Ulkomaankauppa

Viime vuonna nettoviennin kontribuutio bkt:n kasvuun oli voimakkaasti negatiivinen. Viennin kontribuutio oli +0,6 prosenttiyksikköä, mutta tuonnin oli -1,6 prosenttiyksikköä. Vaihtotase oli ennakkotietojen mukaan vajaat 4 miljardia euroa alijäämäinen. Tänä vuonna nettoviennin kontribuutio kasvuun on selvästi positiivinen, kun tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa ripeämmin kuin tuonti. Arvioimme, että vaihtotaseen alijäämä supistuu noin miljardiin euroon. Tavaravientiä kasvattavat tänä vuonna kaksi risteilijätoimitusta.

VIENTI

Tavaravienti kasvaa tänä vuonna noin 2,5 prosenttia kulkuneuvoteollisuuden ansiosta

Kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa tänä vuonna tuntuvasti laivatoimitusten ansiosta, mikä vauhdittaa tavaraviennin kasvuvauhtia viime vuoden 0,9 prosentista 2,6 prosenttiin. Suomen tavaraviennin määrä kasvaa tänä vuonna jonkin verran enemmän kuin kansainvälinen vientikysyntä. Telakkateollisuus toimittaa sekä risteilyaluksen että jättiristeilyaluksen vuonna 2019, mikä tuntuvasti nostaa tavaraviennin kasvulukua. Kahden Mercedes Benz -automallin valmistus rinnakkain Uudenkaupungin autotehtaalla kasvattaa moottoriajoneuvojen vientiä tuntuvasti. Kasvuarviomme henkilöautojen osalta on kuitenkin varovaisempi kuin viime syksynä, koska lisääntyvä protektionismi ja epävarma poliittinen tilanne monessa maassa ovat selviä uhkia viennin suotuisalle kehitykselle.

Puutavarateollisuuden, metallien jalostuksen, alkutuotannon sekä kaivannaistoiminnan vientimäärä jää viimevuotista pienemmäksi. Elintarviketeollisuuden, öljynjalostusteollisuuden sekä kemikaalien viennin odotetaan kääntyvän kasvuun. Palvelujen viennin uskotaan nousevan 3 prosenttia tänä vuonna. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa siten 2,7 prosenttia.

Tavaroiden vientihinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 4,8 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi kohosi keskimäärin 5,4 prosenttia edellisvuodesta. Etla arvioi, että tavaroiden vientihinnat nousevat tänä vuonna noin 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia.

Vuosina 2020–2021 Suomen tavaravienti kasvaa kansainvälisen vientikysynnän tahdissa. Etla arvioi, että tavaravienti kasvaa 2,1 prosenttia molempina vuosina. Palveluvienti kasvaa kuten aiempina vuosina nopeammin kuin tavaravienti. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa 2,4 prosenttia. Metallien jalostuksen, kaivannaistoiminnan ja alkutuotannon vienti kääntyy ensi vuonna kasvuun. Arvioimme, että puutavarateollisuuden vienti vähenee edelleen rakentamisen heikentymisen myötä.

 

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Maa-, metsä- ja kalatalous 0,7 1,1 30,9 -6,0 -1 2 2 -0,4 2
Kaivannaistoiminta 0,6 1,0 72,2 15,1 -6 2 2 19,4 0
Elintarviketeollisuus 1,3 2 4,2 -5,6 1 1 1 -2,5 1
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,2 6,6 3,1 2 2 2 -0,4 1
Puutavarateollisuus 2,8 4,4 9,5 -5,3 -1 -1 -1 2,4 -1
Paperiteollisuus 10,3 16,1 4,9 4,3 2 2 2 1,0 2
Öljynjalostus 5,2 8,1 3,7 -3,9 2 2 2 -0,9 2
Kemikaalit ml. lääkeaineet 5,7 8,9 -2,8 -4,6 0 1 2 -2,3 1
Kumi- ja muovituotteet 1,5 2,4 5,9 2,6 2 2 2 2,2 2
Metallien jalostus 8,5 13,3 -0,9 5,6 -1 2 3 2,6 2
Metallituotteet 1,4 2,1 -1,3 2,2 2 2 2 -3,5 2
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 7,4 11,7 9,8 3,0 2 2 3 2,8 2
Koneet ja laitteet 8,2 12,8 10,9 4,0 2 2 2 0,7 2
Kulkuneuvot 5,3 8,4 65,0 -2,2 19 4 2 18,8 7
Muu teollisuus 4,2 6,6
Tavaravienti yht.3) 63,2 100,0 8,0 0,9 2,6 2,1 2,1 0,8 2,3
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 55,8 88,3 2,0 2
Tavara- ja palveluvienti 3) 91,0 7,7 1,4 2,7 2,4 2,4 2,1 2,6
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S19.1/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain 2018
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 63 843 100,0 7
EU28 38 070 59,6 6
Saksa 9 649 15,1 14
Ruotsi 6 591 10,3 7
Alankomaat 4 305 6,7 4
Iso-Britannia 2 836 4,4 6
Belgia 1 947 3,0 -1
Ranska 1 791 2,8 -2
EU15 31 687 49,6 7
Euroalue 24 362 38,2 4
Vienti EU:n ulkopuolelle 25 773 40,4 8
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 8 494 13,3 8
Kiina 3 532 5,5 4
Japani 1 477 2,3 14
Etelä-Korea 967 1,5 23
Pohjois-Amerikka 4 976 7,8 7
USA 4 309 6,7 6
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 4 916 7,6 7
Venäjä 3 328 5,2 -3
EFTA-maat 2 454 3,8 2
Norja 1 694 2,7 6
Afrikka 1 665 2,6 27
Lähi- ja Keski-itä 990 1,6 -11
Etelä-Amerikka 917 1,4 -4
Brasilia 305 0,5 -13
Lähde: Tulli.
S19.1/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Metsäteollisuus

Koko metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna 10 prosenttia edellisvuodesta. Paperiteollisuuden viennin arvo kohosi 13 prosenttia, mutta puutavarateollisuuden viennin arvo väheni prosentin. Rakennuspuusepän tuotteiden, lehtipuuvanerin ja puutalojen vienti oli laskussa. Sahatavaran vientimäärä väheni vuonna 2018, vaikka tuotanto olikin nousussa. Paperiteollisuuden vientihinnat kääntyivät nousuun lokakuussa 2017. Viime vuonna toimialan vientihinnat kohosivat keskimäärin peräti 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Kova kysyntä maailmanmarkkinoilla on nostanut hintoja. Näyttää kuitenkin nyt siltä, että hintojen nousu on pysähtymässä.

Puutavarateollisuuden viennin määrä väheni viime vuonna 5,3 prosenttia, mutta paperiteollisuuden viennin määrä nousi 4,3 prosenttia. Metsä-teollisuus ry:n mukaan sellun vienti kasvoi eniten. Yli puolet metsäteollisuuden viennin arvon kasvusta tuli sellun viennistä. Vajaa puolet sellun tuotannosta menee tänä päivänä vientiin. Metsä Groupin suuri biotuotetehdas Äänekoskella käynnistettiin elokuussa 2017. Paperi on kuitenkin edelleen metsäteollisuuden tärkein vientituote. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo nousi kuluvan vuoden tammikuussa 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Arvioimme, että paperiteollisuuden vienti kasvaa lähivuosina noin 2 prosentin tahtia.

Kemianteollisuus

Öljytuotteiden viennin määrä supistui viime vuonna laskelmiemme mukaan vajaat 4 prosenttia. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti kasvaa tänä vuonna runsaat 2 prosenttia. Toimialalla tapahtuu ajoittain myös globaalia välityskauppaa. Välityskaupassa suomalainen yritys ostaa tavaran ulkomailta ja myy sen eteenpäin ulkomaille. Kauppa kirjataan kansantalouden tilinpidossa vientiin, vaikka tavarat eivät ole kulkeneet Suomen kautta. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä supistui viime vuonna 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Alan vienti jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin. Ensi vuonna vienti kasvaa prosentin. Kumi- ja muovituotteiden vienti lisääntyi viime vuonna vajaat 3 prosenttia. Tänä vuonna kasvua kertyy runsaat 2 prosenttia ja ensi vuonna alan vienti kasvaa puolitoista prosenttia.

Metallien jalostus

Metallien jalostuksen vienti kasvoi voimakkaasti vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Osittain tämä johtui kaasuputkien toimituksista avomerelle, Ruotsiin ja Venäjälle. Viime vuoden lopun korkean vertailutason takia arvioimme, että metallien jalostuksen vienti vähenee tänä vuonna runsaan prosentin viimevuotisesta. Ensi vuonna vientimäärä lisääntyy vajaat 2 prosenttia.

Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Association) tilastojen mukaan koko maailman teräksen tuotanto lisääntyi kuluvan vuoden tammikuussa prosentin viimevuotisesta. EU28-maiden tuotanto supistui keskimäärin 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja Suomen valmistusmäärä väheni 16 prosenttia. Kiinan tuotanto nousi 4,3 prosenttia ja koko Aasian lisääntyi 2,3 prosenttia. Pohjois-Amerikan tuotanto kasvoi 7,3 prosenttia.

Yhdysvallat ilmoitti viime vuoden maaliskuussa, että maa ottaa käyttöön teräs- ja alumiinitullit. Terästulli on 25 prosenttia ja alumiinitulli on 10 prosenttia. Tullit astuivat voimaan kesäkuussa koskien EU-maita.

Koko maailman teräksen kulutus kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2019 kansainvälisen teräsjärjestön (The World Steel Association) lokakuussa 2018 tehdyn arvion mukaan. Poislukien Kiina, maailman kulutus kasvaa tänä vuonna 2,7 prosenttia. Kiinan osuus koko maailman terästuotteiden kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 47 prosenttia. Teräksen kysyntä Kiinassa jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin. Kehittyneiden maiden teräksen kysyntä kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2019. Yhdysvalloissa teräksen kysynnän kasvu hidastuu tänä vuonna 1,3 prosenttiin. Japanissa teräksen kysyntä kasvaa vain puolisen prosenttia. EU-maiden teräksen kysyntä lisääntyy 1,7 prosenttia tänä vuonna. Saksassa kulutus kasvaa 1,7 prosenttia ja Italiassa teräksen kulutus kasvaa prosentin. Kehittyvien maiden teräksen kysyntä (poislukien Kiina) kasvaa 3,9 prosenttia vuonna 2019. Intiassa teräksen kysyntä kasvaa tänä vuonna 7,3 prosenttia. Venäjällä teräksen kulutuksen kasvuvauhti jää alle puolen prosentin. Keski- ja Etelä- Amerikassa kysyntä kasvaa runsaat 4 prosenttia vuonna 2019.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo supistui loka-joulukuussa 27 prosenttia vuodentakaisesta, koska edelliselle vuodelle ajoittuivat laivatilaukset. Edellisestä neljänneksestä kasvua kertyi kuitenkin arvoltaan 5 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli joulukuun lopulla 12 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja 3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden viennin määrä lisääntyi viime vuonna 4 prosenttia edellisvuodesta. Joulukuussa vientimäärä jäi kuitenkin vuodentakaista pienemmäksi. Arvioimme, että alan vientimäärä lisääntyy vajaat 2 prosenttia tänä vuonna kansainvälisen vientikysynnän hidastuessa. Ensi vuonna viennin odotetaan kasvavan noin 2 prosenttia.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 8,4 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 78 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 22 prosenttia. Kulkuneuvojen viennin määrä supistui viime vuonna 2 prosenttia, vaikka moottoriajoneuvojen vienti lisääntyi 18 prosenttia. Muiden kulkuneuvojen vienti supistui 39 prosenttia. Vuonna 2019 koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa noin 20 prosenttia, kun moottoriajoneuvojen vienti arvioimme mukaan kasvaa 10 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen vienti lisääntyy runsaat 60 prosenttia viimevuotisesta.

Mercedes-Benz uuden A-sarjan autojen tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2018 Uudenkaupungin autotehtaalla. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin helmikuussa 2017, GLC-katumaastureita on valmistettu jo 100 000 kappaletta Uudenkaupungin tehtaalla. Autonvalmistuksen lisäksi Valmet automotive aikoo aloittaa akkujen sarjatuotannon Salossa vielä kuluvan vuoden aikana. Autojen kysyntä- ja vientinäkymien uhkana on Yhdysvaltojen mahdollinen lisävero Euroopassa valmistetuille autoille. Jos autotullit toteutuvat, kysyntänäkymät heikentyvät selvästi, koska arviolta noin puolet tuotannosta menee Saksan kautta Yhdysvaltoihin. Ennusteemme perustuu kuitenkin oletukseen, ettei uhka toteudu, koska emme ota kantaa poliittisten päätösten todennäköisyyteen.

Telakkateollisuuden tilanne on erittäin hyvä. Turun telakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2024 asti, ja myös Rauman telakan tilauskanta on vahvassa nousussa. Meyer Turun telakka sai kesällä 2015 neljä risteilijätilausta. TUI Cruises tilasi kaksi risteilyalusta, joista toinen toimitettiin huhtikuussa 2018 ja toinen tammikuussa 2019. Carnival Corporation puolestaan tilasi neljä risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Saksassa ja kaksi Suomessa. Turun telakalla rakennettavat risteilijät valmistuvat vuosina 2019 ja 2021. Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 vielä kolme LNG-risteilijää, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022. Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi kaksi risteilijää, jotka toimitetaan vuosina 2023 ja 2024. Saksalainen TUI Cruises tilasi helmikuussa 2018 risteilyaluksen Turun telakalta. Alus toimitetaan vuonna 2023.

Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen neljän taistelualuksen rakentamisesta. Niiden rakentaminen aloitetaan vuonna 2020 ja projekti kestää vuoteen 2027 asti. Koska alukset toimitetaan kotimaahan, ne eivät näy vientitilastoissa. Rauman telakka ja AS Tallink Grupp ovat solmineet aiesopimuksen matkustaja-autolautan rakentamisesta. Olettaen että tilaus vahvistetaan, alus toimitetaan vuoden 2021 lopussa. Lisäksi Rauma Marine Constructions ja Kvarken Link ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vaasa-Uumaja välin liikenteeseen tulevan lautan rakentamisesta. Autolautta valmistuu vuonna 2021.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä lisääntyi viime vuonna 3 prosenttia. Arvioimme, että alan viennin määrä lisääntyy vajaat 2 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi loka-joulukuussa 16 prosenttia vuodentakaisesta ja 12 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Joulukuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 9 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 5,3 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,3 prosenttia. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) lisääntyi viime vuonna vajaat 5 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna viennin määrä kasvaa runsaat 2 prosenttia. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna vajaat 16 prosenttia, ja niiden viennin arvo nousi 12 prosenttia edellisvuodesta.

Viestintälaitteiden (toimiala C263) osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli vajaat 10 prosenttia. Niiden viennin arvo nousi 12 prosenttia edellisvuodesta. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli runsaat 7 prosenttia. Niiden vienti väheni arvoltaan 3 prosenttia. Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli runsaat 6 prosenttia, ja niiden vienti supistui arvoltaan 8 prosenttia edellisvuodesta.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Alan viennin kasvu jää tänä ja ensi vuonna prosentin tuntumaan. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala. Niiden osuus koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna 37 prosenttia. Ryhmän vienti kasvoi arvoltaan 2 prosenttia vuodentakaisesta. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli vajaat 9 prosenttia, niiden viennin arvo kohosi 18 prosenttia edellisvuodesta.

TUONTI

Tavaratuonti kasvaa tänä vuonna hitaasti

Tavaratuonti kasvoi viime vuonna selvästi tavaravientiä enemmän. Tänä vuonna tilanne on päinvastainen, tavaratuonnin määrä kasvaa vain vajaan prosentin, eli huomattavasti vähemmän kuin tavaravienti. Vuosina 2020–2021 tavaratuonti lisääntyy vajaan 2 prosentin tahtia. Tavara- ja palvelutuonnin ennustetaan lisääntyvän yhteensä 0,3 prosenttia tänä vuonna ja 2,3 prosenttia ensi vuonna.

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan tavaratuonnin määrä lisääntyi viime vuonna 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Palvelutuonnin määrä kohosi peräti 7,7 prosenttia. Tuonti kasvoi siten yhteensä 4,3 prosenttia, mikä oli huomattavasti enemmän kuin viennin kasvu. Vuoden viimeisellä neljänneksellä palvelutuonti nousi 5,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratuonti lisääntyi 2,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuontihinnat nousivat vuonna 2018 keskimäärin 4 prosenttia edellisvuotisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi kohosi keskimäärin 5,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti lisääntyi viime vuonna 3,5 prosenttia ja kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) nousi 5,4 prosenttia edellisvuodesta, kun Tullin ilmoittama tuonnin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vastaavan hyödykeryhmän tuontihintaindeksillä. Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Ne eivät kuitenkaan aina kulje ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita tarvitaan tuotantoprosessiin, joka käynnistetään vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus 2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet 24,8 37,4 19,7 3,5 0,2 0,8 0,9 5,4 0,8
Poltto- ja voiteluaineet 10,3 15,5 -0,4 0,9 -0,7 1,4 1,4 -0,8 1,0
Investointitavarat & 14,9 22,4 5,8 0,9 2,6 2,4 3,0 3,3 2,5
kuljetusvälineet
Kulutustavarat 16,5 24,8 1,1 2,2 0,9 1,4 1,4 2,6 1,4
-kestokulutustavarat ml. henkilöautot 4,2 6,3 4,9 5,4 2,4 2,0 2,0 5,6 2,3
-puolikestävät ja kertakulutustavarat 12,3 18,5 -0,2 1,0 0,3 1,2 1,2 1,6 1,0
Koko tavaratuonti2) 61,9 100 5,2 2,6 0,8 1,7 1,6 2,7 1,4
Tavara- ja palvelutuonti2) 92,1 3,8 4,3 0,3 2,3 2,3 3,0 1,9
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S19.1/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti kääntyi viime syyskuussa laskuun, joten niiden tuonnin määrä pysyy tänä vuonna keskimäärin lähes viime vuoden lukemissa. Seuraavina vuosina hyödykeryhmän tuonnin määrä kasvaa vajaan prosentin tahtia. Poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvioidaan vähenevän hieman tänä vuonna. Seuraavina vuosina kasvua kertyy noin puolitoista prosenttia.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän vajaat 3 prosenttia vuonna 2019. Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 -lentokonetta, joista kolmastoista kone tuotiin Suomeen kuluvan vuoden helmikuussa. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin.

Fennovoima odottaa saavansa ydinvoimalan rakentamisluvan vuonna 2021, joten näillä näkymin rakentaminen voi alkaa vuoden 2022 paikkeilla. Rakentamisluvan saaminen edellyttää, että Säteilyturvakeskus antaa ensin myönteisen turvallisuusarvion. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkynee siten vasta vuodesta 2022 eteenpäin.

Kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) kasvaa edelleen selvästi nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2019–2023 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti kasvaa keskimäärin 2,3 prosenttia. Puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa useimmiten yksityisen kulutuksen tahdissa. Tänä vuonna ryhmän tuonti kuitenkin jää lähes edellisvuoden lukemiin. Vuosina 2020–2021 puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa runsaan prosentin vuosivauhtia.

MAKSUTASE

Vaihtotase pysyy alijäämäisenä vielä tänä vuonna

Vaihtotase oli viime vuoden heinäkuussa julkaistuista ennakkotiedoista poiketen alijäämäinen myös vuonna 2017. Kuluvan vuoden tammikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan vaihtotase olikin 0,7 miljardia euroa alijäämäinen, eikä 1,4 miljardia ylijäämäinen, kuten aiemmin ilmoitettiin. Vuonna 2018 vaihtotase oli vajaat 4 miljardia alijäämäinen, mikä käy ilmi helmikuussa julkaistusta maksutasetilastosta. Tarkemmat kansantalouden tilinpidon sektoritilastot julkaistaan maaliskuun puolivälissä tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen. Vaihtotase on nyt ollut alijäämäinen kahdeksan vuotta peräkkäin.

Etla arvioi, että vaihtotaseen alijäämä pienenee tänä vuonna tuntuvasti, noin miljardiin euroon. Vuonna 2020 vaihtotaseen odotetaan kääntyvän lievästi ylijäämäiseksi. Kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna tuntuvasti, ja palvelutaseen alijäämä pienenee selvästi. Niinpä tavaroiden ja palvelujen tase kääntyy ylijäämäiseksi. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pienenee tänä vuonna jonkin verran.

Kauppataseen ylijäämä putosi viime vuonna 1,7 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon, kun tavaroiden viennin arvo kohosi vajaat 6 prosenttia ja tavaroiden tuonnin arvo nousi vajaat 7 prosenttia. Tavaraviennin arvo kasvaa tänä vuonna runsaat 3 prosenttia, kun vientihinnat nousevat puoli prosenttia ja vientimäärä kasvaa vajaat 3 prosenttia. Tavaroiden tuontihinnat puolestaan laskevat noin 0,3 prosenttia, ja määrä kasvaa vajaan prosentin, jolloin tavaratuonnin arvo nousee puolisen prosenttia viimevuotisesta. Kauppataseen ylijäämä nousee siten tänä vuonna 2,9 miljardiin euroon. Ylijäämä kohoaa selvästi vuosina 2020–2021, kun sekä tavaraviennin määrä että hinta nousevat enemmän kuin tavaratuonnin määrä ja hinta.

Palvelutaseen alijäämä syveni viime vuonna 2,3 miljardiin euroon. Tänä vuonna alijäämä pienenee selvästi 1,4 miljardiin euroon. Vuosina 2020–2021 alijäämä suurenee jälleen. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä, mutta niiden osuus palveluviennin arvosta on enää neljännes. Kuljetusten osuus on noin 15 prosenttia ja matkailun 12 prosenttia. Palvelutuonnissa kuljetusten osuus on noin 20 prosenttia, matkailun 18 prosenttia ja televiestinnän 12 prosenttia.

Tavaroiden ja palvelusten tase kääntyy tänä vuonna 1,5 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2020 se nousee hieman 1,7 miljardiin euroon ja vuonna 2021 ylijäämä kohoaa noin 1,8 miljardiin euroon.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2017* 2018E 2019E 2020E 2021E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 59,7 63,2 65,1 67,0 68,7
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 58,0 61,9 62,2 63,6 64,8
Kauppataseen ylijäämä 1,7 1,2 2,9 3,4 3,9
Palveluvienti 26,5 27,8 29,0 30,3 31,6
Palvelutuonti 27,6 30,2 30,4 32,0 33,7
Palvelutaseen ylijäämä -1,1 -2,3 -1,4 -1,7 -2,1
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -1,4 -2,7 -2,5 -1,5 -1,4
Vaihtotaseen ylijäämä -0,7 -3,8 -1,0 0,2 0,4
Vaihtotaseen ylijäämä/BKT, % -0,3 -1,6 -0,4 0,1 0,2
Vaihtotaseen ylijäämä/viennin arvo, % -0,8 -4,2 -1,0 0,2 0,4
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S19.1/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syveni viime vuonna noin 2,7 miljardiin euroon. Nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta putosivat maksutasetilaston mukaan 0,4 miljardia alijäämäiseksi. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuva EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Vuonna 2016 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 2,3 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot, mutta vuonna 2017 vain 0,1 miljardia euroa suuremmat. Viime vuonna ulkomailta saadut omaisuustulot näyttävät jääneen pienemmiksi kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja kuin mitä Suomeen on saatu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäiseksi vuonna 2015. Vuonna 2016 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 3,1 miljardia euroa ylijäämäinen, mutta se kääntyi vajaan miljardin euron alijäämään vuonna 2017. Vuoden 2018 tilastot julkaistaan maaliskuun puolivälissä. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä, koska se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä. Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä. Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pienenee hieman tänä vuonna 2,5 miljardiin euroon. Alijäämän odotetaan selvästi pienenevän vuonna 2020.

Yrityssektorin säästäminen nousee lähivuosina hieman

Kansantalouden säästämisestä valtaosa tulee yrityssektorista. Yritysten säästäminen putosi viime vuonna 11,6 miljardista eurosta 10,6 miljardiin euroon. Tänä vuonna yritysten säästäminen nousee hieman 11,2 miljardiin euroon. Vuonna 2020 säästäminen nousee lisää, 11,9 miljardiin euroon. Yrityssektorin säästämisen odotetaan kasvavan 12,4 miljardiin euroon vuonna 2021.

Kotitaloussektorin säästäminen kääntyi velkaantumiseksi jo vuonna 2014. Viime vuonna velkaantuminen laski tuntuvasti 2,1 miljardista
eurosta 1,1 miljardiin euroon ja tänä vuonna se laskee vielä hieman, 0,9 miljardiin euroon. Ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen pysyy noin 0,9 miljardissa eurossa, mutta vuonna 2021 velkaantuminen vähenee 0,7 miljardiin euroon.

Säästämisestä löytyy lisää tietoa osiosta yksityinen kulutus sekä erillisestä artikkelista.

 

 

 

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto