Ulkomaankauppa

Palveluvienti ja -tuonti supistuvat tänä vuonna enemmän kuin tavaroiden ulkomaankauppa. Koronapandemian seurauksena palveluviennin määrä supistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,1 prosenttia vuoden takaisesta ja palvelutuonnin määrä väheni 10,2 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tavaraviennin määrä putosi 6,5 prosenttia ja tavaratuonnin määrä laski 5,8 prosenttia. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen jää myös lähivuosina negatiiviseksi. Tavaraviennin vähenemiseen tänä vuonna vaikuttavat koronakriisin lisäksi metsäteollisuuden lakko vuoden alussa, suurten kaasuputkitoimitusten loppuminen ja risteilijätoimituksen siirtyminen ensi vuodelle. Arvioimme, että vaihtotaseen alijäämä pysyy tänäkin vuonna runsaassa miljardissa eurossa. Myös lähivuosina vaihtotase jää alijäämäiseksi, vaikka kauppatase onkin selvästi ylijäämäinen.

VIENTI

Tavaravienti supistuu tänä vuonna 8 prosenttia koronan takia

Palveluviennin määrä on pitkään kasvanut selvästi nopeammin kuin tavaraviennin määrä, mutta koronapandemian myötä tilanne muuttui täysin. Tavaraviennin määrä supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 9,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä 3,9 prosenttia vuoden takaisesta kansantalouden tilinpidon mukaan. Tullin tilastojen mukaan pudotus toisella neljänneksellä oli kuitenkin huomattavasti suurempi, 15 prosenttia, kun Tullin viennin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vientihintaindeksillä. Palveluviennin määrä jäi puolestaan ensimmäisellä neljänneksellä 4,9 prosenttia ja toisella neljänneksellä 28,2 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Tavaraviennin määrä väheni siten 6,5 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja palveluviennin määrä väheni 17,1 prosenttia.

Tavaroiden vientikysyntä on tällä hetkellä selvästi piristymään päin. Palveluviennin tilanne on sen sijaan hieman vaikeammin arvioitavissa, koska osa sen alaeristä on hyvin paljon kytköksissä koronapandemian kehittymiseen ja sen jarruttamiseen.

Ensimmäisen vuosipuoliskon vientitilastojen ja muiden tilastoindikaattoreiden perusteella arvioimme, että tavaraviennin määrä supistuu tänä vuonna 8 prosenttia ja palveluviennin määrä vähenee noin 19 prosenttia. Vienti yhteensä supistuu siten 12 prosenttia. Lähes kaikkien toimialojen vienti jää viimevuotista pienemmäksi. Vain kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vienti on kasvussa.

Etla arvioi, että tavaravienti kasvaa 4,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022. Palveluvienti kääntyy ensi vuonna noin 9 prosentin kasvuun. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa 5,5 prosenttia vuonna 2021 ja 5,2 prosenttia vuonna 2022.

Vuonna 2021 kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa näillä näkymin toimialoista eniten, kun sekä moottoriajoneuvojen että laivojen vienti nousee tuntuvasti. Öljynjalostusteollisuuden kasvuluku on suuri vuonna 2022, koska edellisvuoden vertailutaso jää hyvin matalaksi huoltoseisokin takia.

 

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2019 2019 2018 2019 2020E 2021E 2022E 15-19 20-24E
Maa-, metsä- ja kalatalous 0,7 1,1 -5,8 -2,9 -8,2 9,8 1,6 0,1 1,7
Kaivannaistoiminta 0,6 1,0 17,6 0,7 -16,4 7,4 0,0 21,6 -1,3
Elintarviketeollisuus 1,4 2,2 -5,5 11,4 -4,2 1,5 1,0 0,3 0,0
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,1 1,5 0,0 -7,7 7,3 0,8 0 0,4
Puutavarateollisuus 2,7 4,1 -5,2 -4,5 -8,6 2,5 1,6 1,1 -0,2
Paperiteollisuus 9,7 14,9 4,3 -4,4 -10,7 7,8 0,8 0,4 -0,2
Öljynjalostus 5,2 8,1 -3,9 6,8 -4,7 -10,0 16,0 1,7 0,9
Kemikaalit ml. lääkeaineet 5,7 8,8 -4,7 1,3 2,4 0,0 1,6 -1,9 1,4
Kumi- ja muovituotteet 1,5 2,3 2,6 -1,6 -5,9 4,5 1,7 1,3 1,1
Metallien jalostus 8,5 13,1 5,6 2,4 -9,8 4,6 3,1 2,5 1,0
Metallituotteet 1,4 2,1 2,3 0,2 -1,8 0,5 0,8 -3,1 0,9
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 7,5 11,5 2,6 -0,6 -8,7 9,5 3,9 1,5 2,6
Koneet ja laitteet 8,6 13,3 4,3 4,5 -5,6 7,5 2,5 2,6 2,6
Kulkuneuvot 6,5 10 -2,1 20,5 -42,3 58,7 6,7 14,0 1,1
Muu teollisuus 4,2 6,4
Tavaravienti yht.3) 64,8 100,0 0,8 3,9 -8,3 4,3 4,3 2,4 1,2
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 57,3 88,5 2,3 1,1
Tavara- ja palveluvienti 3) 96,5 1,7 7,5 -11,9 5,5 5,2 4,4 1,1
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S20.2/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain tammi-kesäkuussa 2020
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 27 345 100,0 -17
EU27 15 124 55,3 -18
Saksa 3 579 13,1 -31
Ruotsi 3 005 11,0 -12
Alankomaat 1 926 7,0 -10
Ranska 887 3,2 -13
Belgia 841 3,1 -25
Viro 837 3,1 -4
EU15 13 351 48,8 -20
Euroalue 10 369 37,9 -20
Vienti EU:n ulkopuolelle 12 221 44,7 -17
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 3 485 12,7 -16
Kiina 1 457 5,3 -17
Japani 587 2,1 -26
Etelä-Korea 376 1,4 -8
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 3 038 11,1 6
Venäjä 1 401 5,1 -20
Iso-Britannia 1 012 3,7 -27
Pohjois-Amerikka 2 182 8,0 -21
USA 1 901 7,0 -24
EFTA-maat 1 286 4,7 1
Norja 806 2,9 -12
Afrikka 627 2,3 -14
Etelä-Amerikka 607 2,2 22
Brasilia 238 0,9 32
Lähi- ja Keski-itä 440 1,6 -4
Lähde: Tulli.
S20.2/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Palveluviennin eristä matkailun ja kuljetusten viennin arvot supistuvat tänä vuonna eniten

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus palveluviennin arvosta oli viime vuonna 36,4 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 14,1 prosenttia ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 10,7 prosenttia. Matkailun osuus oli 10,5 prosenttia ja henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osuus 10 prosenttia. Viiden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palveluviennin arvosta oli siten 81,7 prosenttia.

Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen palveluvienti putosi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla arvoltaan 17,5 prosenttia vuoden takaisesta. Prosenttiluku on sama kuin Tilastokeskuksen elokuun puolivälissä julkaisemassa tavaroiden ja palveluiden pikaennakossa.

Matkailu romahti täysin toisella neljänneksellä, joten vuoden alkupuoliskolla matkailu jäi 48,5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kuljetusten viennin arvo supistui 40,3 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen, eli rojaltien ja lisenssimaksujen, viennin arvo väheni 29,9 prosenttia tammi-kesäkuussa. Tuotannolliset palvelut laskivat 26,8 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut vähenivät arvoltaan 15,2 prosenttia edellisvuodesta ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen viennin arvo supistui 9,2 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen viennin arvo oli sen sijaan 2,7 prosentin kasvussa, mutta pudotus viime vuoden lopun lukemista oli huomattava.

Paperiteollisuuden vienti kärsi vuoden alussa metsäteollisuuden lakoista

Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo jäi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 18,3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Koko paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin arvo supistui kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 21 prosenttia viimevuotisesta. Toimialan vientihinnat jäivät keskimäärin noin 9 prosenttia viimevuotista matalammiksi, ja toimialan viennin määrä väheni 12 prosenttia vuoden takaisesta. Metsäteollisuuden lakot vuoden alussa vaikuttivat tuntuvasti viennin laskuun. Koronakriisin aiheuttaman entistä heikomman vientikysynnän seurauksena arvioimme, että toimialan viennin määrä supistuu noin 11 prosenttia tänä vuonna. Paperi on edelleen metsäteollisuuden tärkein vientituote, sen tuotannosta valtaosa menee vientiin. Vajaat puolet sellun tuotannosta viedään ulkomaille.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientimäärä lisääntyi vuoden alkupuoliskolla

Kemianteollisuuden uusien tilausten arvo jäi vuoden alkupuoliskolla 2,7 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, kun niiden arvo putosi toukokuussa 15 prosenttia ja kesäkuussa 12 prosenttia vuoden takaisesta. Öljytuotteiden viennin arvo putosi tammi-kesäkuussa 38 prosenttia viimevuotisesta. Samanaikaisesti hinnat laskivat noin 33 prosenttia, joten laskelmiemme mukaan viennin määrä väheni vajaat 5 prosenttia. Toiselle neljännekselle suunniteltu viiden vuoden välein pidettävä Nesteen suuri huoltoseisokki on jouduttu siirtämään ensi vuodelle koronapandemian takia, koska huoltotyöntekijöistä suuri osa tulee ulkomailta. Arvioimme nyt, että öljytuotteiden viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 5 prosenttia.

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet (ml. lääkeaineet) on ainoa toimiala, jonka vientimäärä on lisääntynyt vuoden alkupuoliskolla. Lääkeaineiden ja lääkkeiden viennin arvo oli kovassa nousussa. Arvioimme, että kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia viimevuotisesta. Kumi- ja muovituotteiden viennin odotetaan supistuvan noin 6 prosenttia kuluvana vuonna.

Koronakriisin lisäksi kaasuputkitoimitusten loppuminen vaikuttaa tänä vuonna metallien jalostuksen viennin laskuun

Covid-19-kriisin takia koko maailman teräksen kulutus supistuu 6,4 prosenttia vuonna 2020, kansainvälisen teräsjärjestön (The World Steel Association) kesäkuussa 2020 tehdyn arvion mukaan. Teräksen kysynnän odotetaan elpyvän vuonna 2021 ja kasvavan 3,8 prosenttia tämänvuotisesta.

Suomen metallien jalostuksen vientimäärä jää Etlan arvion mukaan tänä vuonna noin 10 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Koronakriisin lisäksi viennin laskuun vaikuttaa tuntuvasti kaasuputkitoimitusten loppuminen. Kaasuputkitoimitukset Nord Stream 2 -hankkeeseen alkoivat vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, jolloin metallien jalostuksen vienti kasvoi voimakkaasti. Kaasuputkia vietiin avomerelle, Ruotsiin ja Venäjälle yhteensä 310 miljoonan euron arvosta.

Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaasuputkia vietiin avomerelle 148 miljoonan euron arvosta. Toisella neljänneksellä kaasuputkia vietiin avomerelle ja Venäjälle 458 miljoonan euron arvosta ja kolmannella neljänneksellä 358 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2019 kaasuputkia vietiin siten kaiken kaikkiaan 964 miljoonan euron arvosta.

Nord Stream 2 -hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä, mutta kaasuputkia rakentava sveitsiläisyhtiö keskeytti työt joulukuun lopulla ja vetäytyi kokonaan hankkeesta, kun se joutui Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi osana isompaa puolustusmenojen pakettia. Putkilinjasta 94 prosenttia on jo tehty, ja siitä osa on merenalainen. Kaasuputkihankkeen valmistumisajankohta on kuitenkin nyt täysin hämärän peitossa pakotteiden takia.

Koronapandemia on kova takaisku Suomen telakkateollisuudelle

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo supistui huhti-kesäkuussa 37 prosenttia vuodentakaisesta ja 32 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli kesäkuun lopulla 8 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja 3 prosenttia matalammalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden viennin määrän odotetaan jäävän tänä vuonna noin 6 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi heikon kansainvälisen vientikysynnän seurauksena. Kesäkuussa vienti kuitenkin piristyi jo huomattavasti toukokuun pohjalukemista.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli tammi-kesäkuussa enää 6 prosenttia. Viime vuonna moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 65 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 35 prosenttia.

Vuonna 2020 koko kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu noin 42 prosenttia, kun moottoriajoneuvojen vienti arviomme mukaan vähenee vajaan kolmanneksen ja muiden kulkuneuvojen vienti supistuu noin 70 prosenttia viimevuotisesta.

Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin helmikuussa 2017 ja Mercedes-Benz uuden A-sarjan autojen tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2018. Uusi tuotantoennätys saavutettiin vuonna 2019, kun Uudenkaupungin tehtaalla valmistui 114 000 henkilöautoa. Arviolta noin puolet autotehtaan tuotannosta menee Yhdysvaltoihin Saksan kautta.

Autonvalmistuksen lisäksi Valmet Automotive panostaa akkujen tuotantoon Salossa, missä sarjatuotanto aloitettiin vuoden 2019 lopulla. Akkutehtaan tuotantoa ollaan nostamassa ennätystasolle, akkujen jatkuvasti kasvavan kysynnän myötä. Lähivuosina akkujärjestelmien liikevaihto voi jopa saavuttaa ajoneuvovalmistuksen liikevaihdon.

Suomen telakkateollisuudelle koronapandemia on kova takaisku, varsinkin isoja risteilijöitä valmistavalle Meyer Turun telakalle, jonka tilauskannassa on huomattava määrä aluksia. Meyer Turun telakan tilauskirjat ulottuvat vuoteen 2025 asti, mutta yhtiö neuvottelee asiakkaidensa kanssa valmistumisajankohdan siirtämisestä eteenpäin. Ennen koronakriisiä telakan suunnitelmiin kuului rakentamistahdin nostaminen, jolloin vuodesta 2023 alkaen yhden risteilijän sijasta valmistuisi kaksi risteilijää vuodessa. Koronatilanne pakottaa telakan siirtymään takaisin yhden risteilijän vuosiluovutustahtiin.

Risteilyalus Costa Smeralda luovutettiin Costa Cruises varustamolle Turun telakalta joulukuussa 2019. Toinen Meyeriltä tilattu Suomessa rakennettava risteilijä valmistunee vuonna 2021.

Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 kolme LNG-risteilijää Meyeriltä, joista kaksi Turusta ja yksi Saksasta. Turun tilauskannassa olevien alusten oli alunperin tarkoitus valmistua vuosina 2020 ja 2022. Näistä ensimmäinen, Mardi Gras, luovutetaan kuitenkin vasta ensi keväänä.

Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi Turusta kaksi risteilijää, jotka myös käyttävät LNG:tä polttoaineena. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laivojen toimitusajankohta olisi vuosina 2022 ja 2024. Heinäkuussa 2019 varustamo tilasi vielä kolmannen Icon-luokan risteilylaivan. Aluksen alkuperäinen luovutusajankohta on vuonna 2025.

Saksalainen TUI Cruises tilasi puolestaan helmikuussa 2018 risteilyaluksen Turun telakalta. Toimitusajankohdaksi sovittiin tuolloin vuosi 2023.

Rauma Marine Constructions Oy on rakentamassa autolauttaa Vaasa-Uumaja -välin liikenteeseen. Wasalinen tilaama lautta valmistuu aikataulun mukaisesti vuonna 2021. Myös AS Tallink Grupp ja Rauman telakka ovat allekirjoittaneet sopimuksen matkustaja-autolautan rakentamisesta. Alus toimitetaan vuoden 2022 alussa.

Lisäksi Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat allekirjoittaneet sopimuksen neljän taistelualuksen rakentamisesta. Ne rakennetaan vuosina 2022–2025 ja luovutetaan tilaajalle vuoteen 2028 mennessä. Koska alukset toimitetaan kotimaahan ne eivät näy vientitilastoissa.

Helsingin telakan omistajavaihdoksen myötä telakka sai kaksi uutta tilausta. Venäläinen jokiristeilyvarustamo Vodohod Ltd. on sopinut kahden luksustutkimusristeilyaluksen rakentamisesta. Ensimmäisen aluksen tuotanto aloitettiin kuluvan vuoden huhtikuussa koronatilanteesta huolimatta. Laivat valmistuvat vuosina 2021 ja 2022.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vientitilausten arvo on nousussa

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa 13 prosenttia vuodentakaisesta ja 19 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kesäkuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 13 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kasvua edellisestä neljänneksestä kertyi 16 prosenttia.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli tammi-kesäkuussa 5,5 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,6 prosenttia.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) väheni tammi-kesäkuussa 11,9 prosenttia viimevuotisesta. Odotamme että alan vienti supistuu noin 10 prosenttia tänä vuonna. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) supistui tammi-kesäkuussa 8,1 prosenttia. Alan viennin arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 7 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala.

TUONTI

Tuonti supistuu 10 prosenttia tänä vuonna

Tavaratuonnin määrä supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 9,9 prosenttia vuoden takaisesta kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palvelutuonnin määrä laski ensimmäisellä neljänneksellä 2,1 prosenttia ja toisella neljänneksellä 18,1 prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla tavaratuonti väheni siten 5,8 prosenttia ja palvelutuonti putosi 10,2 prosenttia viimevuotisesta. Näiden tietojen ja odotetun vientikehityksen perusteella arvioimme nyt, että tavaratuonti supistuu tänä vuonna 7,6 prosenttia ja palvelutuonti vähenee 15,5 prosenttia. Koko tuonti supistuu siten tänä vuonna runsaat 10 prosenttia. Tavara- ja palvelutuonnin ennustetaan lisääntyvän yhteensä 6 prosenttia ensi vuonna talouden elpyessä koronakriisistä.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus 2019 2019 2018 2019 2020E 2021E 2022E 15-19 20-24E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet 23,9 36,3 3,5 -4,3 -8,1 5,0 4,7 3,5 1,2
Poltto- ja voiteluaineet 9,9 15,0 0,7 -0,5 -7,1 1,7 6,6 -0,5 0,9
Investointitavarat & 15,1 23 1,6 1,2 -5,4 2,8 3,8 3,8 1,6
kuljetusvälineet
Kulutustavarat 16,9 25,6 3,0 2,4 -4,3 4,9 2,8 3,3 1,7
-kestokulutustavarat ml. henkilöautot 4,4 6,6 5,7 4,5 -6,3 7,8 5,1 6,1 3,0
-puolikestävät ja kertakulutustavarat 12,5 19 1,3 1,1 -2,9 2,9 1,2 1,6 0,8
Koko tavaratuonti2) 62,3 100 3,9 -0,7 -7,6 5,1 5,9 2,8 1,4
Tavara- ja palvelutuonti2) 95,1 5,5 2,4 -10,3 6,2 6,1 3,9 1,3
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S20.2/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Palvelutuonnin suurin erä kuljetukset putosi arvoltaan 16 prosenttia vuoden alkupuoliskolla

Palvelutuonti supistui vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 10,6 prosenttia vuoden takaisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Vuonna 2019 kuljetusten osuus palvelutuonnin arvosta oli 18,5 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 17 prosenttia. Matkailun osuus oli 15,4 prosenttia ja televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus 13 prosenttia. Tutkimus- ja kehityspalvelujen osuus oli 10 prosenttia ja asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen osuus 9,5 prosenttia. Kuuden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palvelutuonnin arvosta oli siten 83,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen julkaiseman tavaroiden ja palveluiden pikaennakon mukaan matkailu sukelsi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla arvoltaan 54,6 prosenttia vuoden takaisesta, kun suomalaisten matkat ulkomaille pysähtyivät kuin seinään toisella neljänneksellä. Kuljetusten tuonnin arvo laski 15,7 prosenttia ja tutkimus- ja kehityspalvelujen tuonti väheni 9,3 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen tuonnin arvo supistui 7,3 prosenttia tammi-kesäkuussa. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen tuonnin arvo oli sen sijaan 9,5 prosentin kasvussa vuoden takaisesta. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen tuonnin arvo nousi 1,9 prosenttia.

Tuotantotarvikkeiden tuonti supistuu tänä vuonna teollisuustuotannon tahdissa

Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Ne eivät kuitenkaan aina kulje ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita tarvitaan tuotantoprosessiin, joka käynnistetään vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti on jo syyskuusta 2018 asti supistunut vuoden takaisesta, muutamia kuukausia lukuun ottamatta. Vuonna 2019 tuotantotarvikkeiden tuonti jäi 4,3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Niiden tuonnin määrän arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 8 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Ensi vuonna hyödykeryhmän tuonnin määrä kääntyy 5 prosentin kasvuun, kun teollisuustuotanto elpyy.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin määrä putosi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 8,6 prosenttia vuoden takaisesta. Niiden tuonti piristyi kuitenkin huomattavasti kesäkuussa, joten investointitavaroiden tuonnin arvioidaan tänä vuonna jäävän runsaat 5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi.

Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 -lentokonetta, joista ensimmäinen toimitettiin vuonna 2015 ja viidestoista kone tuotiin Suomeen kuluvan vuoden helmikuussa. Seuraava kone tuodaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2021 tuodaan kaksi konetta ja viimeinen tuodaan vuonna 2022. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin.

Fennovoima odottaa saavansa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisluvan vuonna 2021, joten näillä näkymin rakentaminen voi alkaa vuoden 2022 paikkeilla. Hallintorakennuksen rakentaminen aloitettiin kuitenkin jo kuluvan vuoden kesäkuussa. Itse ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen edellyttää, että Säteilyturvakeskus ensin antaa myönteisen turvallisuusarvion. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkynee vasta vuodesta 2022 eteenpäin. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkaa näillä näkymin vuonna 2028.

Kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) kasvaa lähivuosina hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2020–2024 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 0,7 prosenttia vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti kasvaa keskimäärin 3 prosenttia. Puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa yleensä yksityisen kulutuksen tahdissa. Vuosina 2020–2024 puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa keskimäärin 0,8 prosentin vuosivauhtia.

MAKSUTASE

Vaihtotaseen alijäämä syvenee vain vähän tänä vuonna

Suomen vaihtotase on ollut alijäämäinen yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 lähtien. Etla arvioi, että vaihtotaseen alijäämä syvenee viime vuoden 1,1 miljardin euron alijäämästä noin 1,4 miljardiin euroon tänä vuonna. Kauppataseen ylijäämä nousee tänä vuonna selvästi, mutta samanaikaisesti palvelutaseen alijäämä suurenee tuntuvasti, jolloin tavaroiden ja palvelujen taseen ylijäämä jää lähes edellisvuoden lukemiin. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syvenee maltillisesti tänä vuonna. Vuonna 2021 vaihtotaseen alijäämän odotetaan selvästi pienenevän.

Tavaraviennin arvo supistuu tänä vuonna 12 prosenttia, kun vientimäärä vähenee 8 prosenttia ja vientihinnat alenevat arviolta 4 prosenttia. Tavaratuonnin arvo puolestaan laskee 14 prosenttia viimevuotisesta, kun tavaroiden tuontihinnat laskevat 7 prosenttia ja määrä vähenee vajaat 8 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä nousee siten tänä vuonna 3,4 miljardiin euroon. Ylijäämä kasvaa jonkin verran vuonna 2021.

Palvelutase on ollut alijäämäinen vuodesta 1982 lähtien. Vuosina 2003–2013 alijäämä oli tavanomaista suurempi. Alijäämä oli syvimmillään 6,8 miljardia euroa vuonna 2007. Vuonna 2019 alijäämä oli 1,2 miljardia euroa. Tänä vuonna palvelutaseen alijäämä nousee runsaaseen 2 miljardiin euroon ja vuosina 2021–2022 se syvenee noin 2,5 miljardiin euroon. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla alijäämä palvelujen ulkomaankaupassa oli suurin kuljetuksissa, teknisissä kaupankäyntiin liittyvissä ja muissa liike-elämän palveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa sekä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluissa.

Tavaroiden ja palvelusten taseen ylijäämä supistuu tänä vuonna 1,4 miljardista eurosta 1,3 miljardiin euroon. Vuonna 2021 tase on 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2018 2019 2020E 2021E 2022E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 62,9 64,8 56,8 60,6 63,8
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 62,7 62,3 53,4 56,9 60,8
Kauppataseen ylijäämä 0,2 2,5 3,4 3,7 3,0
Palveluvienti 27,1 31,7 25,6 28,1 30,6
Palvelutuonti 29,8 32,9 27,8 30,6 33,1
Palvelutaseen ylijäämä -2,7 -1,2 -2,2 -2,5 -2,5
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -1,5 -2,5 -2,7 -2,0 -2,1
Vaihtotaseen jäämä -4,1 -1,1 -1,4 -0,8 -1,6
Vaihtotaseen jäämä/BKT, % -1,7 -0,5 -0,6 -0,3 -0,6
Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, % -4,5 -1,2 -1,7 -0,9 -1,7
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S20.2/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Viime vuonna tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syveni 1,5 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon. Alijäämä syntyi tulojen uudelleenjaosta, sillä nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta olivat lähes tasapainossa. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulo.

Vuonna 2019 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 0,5 miljardia euroa pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja, kuin mitä Suomeen on saatu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuonna osinkoja maksettiin 2,4 miljardia enemmän ulkomaille, kuin mitä Suomeen maksettiin.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäisiksi vuonna 2015. Vuonna 2016 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli jälleen ylijäämäinen, mutta kääntyi taas alijäämään vuonna 2017. Vuonna 2018 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen ja vuonna 2019 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä. Se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä.

Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syvenee hieman tänä vuonna 2,7 miljardiin euroon. Alijäämän odotetaan jonkin verran pienenevän ensi vuonna.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto