Tavaravienti kääntyy tänä vuonna hienoiseen kasvuun

Tavaravientimme kehittyy vielä vuonna 2016 heikommin kuin kansainvälinen vientikysyntä. Etla arvioi tavaraviennin kasvavan tänä vuonna vain 0.4 prosenttia, kun viime syyskuussa arvioimme kasvuksi 3.6 prosenttia. Öljytuotteiden vienti ei elpynyt viime vuoden jälkipuoliskolla toivotulla tavalla. Moottoriajoneuvojen viennin erittäin vahva kasvu katkeaa puolestaan tänä vuonna Uudenkaupungin autotehtaan tuotantolinjojen muutostöiden takia. Muista suurista toimialoista koneiden ja laitteiden vienti sekä metallien jalostuksen vienti kasvaa jonkin verran aiemmin arvioitua vähemmän. Paperiteollisuuden vienti jää edellisvuoden lukemiin.

Kansainväliset markkinat kasvoivat myös viime vuonna, mutta siihen imuun Suomen tavaravienti ei päässyt mukaan. Eniten tähän vaikutti öljynjalostusteollisuuden viennin voimakas supistuminen. Öljytuotteiden vientimäärä putosi yllättäen jyrkästi jo ensimmäisellä neljänneksellä, kun toimitukset alan tärkeimpään vientimaahan Ruotsiin vähenivät merkittävästi. Toiselle neljännekselle ajoittunut öljynjalostusteollisuuden suuri huoltoseisokki oli sen sijaan tiedossa.

Ensi vuonna tavaravientimme kasvaa kansainvälisten markkinoiden tahdissa ja kohoaa 3.8 prosenttia. Vuonna 2018 kasvua kertyy 3 prosenttia. Palvelut mukaan lukien viennin arvioidaan tänä vuonna kasvavan 0.8 prosenttia. Ensi vuonna koko tavara- ja palveluvienti kasvaa 3.4 prosenttia. Palveluiden vientiä on hyvin vaikeaa ennustaa. Viime vuosina suurimmat erät ovat olleet kansainvälisten konsernien sisäiset liike-elämän palvelut sekä tietojenkäsittelypalvelut.

Lähes kaikkien EU-maiden vienti lisääntyi arvoltaan viime vuonna. Vain Kreikan, Liettuan, Viron, Suomen ja Latvian vienti väheni. Suomen ja Baltian maiden vientiä on heikentänyt varsinkin Venäjän vähentynyt kysyntä.

Vientimme Venäjälle (kaikki toimialat yhteensä) supistui viime vuonna arvoltaan 32 prosenttia. Vain tupakkatuotteiden vienti lisääntyi. Kaikkien muiden teollisuustoimialojen vienti väheni vuodentakaisesta. ETLA arvioi, että vientimme Venäjälle vähenee tänä vuonna vain hieman.

Ekstra: Tavaravienti supistui viime vuonna runsaan prosentin

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan tavaraviennin määrä supistui viime vuonna 1.4 prosenttia edellisvuodesta.

Ensimmäisellä neljänneksellä tavaraviennin määrä kasvoi 0.6 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä vienti supistui 2.9 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 2.4 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 0.8 prosenttia edellisvuodesta.

Kausitasoitettuna tavaraviennin määrä nousi ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä prosentin edellisestä neljänneksestä. Kolmannella neljänneksellä tavaraviennin määrä pysyi toisen neljänneksen lukemissa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kausitasoitettu vientimäärä supistui 2.7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tavaroiden vientihinnat laskivat viime vuonna kansantalouden tilinpidon helmikuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan keskimäärin 1.6 prosenttia vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi putosi 1.3 prosenttia edellisvuodesta.

Elintarviketeollisuuden viennin odotetaan kääntyvän kasvuun

Euroopan suurimmat elintarvikemarkkinat ovat Venäjä, Ranska ja Saksa. Suomen elintarviketeollisuuden viennistä (ml. juomat ja tupakka) vajaa kolmannes suuntautui pitkään Venäjälle, viidennes Ruotsiin ja vajaat kymmenesosa Viroon.

Venäjä asetti elokuun alussa vuonna 2014 EU-maille, Yhdysvalloille, Kanadalle, Australialle ja Norjalle elintarvikkeiden tuontikiellon, joka aluksi oli voimassa vuoden. Viime vuoden kesäkuun lopulla Venäjän hallitus päätti jatkaa tuontikieltoa vuodella. Tuontikiellon piiriin kuuluvat muun muassa maito ja maitotuotteet. Vaikutukset Suomen elintarviketeollisuudelle ovat mittavat.

Tuontikiellosta johtuen Suomen koko elintarviketeollisuuden viennin määrä väheni 3.4 prosenttia vuonna 2014, mikä kuitenkin oli selvästi odotettua vähemmän. Elintarvikkeiden viennin määrä supistui 4.3 prosenttia, mutta juomien vientimäärä kasvoi vajaan prosentin.

Venäjän-viennin vähenemisen vaikutus jäi odotettua pienemmäksi, koska elintarviketeollisuus pystyi tuntuvasti lisäämään vientiään Afrikkaan, Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan ja Oseaniaan. Vienti näihin maihin on kuitenkin suurelta osin perustunut matalan jalostusasteen tuotteisiin.

Toimialan viennistä vielä runsas viidennes suuntautui Venäjälle vuonna 2014. Viime vuonna Venäjän osuus elintarviketeollisuuden viennistä oli enää 8.6 prosenttia. Ruotsi oli elintarviketeollisuuden tärkein vientimaa 23.9 prosentin osuudellaan. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, sen osuus oli 9.1 prosenttia.

Elintarvikkeiden osuus koko toimialan viennistä vuonna 2015 oli 86 prosenttia ja juomien 14 prosenttia. Elintarvikkeiden vienti supistui arvoltaan 11 prosenttia vuodentakaisesta ja juomien vienti väheni 5 prosenttia.

Suomen teollisten elintarvikkeiden vienti Venäjälle putosi vuonna 2015 arvoltaan 71 prosenttia edellisvuodesta. Juomien vienti väheni arvoltaan 20 prosenttia. Elintarvikkeiden osuus toimialan Venäjälle suuntautuneen viennin arvosta oli 77 prosenttia ja juomien 20 prosenttia.

Maitotaloustuotteiden viennin osuus koko elintarviketeollisuuden viennistä oli viime vuonna 31 prosenttia. Vuonna 2013 ennen Venäjän tuontikieltoa osuus oli 37 prosenttia. Maitotaloustuotteiden ja juuston osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä Venäjälle oli viime vuonna vain 0.9 prosenttia, kun se vielä vuonna 2014 oli 53 prosenttia ja vuonna 2013 60 prosenttia. Näistä luvuista näkee, että Venäjän tuontikielto on iskenyt todella pahasti suomalaiseen meijeriteollisuuteen.

Koko elintarviketeollisuuden viennin arvo jäi viime vuonna 10 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Toimialan vientihinnat laskivat keskimäärin 3.2 prosenttia, joten vientimäärä supistui vajaat 7 prosenttia vuodentakaisesta.

Arvioimme nyt, että koko elintarviketeollisuuden viennin määrä kääntyy tänä vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun. Ensi vuonna vienti kasvaa 6 prosenttia matalan vertailutason takia.

Paperiteollisuuden vienti jää viime vuoden tasolle

Metsäteollisuuden osuus koko tavaraviennin arvosta nousi viime vuonna 21.5 prosenttiin. Paperiteollisuuden osuus oli 16.8 prosenttia. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo nousi viime vuonna 3.3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta syys-lokakuussa tilausten arvo väheni vuodentakaisesta. Eurooppa on tärkein markkina-alue. Toimialan vientimäärä lisääntyi viime vuonna 0.8 prosenttia. Paperiteollisuuden viennin odotetaan tänä vuonna jäävän edellisvuoden lukemiin. Ensi vuonna alan vienti kasvaa noin prosentin.

Öljytuotteiden vienti kasvaa selvästi

Kemianteollisuuden osuus tavaraviennin arvosta laski viime vuonna 18.8 prosenttiin, kun öljytuotteiden osuus koko tavaravientimme arvosta putosi 6.4 prosenttiin. Tämä johtui Porvoon jalostamon noin kaksi kuukautta kestäneestä suurseisokista sekä voimakkaasti alentuneista hinnoista. Öljytuotteiden viennin määrä jäi laskelmiemme mukaan 19 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti kasvaa tänä vuonna noin 7 prosenttia viimevuotisesta ja ensi vuonna noin 4 prosenttia.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) osuus koko viennin arvosta oli viime vuonna 9.8 prosenttia. Niiden vientimäärä kääntyy tänä vuonna noin prosentin kasvuun ja ensi vuonna vienti kasvaa 2 prosenttia. Kumi- ja muovituotteiden viennin kasvu jatkuu tänä vuonna prosentin tahtia. Ensi vuonna kasvuvauhdin odotetaan nousevan 2 prosenttiin.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti kasvaa

Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 6.8 prosenttia ja tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus oli 5.3 prosenttia.

Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna vajaat 40 prosenttia. Ryhmän vienti väheni arvoltaan 7 prosenttia vuodentakaisesta. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli 7 prosenttia, ja niiden vienti kasvoi arvoltaan prosentin. Sähkölamppujen ja -valaisimien viennin arvo nousi niinikään prosentin, niiden osuus oli runsaat 3 prosenttia.

Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat nyt elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna vajaat 15 prosenttia, ja niiden viennin arvo nousi 5 prosenttia edellisvuodesta.

Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli 8.6 prosenttia. Viestintälaitteiden viennin arvo supistui 13 prosenttia edellisvuodesta. Kaksi viestintälaitteiden suurinta tavararyhmää ovat sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, sekä sähköllä toimivien puhelin- tai lennätinlaitteiden osat.

Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli vajaat 8 prosenttia. Niiden vienti nousi arvoltaan 2 prosenttia. Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli runsaat 5 prosenttia ja niiden vienti jäi edellisvuoden lukemiin. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden osuus oli 5 prosenttia. Tuoteryhmän viennin arvo jäi 12 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden uusien vientitilausten arvo jäi loka-joulukuussa 21 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi. Vuoden viimeisellä neljänneksellä niiden arvo kuitenkin nousi 15 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kertyneen tilauskannan arvo oli 13 prosenttia edellisvuotista pienempi.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden viennin määrä (toimiala C26) jäi viime vuonna runsaat 5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Toimialan vienti kääntyi kuitenkin marraskuussa kasvuun. Alan viennin arvioidaan lisääntyvän noin 4 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna viennin kasvuvauhdin uskotaan nousevan runsaaseen 7 prosenttiin. Sähkölaitteiden vienti (toimiala C27) on viimeisen puolen vuoden aikana supistunut vuodentakaisesta. Uskomme silti, että alan vienti kääntyy tänä vuonna kasvuun. Arvioimme, että koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä kasvaa noin 4 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Metallin jalostajien vienti kasvaa hieman

Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan koko maailman teräksen tuotanto supistui viime vuonna 2.8 prosenttia. Kiinan ja koko Aasian tuotanto väheni 2.3 prosenttia. EU28-maiden tuotanto laski 1.8 prosenttia ja koko Euroopan väheni 3.2 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto supistui peräti 8.6 prosenttia. Suomen teräksen tuotanto kehittyi viime vuonna huomattavasti suotuisammin kuin EU:ssa keskimäärin, kun valmistusmäärä kohosi 4.8 prosenttia edellisvuodesta. Suomessa metallien jalostuksen viennin määrä lisääntyi viime vuonna vajaat 2 prosenttia. Viennin arvioidaan kasvavan runsaan prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna toimialan viennin arvioidaan lisääntyvän vajaat 3 prosenttia.

Kulkuneuvojen vienti vähenee ensin, mutta kasvaa ensi vuonna

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 7.5 prosenttia, voimakkaasti lisääntyneen autojen viennin ansiosta. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 65 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 35 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 59 prosenttia oli henkilöautojen vientiä. Näistä 90 prosenttia meni Saksaan, 4 prosenttia Viroon ja runsas prosentti Latviaan ja Venäjälle.

Uudenkaupungin autotehdas ja Daimler AG sopivat heinäkuussa 2012 Mercedes-Benz A-sarjan autojen valmistamisesta. Sarjatuotanto aloitettiin elokuussa 2013. Mercedes-Benz A-sarjan autojen tuotantomäärät kasvoivat 7 600 autosta vuonna 2013 yli 45 000 autoon vuonna 2014. Viime vuoden tavoitteena oli rikkoa vuoden 1992 ennätys jolloin Uudessakaupungissa valmistettiin noin 47 000 autoa. Vuonna 2016 valmistusmäärä laskee viimevuotisesta, koska tänä vuonna tehdään suuria muutostöitä autotehtaalla. Mercedes-Benzin GLC-mallin valmistaminen aloitetaan ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä vaatii esimerkiksi uuden korihitsaamon rakentamista.

Telakkateollisuuden näkymät parantuivat huomattavasti omistusjärjestelyjen myötä. Tänä vuonna viedään risteilijä ja kolme erikoisalusta. Vuonna 2017 luovutetaan risteilijä, matkustaja-lautta ja jäätämurtava huoltoalus. Meyer Turun telakka sai viime vuoden kesäkuussa peräti neljä uutta risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, jotka toimitetaan vuosina 2018 ja 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2020.

Kulkuneuvojen vienti supistuu tänä vuonna noin 15 prosenttia. Moottoriajoneuvojen vientimäärän odotetaan vähenevän noin 20 prosenttia Uudenkaupungin autotehtaan tuotantolinjojen muutostöiden takia. Laivateollisuuden vienti jää puolestaan noin 6 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Ensi vuonna laivateollisuuden vienti kasvaa pari prosenttia ja moottoriajoneuvojen vienti lisääntyy arviolta noin 35 prosenttia tämänvuotisesta, kun Mercedes Benz GLC-mallin tuotanto käynnistyy. Koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa siten runsaat 20 prosenttia.

Kone- ja metallituoteteollisuuden vienti kääntyy lievään kasvuun

Kone- ja metallituoteteollisuuden uusien vientitilausten arvo väheni loka-joulukuussa prosentin vuodentakaisesta ja 20 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli joulukuun lopulla peräti 36 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koneiden ja laitteiden vienti supistui vuonna 2015 neljättä vuotta peräkkäin, mutta vientimäärän arvioidaan kääntyvän vajaan prosentin kasvuun tänä vuonna. Arvoltaan toimitukset kasvoivat viime vuonna Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Lähi- ja Keski-itään sekä Oseaniaan. Vienti suurimmalle markkina-alueelle Eurooppaan väheni prosentin. Ensi vuonna alan viennin odotetaan kasvavan 2 prosenttia.

Arviot toimialojen viennin kehityksestä vuosina 2016–2018 esitetään allaolevassa taulukossa.

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti toimialoittain


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 11-15E 16-20E
Maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta 1.2 2.2 -5.7 10.5 1 4 2 2.2 3
Puutavarateollisuus 2.5 4.6 1.5 0.9 1 2 2 2.7 2
Paperiteollisuus 9.1 16.8 -1.4 0.8 0 1 1 0.0 1
Metallien jalostus 6.6 12.2 3.3 1.7 1 3 3 1.4 3
Metallituotteet 1.3 2.4 -2.1 -12.1 4 3 4 1.1 4
Koneet ja laitteet 7.3 13.5 -4.6 -0.3 1 2 2 -1.0 4
Kulkuneuvot 4.0 7.5 48.7 21.4 -16 22 2 6.2 5
Elektroniikka- ja sähköteollisuus 6.5 12.1 5.5 -5.0 4 4 5 -4.2 4
Elintarviketeollisuus 1.2 2.3 -3.4 -6.5 2 6 3 -0.9 3
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0.7 1.2 -3.7 -9.4 3 2 3 -0.8 2
Kemianteollisuus 10.1 18.8 -2.8 -10.1 3 3 4 0.7 4
Muu teollisuus 3.4 6.3
Tavaravienti yht.3) 55.2 100.0 1.8 -1.4 0.4 3.8 3.0 1.2 3.2
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 48.7 87.9 0.9 3
Tavara- ja palveluvienti 3) 77.1 -0.9 0.4 0.8 3.4 3.2 0.8 3.2
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S16.1/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain 2015


Tavaravienti alueittain 2015
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 53 829 100.0 -4
EU28 31 757 59.0 -1
Saksa 7 497 13.9 12
Ruotsi 5 522 10.3 -11
Alankomaat 3 555 6.6 4
Iso-Britannia 2 780 5.2 -8
Viro 1 569 2.9 -12
Belgia 1 529 2.8 -17
EU15 26 608 49.3 0
Euroalue 20 175 37.5 6
Vienti EU:n ulkopuolelle 22 072 41.0 -8
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 6 710 12.5 0
Kiina 2 536 4.7 -1
Japani 1 081 2.0 6
Etelä-Korea 752 1.4 -13
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 4 298 8.0 -26
Venäjä 3 158 5.9 -32
Pohjois-Amerikka 4 241 7.9 -7
USA 3 758 7.0 -2
EFTA-maat 2 357 4.4 3
Norja 1 564 2.9 1
Afrikka 1 291 2.4 -8
Etelä-Amerikka 1 063 2.0 4
Lähi- ja Keski-itä 1 174 2.2 10
Saudi-Arabia 371 0.7 -4
Lähde: Tulli.
S16.1/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto