Tavaraviennin kasvu vauhdittuu

Tavaraviennin kasvuvauhti nousee selvästi tänä vuonna, kun lähes kaikkien teollisuustoimialojen vienti lisääntyy kansainvälisen vientikysynnän vauhdittuessa. Myös Venäjän-vientimme odotetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun. Arvioimme, että tavaraviennin määrä lisääntyy tänä vuonna 2,6 prosenttia.

Moottoriajoneuvojen vienti kasvaa runsaat 20 prosenttia, Mercedes Benz GLC-katumaasturin tuotannon käynnistymisen myötä. Rinnakkain valmistetaan edelleen Mercedes-Benz A-sarjan autoa. Muiden kulkuneuvojen vienti kasvaa noin 50 prosenttia, kun sekä laivoja että lentokoneita viedään ulkomaille. Elektroniikkatuotteiden vienti kääntyi viime vuonna nousuun, ja kasvu jatkuu tänä vuonna. Sähkölaitteiden viennin supistumisen puolestaan odotetaan pysähtyvän. Öljytuotteiden vienti kasvoi viime vuonna erityisen voimakkaasti vuoden 2015 suurseisokin jälkeen. Alan kuukausittaiset vientimäärät ovat jälleen korkeat, joten viennin kasvu jää tänä vuonna pieneksi. Myös kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden viennin kasvu jää maltilliseksi. Tekstiilien ja nahkatuotteiden vienti lisääntyy myös tänä vuonna, mutta vaatteiden viennin lasku jatkuu. Paperiteollisuuden vienti kääntyy kasvuun.

Vuonna 2018 tavaraviennin määrän ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia. Paperiteollisuuden viennin kasvuvauhti kohoaa vajaaseen 7 prosenttiin Äänekosken biotuotetehtaan ollessa jo täydessä käytössä. Koneiden ja laitteiden sekä elintarviketeollisuuden viennin arvioidaan kääntyvän kasvuun. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin kasvu voimistuu ensi vuonna selvästi. Kulkuneuvojen vienti sen sijaan pienenee, kun laivoja viedään vähemmän kuin tänä vuonna.

Vuonna 2019 Suomen vienti kasvaa selvästi nopeammin kuin kansainvälinen vientikysyntä, mikä johtuu jo tilatuista kahdesta suuresta loistoristeilijästä. Lisäksi Finnairin suunnittelemat lentokoneen hankinnat myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella näkyvät vientiluvuissa useamman vuoden ajan. Tavaraviennin kasvuvauhti nousee siten 3,6 prosenttiin vuonna 2019.

Palvelujen vientiennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut on muutaman vuoden takaa ylivoimaisesti suurin palveluerä. Seuraavaksi suurimmat erät ovat kuljetukset, tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut, matkailu sekä muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssimaksut. Näiden erien arvo on alle puolet televiestinnän arvosta. Palvelujen viennin uskotaan nousevan runsaan prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna palvelujen vienti lisääntyy vajaat 2 prosenttia.

Viime vuonna tavaravienti kasvoi vajaan prosentin

Tavaraviennin määrä lisääntyi viime vuonna 0,9 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon maaliskuun alussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palveluiden viennin volyymi nousi 0,2 prosenttia.

Vuonna 2016 tavaravienti kasvoi arvoltaan vain Pohjois-Amerikkaan. Vientimme Pohjois-Afrikkaan jäi edellisvuoden lukemiin. Suomen vienti väheni arvoltaan kaikille muille markkina-alueille. Vientimäärä lisääntyi vain vähän, samanaikaisesti kun vientihinnat putosivat. Tavaroiden vientihinnat laskivat viime vuonna kansantalouden tilinpidon maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan keskimäärin 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi putosi 2,9 prosenttia edellisvuodesta.

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain 2016
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 51 780 100,0 -4
EU28 30 653 59,2 -4
Saksa 6 830 13,2 -9
Ruotsi 5 557 10,7 1
Alankomaat 3 485 6,7 -2
Iso-Britannia 2 473 4,8 -11
Belgia 1 727 3,3 13
Ranska 1 585 3,1 6
EU15 25 687 49,6 -4
Euroalue 19 395 37,5 -4
Vienti EU:n ulkopuolelle 21 128 40,8 -4
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 6 422 12,4 -4
Kiina 2 669 5,2 5
Japani 1 012 2,0 -7
Etelä-Korea 643 1,2 -15
Pohjois-Amerikka 4 315 8,3 2
USA 3 912 7,6 4
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 4 065 7,9 -6
Venäjä 2 975 5,7 -6
EFTA-maat 2 348 4,5 0
Norja 1 545 3,0 -1
Afrikka 1 248 2,4 -7
Lähi- ja Keski-itä 933 1,8 -21
Etelä-Amerikka 915 1,8 -14
Brasilia 361 0,7 -24
Lähde: Tulli.
S17.1/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuuden viennin määrä supistuu vielä tänä vuonna hieman. Ensi vuonna viennin arvioidaan kasvavan vajaan prosentin.

Venäjän elokuussa 2014 asettamaa elintarvikkeiden tuontikieltoa jatkettiin kesäkuussa 2015 vuodella ja sitä on edelleen jatkettu vuoden 2017 loppuun saakka. Tuontikielto koskee EU-maita, Yhdysvaltoja, Kanadaa, Australiaa ja Norjaa. Sen piiriin kuuluvat muun muassa maito ja maitotuotteet.

Tuontikiellosta johtuen Suomen koko elintarviketeollisuuden viennin määrä väheni 3,4 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2015 toimialan vientimäärä supistui runsaat 6 prosenttia ja viime vuonna vielä vajaan prosentin.

Elintarvikkeiden osuus koko toimialan viennin arvosta oli viime vuonna 85 prosenttia ja juomien 15 prosenttia. Elintarvikkeiden vienti supistui arvoltaan prosentin vuodentakaisesta, mutta juomien vienti lisääntyi 2 prosenttia. Suomen teollisten elintarvikkeiden vienti Venäjälle putosi arvoltaan 5 prosenttia edellisvuodesta. Juomien vienti väheni arvoltaan 11 prosenttia.

Suomen elintarviketeollisuuden viennistä (ml. juomat ja tupakka) vajaa kolmannes suuntautui pitkään Venäjälle, viidennes Ruotsiin ja vajaat kymmenesosa Viroon. Vuonna 2016 Venäjän osuus elintarviketeollisuuden viennistä oli enää 8,0 prosenttia. Ruotsi oli elintarviketeollisuuden tärkein vientimaa 23,6 prosentin osuudellaan. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, sen osuus oli 9,4 prosenttia.

Maitotaloustuotteiden viennin osuus koko Suomen elintarviketeollisuuden viennistä oli 37 prosenttia vuonna 2013 ennen Venäjän tuontikieltoa. Vuonna 2015 osuus oli laskenut 31 prosenttiin ja viime vuonna se oli 28 prosenttia.

Suomen elintarviketeollisuuden viennistä Venäjälle maitotaloustuotteiden ja juuston osuus oli 60 prosenttia vuonna 2013 ja vielä 53 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2015 osuus oli enää 0,9 prosenttia ja viime vuonna vain 0,1 prosenttia. Näistä luvuista näkee, että Venäjän tuontikielto on iskenyt todella pahasti suomalaiseen meijeriteollisuuteen.

Metsäteollisuus

Paperiteollisuuden viennin arvioidaan tänä vuonna kääntyvän noin prosentin kasvuun. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo jäi kuitenkin vielä joulukuussa 4,8 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Vientihinnat ovat tällä hetkellä lievässä laskussa. Metsä Groupin uusi biotuotetehdas Äänekoskella käynnistetään kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Suomen metsäteollisuuden suurimman tehdasinvestoinnin myötä paperiteollisuuden viennin arvioidaan kasvavan vajaat 7 prosenttia vuonna 2018.

Metsäteollisuuden osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 21,9 prosenttia. Paperiteollisuuden osuus oli 16,9 prosenttia ja puutavarateollisuuden 5,0 prosenttia.

Viime vuonna 69 prosenttia paperiteollisuuden viennistä meni Eurooppaan, arvoltaan vienti supistui 3 prosenttia. Vienti Pohjois-Afrikkaan oli vahvassa nousussa, mutta väheni kaikkiin muihin maanosiin.

Kemianteollisuus

Öljytuotteiden viennin määrä kasvoi viime vuonna laskelmiemme mukaan 27 prosenttia, vuoden 2015 suurseisokin aiheuttaman 19 prosentin supistumisen jälkeen. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti tänä vuonna pysyy viime vuoden lukemissa. Toimialalla tapahtuu ajoittain myös globaalia välityskauppaa. Välityskaupassa suomalainen yritys ostaa tavaran ulkomailta ja myy sen eteenpäin ulkomaille. Kauppa kirjataan vientiin, vaikka tavarat eivät ole kulkeneet Suomen kautta. Ensi vuonna öljytuotteiden viennin odotetaan kasvavan kolmisen prosentin.

Vuonna 2016 kemianteollisuuden tuotteiden osuus koko tavaraviennin arvosta oli 19,7 prosenttia. Öljytuotteiden osuus oli 7,3 prosenttia. Niiden vienti Yhdysvaltoihin ja Ranskaan oli erityisen vahvassa kasvussa.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä kääntyi viime vuonna runsaan prosentin kasvuun. Näiden tuotteiden osuus koko viennin arvosta oli viime vuonna 9,8 prosenttia. Tänä vuonna alan vienti kasvaa puolisen prosenttia.

Kumi- ja muovituotteiden vienti kääntyy tänä vuonna vajaan prosentin kasvuun. Ensi vuonna alan vienti kasvaa samaa tahtia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä kääntyi viime vuonna runsaan prosentin kasvuun. Arvioimme, että kasvuvauhti kiihtyy vajaaseen 2 prosenttiin tänä vuonna ja vajaaseen 4 prosenttiin ensi vuonna.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) lisääntyi viime vuonna peräti 8,5 prosenttia. Lähivuosina viennin kasvu jatkuu 3-4 prosentin tahtia.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) supistui vuonna 2016 neljättä vuotta peräkkäin. Toimitukset Yhdysvaltoihin vähenivät arvoltaan kolmanneksen. Myös vienti Ruotsiin, Kiinaan ja Venäjälle laski selvästi. Marras-joulukuussa sähkölaitteiden vienti kasvoi kuitenkin reippaasti. Alan vienti jäänee tänä vuonna edellisvuoden lukemiin, mutta kasvaa ensi vuonna noin 3 prosenttia.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden uusien vientitilausten arvo nousi loka-joulukuussa 16 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Niiden arvo kuitenkin jäi 5 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kertyneen tilauskannan arvo oli 2 prosenttia edellisvuotista pienempi.

Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 6,6 prosenttia ja tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus oli 5,7 prosenttia.

Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna 36 prosenttia. Ryhmän vienti väheni arvoltaan 11 prosenttia vuodentakaisesta. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli 7 prosenttia, ja niiden vienti supistui arvoltaan 3 prosenttia. Sähkölamppujen ja -valaisimien viennin arvo laski 7 prosenttia, niiden osuus oli runsaat 3 prosenttia.

Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna vajaat 15 prosenttia ja niiden viennin arvo väheni 3 prosenttia edellisvuodesta. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli 9 prosenttia. Niiden vienti nousi arvoltaan 12 prosenttia.

Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli 8,7 prosenttia. Niiden viennin arvo supistui prosentin edellisvuodesta. Viestintälaitteiden suurin tavararyhmä on sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, niiden osuus oli vajaat 80 prosenttia vuonna 2016.

Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli 7 prosenttia, kun niiden vienti kohosi arvoltaan 22 prosenttia edellisvuodesta. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden osuus oli vajaat 5 prosenttia. Tuoteryhmän viennin arvo jäi 6 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.

Metallien jalostus

Metallien jalostuksen viennin kasvuvauhti jatkuu lähivuosina noin 3 prosentin tahtia. Teräksen tuotanto kehittyi viime vuonna Suomessa edelleen suotuisammin kuin EU:ssa keskimäärin. Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan EU28-maiden tuotanto laski 2,3 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas Suomen valmistusmäärä nousi 2,8 prosenttia. Koko maailman teräksen tuotanto lisääntyi 0,8 prosenttia. Kiinan tuotanto nousi 1,2 prosenttia ja koko Aasian 1,6 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto jäi edellisvuoden lukemiin. Kuluvan vuoden tammikuussa maailman teräksen tuotanto kohosi 7 prosenttia viimevuotisesta. Suomessa tuotanto lisääntyi 6 prosenttia, kun taas EU28-maiden keskimääräinen kasvu oli 2,4 prosenttia.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Koneiden ja laitteiden vientimäärä on supistunut jo viisi vuotta peräkkäin, eikä käännettä parempaan vieläkään ole näköpiirissä. Vienti toiseksi tärkeimmälle markkina-alueelle Yhdysvaltoihin sujui viime vuonna heikosti. Arvioimme, että alan vienti supistuu hieman vielä tänä vuonna. Ensi vuonna alan vientimäärän odotetaan kääntyvän parin prosentin kasvuun.

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo kasvoi loka-joulukuussa prosentin vuodentakaisesta ja peräti 26 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli silti joulukuun lopulla 4 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden vienti lisääntyi viime vuonna Väli-Amerikkaan ja Oseaniaan. Toimitukset tärkeimmälle markkina-alueelle Eurooppaan pysyivät edellisvuoden lukemissa. Vienti kaikille muille markkina-alueille väheni.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 6,3 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 66 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 34 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 47 prosenttia oli henkilöautojen vientiä.

Kulkuneuvojen vienti kääntyy tänä vuonna noin 30 prosentin kasvuun. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyy arviolta runsaat 20 prosenttia viimevuotisesta Mercedes Benz GLC-katumaasturin tuotannon käynnistymisen myötä. Muiden kulkuneuvojen vienti kasvaa 50 prosenttia. Vientilukua nostaa selvästi suunniteltu lentokoneiden myynti ja takaisinvuokraus.

Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benz A-sarjan autojen sarjatuotanto aloitettiin elokuussa 2013. Mallin tuotantomäärät kasvoivat 7 600 autosta vuonna 2013 yli 45 000 autoon vuonna 2014. Vuonna 2015 Uudessakaupungissa tehtiin tuotantoennätys kun valmistettiin vajaat 70 000 Mercedes-Benz A-sarjan autoa. Edellinen ennätys, noin 47 000 autoa, oli vuodelta 1992. Suuren kysynnän vuoksi Daimler AG ja Valmet Automotive ovat sopineet, että A-sarjan tuotanto jatkuu Uudessakaupungissa vielä vuonna 2017. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin kuluvan vuoden helmikuussa.

Telakkateollisuuden näkymät ovat erittäin hyvät. Turun telakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2024 asti. Kuluvan vuoden tammikuussa Meyer Turku luovutti matkustajalautan Tallink-varustamolle, ja maaliskuussa Helsinki Shipyard luovutti jäätämurtavan huoltoaluksen Venäjälle. Keväällä 2017 toimitetaan vielä risteilijä Saksaan.

Meyer Turun telakka sai kesällä 2015 peräti neljä uutta risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, jotka toimitetaan vuosina 2018 ja 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2021.

Viime vuoden syyskuussa Carnival Corporation tilasi vielä kolme LNG-risteilijää, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022. Lokakuussa Royal Caribbean Cruises tilasi kaksi risteilijää, jotka toimitetaan vuosina 2022 ja 2024.

Vuonna 2018 moottoriajoneuvojen viennin odotetaan kasvavan vajaan 10 prosentin tahtia. Muiden kulkuneuvojen vienti jää noin 25 prosenttia tämänvuotista pienemmäksi. Koko kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu siten ensi vuonna noin 5 prosenttia.

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta 0,9 1,8 10,5 -14,7 6 2 4 -1,2 4
Puutavarateollisuus 2,6 5,0 0,9 5,7 4 3 2 3,6 3
Paperiteollisuus 8,8 16,9 0,9 -3,5 1 7 1 -0,2 2
Metallien jalostus 6,2 12,0 1,7 3,1 3 3 3 0,6 3
Metallituotteet 1,2 2,4 -12,0 -3,7 1 3 4 -2,9 3
Koneet ja laitteet 6,9 13,4 -0,2 -6,1 -2 2 4 -3,9 3
Kulkuneuvot 3,3 6,3 21,3 -18,7 32 -5 18 10,0 6
Elektroniikka- ja sähköteollisuus 6,3 12,2 -4,8 1,3 2 4 4 -3,1 3
Elintarviketeollisuus 1,2 2,4 -6,4 -0,9 0 1 1 -2,2 1
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,3 -8,8 1,0 1 1 2 -1,8 1
Kemianteollisuus 10,2 19,7 -10,1 10,6 0 2 2 1,1 2
Muu teollisuus 3,4 6,6
Tavaravienti yht.3) 53,9 100,0 -2,5 0,9 2,6 2,9 3,6 0,4 3,0
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 47,3 87,8 0,1 3
Tavara- ja palveluvienti 3) 75,5 2,0 0,7 2,1 2,6 3,3 0,5 2,8
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S17.1/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto