensi vuonna

Vienti kääntyy hienoiseen kasvuun vuonna 2016. Tavaraviennin määrä kehittyy vielä kuluvana vuonna heikommin kuin kansainvälinen vientikysyntä ja lisääntyy vain 0,4 prosenttia. Palvelujen vienti nousee 0,5 prosenttia.

Puutavarateollisuuden ja metallien jalostuksen viennin kasvu voimistuu viimevuotisesta. Puutavaratuotteiden vienti Aasiaan vetää tällä hetkellä erittäin hyvin. Öljytuotteiden vienti kasvaa erityisen voimakkaasti viimevuotisen suurseisokin jälkeen, mikä vetää koko kemianteollisuuden viennin voimakkaaseen kasvuun. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vienti kasvaa vain vähän. Elektroniikkatuotteiden vienti kääntyi jo viime vuoden lopulla kasvuun. Tekstiilien vienti lisääntyy myös tänä vuonna, mutta vaatteiden ja nahkatuotteiden viennin lasku jatkuu. Kaivostoiminnan ja louhinnan vienti nousee tänäkin vuonna. Kaikkien muiden toimialojen vienti vähenee viimevuotisesta. Moottoriajoneuvojen vienti jää edellisvuotista pienemmäksi Uudenkaupungin autotehtaalla tehtyjen tuotantolinjojen muutos-töiden takia.

Palvelujen vientiennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut on parin vuoden takaa ylivoimaisesti suurin erä. Toiseksi suurin erä on tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut.

Tavaraviennin määrä lisääntyi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,2 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon syyskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palveluiden viennin volyymi nousi 0,3 prosenttia.

Tammi-kesäkuussa 2016 tavaravienti laski arvoltaan kaikille markkina-alueille. Vientimäärä on kasvanut vain vähän, samanaikaisesti kun vientihinnat ovat pudonneet.

Tavaroiden vientihinnat laskivat kansantalouden tilinpidon syyskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 4,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi putosi niinikään 4,4 prosenttia edellisvuodesta.

Vuonna 2017 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan 2,7 prosenttia. Tavaravienti elpyy vihdoinkin ja kohoaa 3,1 prosenttia, kun lähes kaikkien toimialojen vienti lisääntyy. Myös Venäjän-vientimme odotetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun. Moottoriajoneuvojen vienti kasvaa vajaat 30 prosenttia kun Mercedes Benz GLC-katumaasturin tuotanto käynnistyy ja Mercedes-Benz A-sarjan autoa valmistetaan rinnakkain. Muiden kulkuneuvojen vienti kasvaa noin 15 prosenttia, kun sekä laivoja että lentokoneita viedään ulkomaille. Palvelujen vienti lisääntyy ensi vuonna vajaat 2 prosenttia.

Vuonna 2018 tavaravienti kasvaa 2,3 prosenttia kansainvälisten markkinoiden tahdissa. Palvelut mukaan lukien kasvua kertyy 2,6 prosenttia.

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain tammi-kesäkuussa 2016
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 25 691 100,0 -5
EU28 15 488 60,3 -2
Saksa 3 696 14,4 -5
Ruotsi 2 757 10,7 6
Alankomaat 1 652 6,4 -10
Iso-Britannia 1 206 4,7 -12
Belgia 831 3,2 8
Ranska 816 3,2 5
EU15 12 978 50,3 -2
Euroalue 9 911 38,6 -3
Vienti EU:n ulkopuolelle 10 203 39,7 -9
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 3 154 12,3 -10
Kiina 1 269 4,9 -4
Japani 485 1,9 -9
Etelä-Korea 315 1,2 -17
Pohjois-Amerikka 1 979 7,7 -10
USA 1 797 7,0 -7
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 1 942 7,5 -9
Venäjä 1 347 5,2 -11
EFTA-maat 1 194 4,7 -2
Norja 770 3,0 -5
Afrikka 641 2,5 0
Etelä-Amerikka 430 1,7 -22
Lähi- ja Keski-itä 449 1,7 -25
Saudi-Arabia 129 0,5 -40
Lähde: Tulli.
S16.2/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna kolmatta vuotta peräkkäin. Ensi vuonna viennin arvioidaan jäävän tämän vuoden lukemiin.

Vuoden alkupuoliskolla elintarvikkeiden osuus koko toimialan viennistä oli 86 prosenttia ja juomien 14 prosenttia. Elintarvikkeiden vienti supistui arvoltaan 4 prosenttia vuodentakaisesta, mutta juomien vienti lisääntyi 5 prosenttia.

Venäjän elokuussa 2014 asettamaa elintarvikkeiden tuontikieltoa jatkettiin kesäkuussa 2015 vuodella ja sitä on edelleen jatkettu vuoden 2017 loppuun saakka. Tuontikielto koskee EU-maita, Yhdysvaltoja, Kanadaa, Australiaa ja Norjaa. Sen piiriin kuuluvat muun muassa maito ja maitotuotteet.

Tuontikiellosta johtuen Suomen koko elintarviketeollisuuden viennin määrä väheni 3,4 prosenttia vuonna 2014, mikä kuitenkin oli selvästi odotettua vähemmän. Alan yritykset pystyivät tuntuvasti lisäämään varsinkin matalan jalostusasteen tuotteiden vientiään Afrikkaan, Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan ja Oseaniaan. Viime vuonna toimialan vientimäärä supistui runsaat 6 prosenttia.

Suomen elintarviketeollisuuden viennistä (ml. juomat ja tupakka) vajaa kolmannes suuntautui pitkään Venäjälle, viidennes Ruotsiin ja vajaat kymmenesosa Viroon.

Toimialan viennistä vielä runsas viidennes suuntautui Venäjälle vuonna 2014. Vuonna 2015 Venäjän osuus elintarviketeollisuuden viennistä oli enää 8,6 prosenttia. Ruotsi oli elintarviketeollisuuden tärkein vientimaa 23,9 prosentin osuudellaan. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, sen osuus oli 9,1 prosenttia. Alankomaiden osuus oli 4,2 prosenttia ja Ranskan sekä Kiinan 4 prosenttia.

Suomen teollisten elintarvikkeiden vienti Venäjälle putosi kuluvan vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 3 prosenttia edellisvuodesta. Juomien vienti väheni arvoltaan 6 prosenttia. Venäjän osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä oli 8 prosenttia.

Maitotaloustuotteiden viennin osuus koko Suomen elintarviketeollisuuden viennistä oli 37 prosenttia vuonna 2013 ennen Venäjän tuontikieltoa. Vuonna 2015 osuus oli laskenut 31 prosenttiin ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla se oli 29 prosenttia.

Suomen elintarviketeollisuuden viennistä Venäjälle maitotaloustuotteiden ja juuston osuus oli 60 prosenttia vuonna 2013 ja vielä 53 prosenttia vuonna 2014. Viime vuonna osuus oli enää 0,9 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla vain 0,1 prosenttia. Näistä luvuista näkee, että Venäjän tuontikielto on iskenyt todella pahasti suomalaiseen meijeriteollisuuteen.

Metsäteollisuus

Paperiteollisuuden viennin arvioidaan tänä vuonna supistuvan runsaat 2 prosenttia viimevuotisesta. Tammi-kesäkuussa alan vientimäärä väheni vajaat 4 prosenttia, mutta loppuvuodelle odotetaan pientä piristymistä. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo jäi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 5,9 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Vientihinnat jäivät heinäkuussa viimevuotista matalammiksi. Ensi vuonna alan vienti kasvaa noin prosentin.

Metsäteollisuuden osuus koko tavaraviennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 22,4 prosenttia. Paperiteollisuuden osuus oli 17,2 prosenttia ja puutavarateollisuuden 5,2 prosenttia.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 70 prosenttia alan viennistä meni Eurooppaan, arvoltaan vienti jäi edellisvuoden lukemiin. Vienti Pohjois-Afrikkaan oli vahvassa nousussa, mutta väheni kaikkiin muihin maanosiin.

Kemianteollisuus

Öljytuotteiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna arviolta 17 prosenttia, viime vuoden suurseisokin aiheuttaman 19 prosentin supistumisen jälkeen. Ensi vuonna alan viennin odotetaan kasvavan runsaan prosentin.

Kemianteollisuuden tuotteiden osuus koko tavaraviennin arvosta oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 19 prosenttia. Öljytuotteiden osuus oli 6,4 prosenttia. Niiden vienti Isoon-Britanniaan, Latviaan ja Viroon väheni arvoltaan tuntuvasti.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä kääntyy tänä vuonna runsaan prosentin kasvuun. Näiden tuotteiden osuus koko viennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 9,9 prosenttia.

Kumi- ja muovituotteiden vienti jää tänä vuonna noin prosentin viimevuotista pienemmäksi. Ensi vuonna alan vienti kääntyy hienoiseen kasvuun.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Arvioimme, että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä supistuu vielä tänä vuonna 1,5 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna runsaan 2 prosentin kasvuun.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vienti (toimiala C26) kääntyi jo viime vuoden marraskuussa kasvuun ja lisääntyy tänä vuonna noin 4 prosenttia. Ensi vuonna viennin kasvu jatkuu 3 prosentin tahtia.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) supistuu tänä vuonna neljättä vuotta peräkkäin. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla alan vientimäärä jäi 11 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Toimitukset Saksaan ja Yhdysvaltoihin vähenivät merkittävästi. Vasta ensi vuonna sähkölaitteiden vienti kääntyy vajaan 2 prosentin kasvuun.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden uusien vientitilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa 2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden toisella neljänneksellä niiden arvo kuitenkin laski 2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kertyneen tilauskannan arvo oli 7 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus koko tavaraviennin arvosta oli kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,4 prosenttia ja tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus oli 5,4 prosenttia.

Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 37 prosenttia. Ryhmän vienti väheni arvoltaan 19 prosenttia vuodentakaisesta. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli 6 prosenttia, ja niiden vienti supistui arvoltaan 26 prosentin. Sähkölamppujen ja -valaisimien viennin arvo sen sijaan nousi 4 prosenttia, niiden osuus oli vajaat 4 prosenttia.

Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vajaat 15 prosenttia ja niiden viennin arvo väheni 3 prosenttia edellisvuodesta. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli 8,9 prosenttia. Niiden vienti nousi arvoltaan 17 prosenttia.

Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli 8,7 prosenttia. Viestintälaitteiden viennin arvo kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta. Kaksi viestintälaitteiden suurinta tavararyhmää ovat sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, sekä sähköllä toimivien puhelin- tai lennätinlaitteiden osat.

Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli runsaat 7 prosenttia, kun niiden vienti kohosi 41 prosenttia edellisvuodesta. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden osuus oli runsaat 4 prosenttia. Tuoteryhmän viennin arvo jäi 5 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.

Metallien jalostus

Metallien jalostuksen viennin kasvuvauhti kiihtyy tänä vuonna vajaaseen 4 prosenttiin. Ensi vuonna toimialan viennin määrä lisääntyy 2 prosenttia. Teräksen tuotanto kehittyi Suomessa kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa edelleen suotuisammin kuin EU:ssa keskimäärin. Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan EU28-maiden tuotanto laski 5,8 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas Suomen valmistusmäärä nousi hieman. Koko maailman teräksen tuotanto supistui 1,2 prosenttia. Kiinan tuotanto väheni 0,5 prosenttia ja koko Aasian 0,3 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto supistui 0,2 prosenttia.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Koneiden ja laitteiden vienti supistuu tänä vuonna jo viidettä vuotta peräkkäin. Ensi vuonna alan vientimäärän odotetaan kuitenkin kääntyvän runsaan prosentin kasvuun.

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo väheni huhti-kesäkuussa peräti 44 prosenttia vuodentakaisesta, mikä johtuu poikkeuksellisen korkeasta vertailutasosta, joka selittyy viime vuonna saaduista suurista laivatilauksista. Uusien vientitilausten arvo jäi toisella neljänneksellä 2 prosenttia ensimmäistä neljännestä pienemmäksi. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli kesäkuun lopulla 5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta 9 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden vienti oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla arvoltaan kasvussa tärkeimmälle markkina-alueelle Eurooppaan. Toimitukset lisääntyivät myös joihinkin Afrikan maihin ja Oseaniaan. Vienti kaikille muille markkina-alueille väheni viimevuotisesta.

Kulkuneuvojen vienti supistuu tänä vuonna noin 15 prosenttia. Moottoriajoneuvojen vientimäärän odotetaan vähenevän noin 20 prosenttia Uudenkaupungin autotehtaan tuotantolinjojen muutostöiden takia. Muiden kulkuneuvojen vienti jää puolestaan noin 3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Ensi vuonna moottoriajoneuvojen vienti lisääntyy arviolta vajaat 30 prosenttia tämänvuotisesta, kun Mercedes Benz GLC-katumaasturin tuotanto käynnistyy. Muiden kulkuneuvojen vienti kasvaa noin 15 prosenttia. Vientilukua nostaa selvästi suunniteltu lentokoneiden myynti ja takaisinvuokraus. Koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa siten ensi vuonna runsaat 20 prosenttia.

Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benz A-sarjan autojen sarjatuotanto aloitettiin elokuussa 2013. Mercedes-Benz A-sarjan autojen tuotantomäärät kasvoivat 7 600 autosta vuonna 2013 yli 45 000 autoon vuonna 2014. Viime vuonna rikottiin vuoden 1992 ennätys, jolloin Uudessakaupungissa valmistettiin noin 47 000 autoa. Suuren kysynnän vuoksi Daimler AG ja Valmet Automotive ovat sopineet, että A-sarjan tuotanto jatkuu Uudessakaupungissa vielä vuonna 2017. Tänä vuonna valmistusmäärä on kuitenkin viimevuotista pienempi, koska autotehtaalla on tehty suuria tehdaslaajennuksia ja muita muutostöitä. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitetaan ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja sen valmistamiseen tarvitaan esimerkiksi uusi korihitsaamo.

Telakkateollisuuden näkymät parantuivat huomattavasti kun Turun telakka siirtyi Meyer Werftin omistukseen. Kesäkuussa Saksaan vietiin risteilijä ja tänä vuonna toimitetaan lisäksi kolme erikoisalusta. Vuonna 2017 luovutetaan risteilijä, matkustajalautta ja jäätämurtava huoltoalus. Meyer Turun telakka sai viime vuoden kesäkuussa peräti neljä uutta risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, jotka toimitetaan vuosina 2018 ja 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2021. Kuluvan vuoden syyskuussa Carnival Corporation tilasi vielä kolme LNG-risteilijää, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla 7,1 prosenttia, Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 58 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 42 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 51 prosenttia oli henkilöautojen vientiä.

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011-15 2016-20E
Maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta 1,2 2,2 -5,7 10,5 -20 -1 2 2,2 -3
Puutavarateollisuus 2,5 4,6 1,5 0,9 9 1 3 2,7 4
Paperiteollisuus 9,1 16,8 -1,4 0,9 -2 1 1 0,0 0
Metallien jalostus 6,6 12,2 3,3 1,7 4 2 3 1,4 3
Metallituotteet 1,3 2,4 -2,1 -12,0 -4 1 3 1,1 1
Koneet ja laitteet 7,3 13,5 -4,6 -0,2 -2 1 2 -1,0 2
Kulkuneuvot 4,0 7,5 48,7 21,3 -14 23 2 6,2 4
Elektroniikka- ja sähköteollisuus 6,5 12,1 5,5 -4,8 -2 2 4 -4,2 2
Elintarviketeollisuus 1,2 2,3 -3,4 -6,4 -2 0 1 -0,9 0
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,2 -3,7 -8,8 -3 -3 2 -0,7 -1
Kemianteollisuus 10,1 18,8 -2,8 -10,1 7 1 3 0,7 4
Muu teollisuus 3,4 6,3
Tavaravienti yht.3) 55,2 100,0 -0,1 -2,2 0,4 3,1 2,3 0,7 2,5
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 48,7 87,9 1,0 2
Tavara- ja palveluvienti 3) 77,1 -1,7 -0,2 0,4 2,7 2,6 0,5 2,5
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S16.2/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto