Ulkomaankauppa

Nettoviennin kontribuutio bkt:n kasvuun on tänä vuonna voimakkaasti positiivinen, kun tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa huomattavasti ripeämmin kuin tuonti. Tavaravientiä kasvattavat tänä vuonna tuntuvasti kaksi risteilijätoimitusta sekä kaasuputkitoimitukset avomerelle ja Venäjälle. Arvioimme, että vaihtotaseen alijäämä supistuu noin 2 miljardiin euroon.

Ensi vuonna kulkuneuvoteollisuuden ja metallien jalostuksen vienti vähenee selvästi tämänvuotisesta, ja nettoviennin kontribuutio kasvuun on negatiivinen, kun tuonti kasvaa enemmän kuin vienti. Vaihtotaseen alijäämä pysyy vuonna 2020 noin 2 miljardissa eurossa.

VIENTI

Tavaravienti kasvaa tänä vuonna peräti 3,5 prosenttia – ensi vuonna kasvu hyytyy

Tavaravienti kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia kulkuneuvoteollisuuden ja metallien jalostuksen viennin vauhdittamana. Turun telakka luovutti risteilyaluksen tammikuussa ja toimittaa vielä jättiristeilyaluksen lokakuussa 2019, mikä tuntuvasti nostaa tavaraviennin kasvulukua. Koneiden ja laitteiden vienti pysyy vielä tänä vuonna vahvana ja sekä öljynjalostus- että elintarviketeollisuuden vienti on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Autoteollisuuden aiemmin kaavailtu kova kasvu ei toteudu alan vaikeuksien takia. Metsäteollisuuden vientimäärä jää selvästi viimevuotista pienemmäksi.

Vuoden alkupuoliskolla tavaravienti kasvoi arvoltaan voimakkaasti Yhdysvaltoihin, 19 prosenttia vuodentakaisesta. Öljytuotteiden vienti oli erityisen vahvassa kasvussa ja myös koneiden ja laitteiden vienti oli hyvin vahvaa. Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä paperiteollisuuden vienti nousi niin ikään arvoltaan tuntuvasti edellisvuodesta. Vienti Eurooppaan lisääntyi vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 5 prosenttia. Tavaraviennistä Eurooppaan 2,5 prosenttia oli kaasuputkien vientiä avomerelle, koko Suomen tavaraviennin arvosta näiden osuus oli 1,8 prosenttia.

Palvelujen viennin uskotaan nousevan 5 prosenttia tänä vuonna. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa siten 3,8 prosenttia. Tavaroiden vientihinnat jäivät kuluvan vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 0,1 prosenttia vuodentakaista matalammiksi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi sen sijaan nousi keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Etla arvioi, että tavaroiden vientihinnat laskevat tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,1 prosenttia.

Vuosina 2020–2021 Suomen tavaravienti kasvaa kansainvälisen vientikysynnän tahdissa. Etla arvioi, että tavaravienti kasvaa ensi vuonna prosentin ja 2,4 prosenttia vuonna 2021. Palveluvienti kasvaa kuten aiempina vuosina nopeammin kuin tavaravienti. Tavara- ja palveluvienti yhteensä kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2020 ja 2,5 prosenttia vuonna 2021. Metallien jalostuksen sekä kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu ensi vuonna tämänvuotisesta. Myös puutavarateollisuuden viennin odotetaan vähenevän rakentamisen supistumisen myötä.

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Maa-, metsä- ja kalatalous 0,7 1,1 30,9 -5,8 -1 3 2 -0,4 2
Kaivannaistoiminta 0,6 1,0 72,2 17,6 0 0 1 19,9 1
Elintarviketeollisuus 1,3 2 4,2 -5,5 8 0 2 -2,5 2
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,2 6,6 1,5 0 1 2 -0,7 1
Puutavarateollisuus 2,8 4,4 9,5 -5,2 -2 -1 0 2,4 -1
Paperiteollisuus 10,3 16,1 4,9 4,3 -3 1 1 1,0 0
Öljynjalostus 5,2 8,1 3,7 -3,9 4 2 3 -0,9 3
Kemikaalit ml. lääkeaineet 5,7 8,9 -2,8 -4,7 1 0 2 -2,3 1
Kumi- ja muovituotteet 1,5 2,4 5,9 2,6 1 1 2 2,2 1
Metallien jalostus 8,5 13,3 -0,9 5,6 6 -3 2 2,6 2
Metallituotteet 1,4 2,1 -1,3 2,3 2 1 1 -3,5 2
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 7,4 11,7 9,8 2,6 -1 3 3 2,7 2
Koneet ja laitteet 8,2 12,8 10,9 4,3 4 2 2 0,8 3
Kulkuneuvot 5,3 8,4 65,0 -2,1 17 -7 8 18,9 3
Muu teollisuus 4,2 6,6
Tavaravienti yht.3) 63,0 100,0 7,9 0,5 3,5 1,0 2,4 0,7 2,3
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 55,6 88,3 2,0 2
Tavara- ja palveluvienti 3) 90,9 7,6 1,1 3,8 1,3 2,5 2,0 2,6
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S19.2/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain tammi-kesäkuussa 2019
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 32 978 100,0 4
EU28 19 646 59,6 2
Saksa 5 189 15,7 -1
Ruotsi 3 400 10,3 5
Alankomaat 2 118 6,4 2
Iso-Britannia 1 387 4,2 -1
Belgia 1 125 3,4 16
Ranska 1 022 3,1 14
EU15 16 548 50,2 3
Euroalue 12 823 38,9 2
Vienti EU:n ulkopuolelle 13 333 40,4 6
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 4 133 11,1 -1
Kiina 1 757 5,3 3
Japani 797 2,4 8
Etelä-Korea 405 1,2 -16
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 2 878 8,7 29
Venäjä 1 756 5,3 10
Pohjois-Amerikka 2 748 8,3 15
USA 2 482 7,5 19
EFTA-maat 1 273 3,9 2
Norja 911 2,8 7
Afrikka 730 2,2 -18
Lähi- ja Keski-itä 460 1,4 -5
Etelä-Amerikka 496 1,5 8
Brasilia 180 0,5 13
Lähde: Tulli.
S19.2/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Metsäteollisuus

Alkuvuonna koko metsäteollisuuden viennin arvo nousi vain prosentin edellisvuodesta. Paperiteollisuuden viennin arvo kohosi 2 prosenttia, mutta puutavarateollisuuden viennin arvo väheni prosentin. Paperiteollisuuden vientihinnat kääntyivät nousuun lokakuussa 2017. Viime vuonna toimialan vientihinnat kohosivat keskimäärin peräti 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Kova kysyntä maailmanmarkkinoilla nosti hintoja. Kuluvan vuoden helmikuussa vientihinnat kääntyivät laskusuuntaan mutta olivat vielä toukokuussa edellisvuotista korkeammat. Heinäkuussa vientihinnat olivat 4 prosenttia viimevuotista matalammat.

Puutavarateollisuuden viennin määrä väheni alkuvuonna 3,1 prosenttia ja paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä supistui 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Vajaat puolet sellun tuotannosta menee tänä päivänä vientiin. Paperi on kuitenkin edelleen metsäteollisuuden tärkein vientituote.

Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo jäi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 1,7 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi. Arvioimme, että paperiteollisuuden vienti supistuu tänä vuonna vajaat 3 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna vajaan prosentin.

Kemianteollisuus

Kemianteollisuuden uusien tilausten arvo nousi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 4,3 prosenttia vuodentakaisesta. Öljytuotteiden viennin määrä lisääntyi tammi-kesäkuussa laskelmiemme mukaan 3 prosenttia. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti kasvaa tänä vuonna runsaat 4 prosenttia. Toimialalla tapahtuu ajoittain myös globaalia välityskauppaa. Välityskaupassa suomalainen yritys ostaa tavaran ulkomailta ja myy sen eteenpäin ulkomaille. Kauppa kirjataan kansantalouden tilinpidossa vientiin, vaikka tavarat eivät ole kulkeneet Suomen kautta.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) vientimäärä jäi alkuvuonna edellisvuoden lukemiin. Alan viennin arvioidaan tänä vuonna kasvavan vajaan prosentin. Kumi- ja muovituotteiden vienti kasvaa runsaan prosentin sekä tänä että ensi vuonna.

Metallien jalostus

Arvioimme, että metallien jalostuksen viennin määrä kohoaa tänä vuonna 6 prosenttia viimevuotisesta. Metallien jalostuksen vienti kasvoi voimakkaasti jo vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Tämä johtui suurelta osin kaasuputkien toimituksista avomerelle, Ruotsiin ja Venäjälle. Näiden toimitusten yhteenlaskettu arvo oli 310 milj. euroa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaasuputkia vietiin avomerelle 148 miljoonan euron arvosta. Toisella neljänneksellä kaasuputkia vietiin avomerelle ja Venäjälle 458 miljoonan euron arvosta. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaasuputkia vietiin siten kaiken kaikkiaan 606 miljoonan euron arvosta.

Tammi-kesäkuussa metallien jalostuksen viennin määrä kohosi kaasuputkitoimitusten ansiosta peräti 14 prosenttia vuodentakaisesta. Viime vuoden lopun korkean vertailutason takia toimialan viennin kasvuvauhti kuitenkin hidastuu ja kääntyy lopulta laskuun vuodentakaiseen verrattuna. Kolme neljäsosaa Nord Stream 2 putken koko pituudesta on jo laskettu mereen. Nord Stream hanke valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna metallien jalostuksen vientimäärä jää noin 2,5 prosenttia tämänvuotista pienemmäksi kaasuputkitoimitusten loputtua.

Yhdysvallat ilmoitti maaliskuussa 2018, että maa ottaa käyttöön teräs- ja alumiinitullit. Terästulli on 25 prosenttia ja alumiinitulli 10 prosenttia. Tullit astuivat voimaan kesäkuussa 2018 koskien myös EU-maita. Ne heikentävät alan vientimahdollisuuksia. Koko maailman teräksen kulutus kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2019 kansainvälisen teräsjärjestön (The World Steel Association) huhtikuussa 2019 tehdyn arvion mukaan. Vuonna 2020 kysyntä kasvaa prosentin.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo supistui huhti-kesäkuussa 4 prosenttia vuodentakaisesta ja 12 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli siitä huolimatta kesäkuun lopulla 17 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta prosentin alemmalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden viennin määrä lisääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Arvioimme, että alan vientimäärä lisääntyy 3,5 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna viennin odotetaan kasvavan noin 2 prosenttia kansainvälisen vientikysynnän hidastuessa.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla 9,6 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 69 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 31 prosenttia. Vuonna 2019 koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa noin 17 prosenttia, kun moottoriajoneuvojen vienti arvioimme mukaan kasvaa 2 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen vienti lisääntyy runsaat 70 prosenttia viimevuotisesta.

Mercedes-Benz uuden A-sarjan autojen tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2018 Uudenkaupungin autotehtaalla. Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin helmikuussa 2017, GLC-katumaastureita on valmistettu jo 100 000 kappaletta Uudenkaupungin tehtaalla. Arviolta noin puolet autotehtaan tuotannosta menee Saksan kautta Yhdysvaltoihin.

EU:ssa uusien dieselautojen kysyntä väheni tuntuvasti kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Bensiiniautojen kysyntä lisääntyi ja sähkö- sekä hybridiautojen kysyntä on kovassa nousussa. Saksan autoteollisuuden ongelmat heijastuvat osittain myös muihin maihin. Lisäksi Yhdysvaltojen mahdollinen lisävero Euroopassa valmistetuille autoille on uhkana autojen kysyntä- ja vientinäkymille.

Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto jää loppuvuonna aiemmin suunniteltua pienemmäksi, ja siitä syystä henkilöstöä vähennetään tilapäisesti. Autonvalmistuksen lisäksi Valmet automotive panostaa akkujen tuotantoon ja palkkaa siksi uutta väkeä Saloon, missä sarjatuotanto aloitetaan kuluvan vuoden lopulla.

Maailmantalouden heikkenevistä talousnäkymistä huolimatta Suomen telakkateollisuuden näkymät ovat ruusuiset. Tilauskannassa on huomattava määrä isoja risteilijöitä ja myös pienempiä aluksia. Meyer Turun telakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2025 asti ja myös Rauman telakan tilauskanta on vahvassa nousussa. Omistajavaihdoksen myötä myös Helsingin telakka näkee valoa tunnelin päässä.

TUI Cruises tilasi kesällä 2015 risteilyaluksen, joka luovutettiin Turun telakalta tammikuussa 2019. Costa Cruises tilasi niin ikään kesällä 2015 Meyeriltä kaksi Suomessa rakennettavaa risteilijää, joista toinen valmistuu Turun telakalta lokakuussa 2019 ja toinen vuonna 2021.

Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 kolme LNG-risteilijää Meyeriltä, joista kaksi rakennetaan Turussa ja yksi Saksassa. Turun tilauskannassa olevat valmistuvat vuosina 2020 ja 2022. Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi Turusta kaksi risteilijää, jotka myös käyttävät LNG:tä polttoaineena. Laivat toimitetaan vuosina 2022 ja 2024. Heinäkuussa 2019 varustamo tilasi vielä kolmannen Icon-luokan risteilylaivan. Alus toimitetaan vuonna 2025. Saksalainen TUI Cruises tilasi helmikuussa 2018 risteilyaluksen Turun telakalta. Alus toimitetaan vuonna 2023.

Rauma Marine Constructions Oy ja AS Tallink Grupp ovat allekirjoittaneet sopimuksen matkustaja-autolautan rakentamisesta. Alus toimitetaan vuoden 2022 alussa. Lisäksi Rauman telakka ja Kvarken Link ovat sopineet Vaasa-Uumaja välin liikenteesen tulevan lautan rakentamisesta. Autolautta valmistuu vuonna 2021. Lisäksi Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen neljän taistelualuksen rakentamisesta. Niiden rakentaminen aloitetaan vuonna 2020 ja projekti kestää vuoteen 2027 asti. Koska alukset toimitetaan kotimaahan ne eivät näy vientitilastoissa.

Helsingin telakka luovutti elokuun lopussa jäätämurtavan säiliöaluksen kreikkalaiselle varustamolle. Alus oli viimeinen tilauskannassa oleva. Omistajavaihdoksen seurauksena telakka on saanut kaksi uutta tilausta. Venäläinen Vodohod on sopinut kahden luksusristeilyaluksen rakentamisesta. Laivat valmistuvat vuosina 2021 ja 2022.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa 21 prosenttia vuodentakaisesta ja prosentin edellisestä neljänneksestä. Kesäkuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 15 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kasvua edellisestä neljänneksestä kertyi 2 prosenttia. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä lisääntyi kuitenkin vain 0,8 prosenttia viimevuotisesta. Arvioimme, että alan viennin määrä supistuu vajaan prosentin tänä vuonna, mutta kääntyy 3 prosentin kasvuun ensi vuonna.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 5,1 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6 prosenttia. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) lisääntyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 7,7 prosenttia. Alan vienti näyttää kuitenkin olevan hidastumaan päin. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala. Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) supistui vuoden alkupuoliskolla 5,2 prosenttia. Alan viennin arvioidaan tänä vuonna supistuvan noin 2 prosenttia. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala.

TUONTI

Tavaratuonti jää tänä vuonna edellisvuotista pienemmäksi

Tuoreimpien tilastotietojen valossa arvioimme, että tavaratuonnin määrä vähenee tänä vuonna 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaratuonnin määrä supistui 1,5 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palvelutuonnin määrä sen sijaan kohosi peräti 6,7 prosenttia. Tuonti yhteensä kasvoi siten 1,2 prosenttia, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin viennin kasvu. Ensi vuonna tavaratuonti lisääntyy runsaan 2 prosentin tahtia. Tavara- ja palvelutuonnin ennustetaan lisääntyvän yhteensä 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 2,2 prosenttia ensi vuonna.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,6 prosenttia ja kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta, kun Tullin ilmoittama tuonnin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vastaavan hyödykeryhmän tuontihintaindeksillä. Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonti sen sijaan nousi 3,6 prosenttia viimevuotisesta. Tavaroiden tuontihinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuotisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi kohosi keskimäärin 0,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Ne eivät kuitenkaan aina kulje ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita tarvitaan tuotantoprosessiin, joka käynnistetään vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus 2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet 24,8 37,4 19,7 3,5 -3,3 1,1 2,0 5,4 0,7
Poltto- ja voiteluaineet 10,3 15,5 -0,4 0,7 -0,2 0,8 1,1 -0,9 0,8
Investointitavarat & 14,9 22,4 5,8 1,6 3,7 1,8 1,8 3,4 2,3
kuljetusvälineet
Kulutustavarat 16,5 24,8 1,1 2,5 0,4 1,0 1,4 2,6 1,1
-kestokulutustavarat ml. henkilöautot 4,2 6,3 4,9 5,7 0,6 1,9 1,9 5,6 1,7
-puolikestävät ja kertakulutustavarat 12,3 18,5 -0,2 1,3 0,4 0,6 1,2 1,6 0,9
Koko tavaratuonti2) 62,2 100 5,2 2,9 -0,4 2,3 2,6 2,8 1,6
Tavara- ja palvelutuonti2) 92,4 4,0 4,1 1,1 2,2 2,7 3,0 2,1
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S19.2/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti kääntyi viime vuoden syyskuussa laskuun ja on supistunut yhtäjaksoisesti sen jälkeen. Niiden tuonnin määrän arvioidaan tänä vuonna jäävän runsaat 3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Ensi vuonna hyödykeryhmän tuonnin määrä kasvaa tavaraviennin tahdissa prosentin vuosivauhtia.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän vajaat 4 prosenttia vuonna 2019. Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 lentokonetta, joista neljästoista kone tuotiin Suomeen kuluvan vuoden huhtikuussa. Vuosina 2020 ja 2021 tuodaan kaksi konetta ja viimeinen tuodaan vuonna 2022. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin.

Fennovoima odottaa saavansa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisluvan vuonna 2021, joten näillä näkymin rakentaminen voi alkaa vuoden 2022 paikkeilla. Rakentamisluvan saaminen edellyttää, että Säteilyturvakeskus ensin antaa myönteisen turvallisuusarvion. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkynee siten vasta vuodesta 2022 eteenpäin.

Kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) kasvaa lähivuosina jonkin verran nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2019–2023 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin prosentin vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti kasvaa keskimäärin 1,7 prosenttia. Puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa yleensä yksityisen kulutuksen tahdissa. Vuosina 2019–2023 puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa keskimäärin 0,9 prosentin vuosivauhtia.

MAKSUTASE

Vaihtotase pysyy edelleen alijäämäisenä

Suomen vaihtotase on nyt ollut alijäämäinen yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2018 vaihtotase oli 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Etla arvioi, että vaihtotaseen alijäämä pienenee tänä vuonna tuntuvasti, noin 2,2 miljardiin euroon. Vuonna 2020 vaihtotaseen alijäämän odotetaan hieman pienenevän, 2,1 miljardiin euroon. Kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna tuntuvasti ja palvelutaseen alijäämä pienenee selvästi. Niinpä tavaroiden ja palvelujen tase kääntyy ylijäämäiseksi. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä sen sijaan syvenee huomattavasti tänä vuonna.

Tavaroiden viennin arvo kohosi viime vuonna vajaat 6 prosenttia ja tavaroiden tuonnin arvo runsaat 7 prosenttia, jolloin kauppataseen ylijäämä putosi 1,6 miljardista eurosta 0,8 miljardiin euroon. Tänä vuonna tavaraviennin arvo kasvaa runsaat 2 prosenttia, kun vientimäärä kasvaa 3,5 prosenttia ja vientihinnat alenevat runsaan prosentin. Tavaratuonnin arvo puolestaan laskee vajaan prosentin viimevuotisesta, kun tavaroiden tuontihinnat laskevat noin 0,3 prosenttia ja määrä vähenee puolisen prosenttia. Kauppataseen ylijäämä nousee siten tänä vuonna 2,6 miljardiin euroon. Ylijäämä supistuu hieman ensi vuonna, kun tavaratuonnin arvo nousee enemmän kuin tavaraviennin arvo. Vuonna 2021 ylijäämä pysyy runsaassa 2 miljardissa eurossa.

Palvelutase on viimeksi ollut lievästi ylijäämäinen vuonna 2004. Vuosina 2006–2016 alijäämä oli aikaisempaa suurempi. Alijäämä oli syvimmillään 6,8 miljardia euroa vuonna 2007. Tämän jälkeen alijäämä on selvästi pienentynyt ja oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2018. Ennustejaksolla palvelutaseen alijäämän odotetaan pysyvän 2 miljardin tuntumassa. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä, mutta niiden osuus palveluviennin arvosta on enää neljännes. Kuljetusten osuus on noin 15 prosenttia ja matkailun 11 prosenttia.

Palvelutuonnissa kuljetusten osuus on noin 20 prosenttia, matkailun 17 prosenttia ja televiestinnän 13 prosenttia. Palvelujen ulkomaankaupassa alijäämä on tällä hetkellä suurin matkailussa, teknisissä kaupankäyntiin liittyvissä ja muissa liike-elämän palveluissa sekä kuljetuksissa.

Tavaroiden ja palvelusten tase kääntyy tänä vuonna 1,5 miljardin alijäämästä 0,7 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2020 tase on lievästi ylijäämäinen ja vuonna 2021 lievästi alijäämäinen.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2017 2018 2019E 2020E 2021E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 59,7 63,0 64,4 65,0 66,8
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 58,0 62,2 61,8 62,8 64,5
Kauppataseen ylijäämä 1,7 0,8 2,6 2,1 2,3
Palveluvienti 26,5 27,8 30,0 31,0 32,2
Palvelutuonti 27,8 30,2 31,9 33,0 34,5
Palvelutaseen ylijäämä -1,3 -2,3 -1,9 -2,1 -2,3
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -2,0 -2,2 -2,9 -2,1 -1,6
Vaihtotaseen ylijäämä -1,6 -3,7 -2,2 -2,1 -1,6
Vaihtotaseen jäämä/BKT, % -0,7 -1,6 -0,9 -0,8 -0,6
Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, % -1,9 -4,1 -2,3 -2,1 -1,6
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S19.2/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syveni viime vuonna vain hieman, 2,2 miljardiin euroon. Nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta olivat 0,2 miljardia euroa ylijäämäiset. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Vuonna 2018 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 0,5 miljardia euroa pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja, kuin mitä Suomeen on saatu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuonna ulkomaille maksettiin enemmän osinkoja kuin mitä ulkomailta maksettiin Suomeen.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäisiksi vuonna 2015. Vuonna 2016 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 3,1 miljardia euroa ylijäämäinen, mutta se kääntyi 1,6 miljardin euron alijäämään vuonna 2017. Vuonna 2018 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä. Se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä. Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syvenee tänä vuonna 2,9 miljardiin euroon. Alijäämän odotetaan selvästi pienenevän seuraavina vuosina.

Yrityssektorin säästäminen nousee tänä vuonna tuntuvasti

Kansantalouden säästämisestä valtaosa tulee yrityssektorista. Yritysten säästäminen nousi viime vuonna 10,5 miljardista eurosta 11,2 miljardiin euroon. Tänä vuonna yritysten säästäminen nousee selvästi 13,3 miljardiin euroon. Vuonna 2020 säästäminen nousee vielä hieman lisää, 13,5 miljardiin euroon. Yrityssektorin säästämisen odotetaan kasvavan 14 miljardiin euroon vuonna 2021.

Kotitaloussektorin säästäminen kääntyi velkaantumiseksi jo vuonna 2014. Viime vuonna velkaantuminen laski 1,2 miljardista eurosta 1,0 miljardiin euroon. Tänä vuonna velkaantuminen nousee hieman, 1,1 miljardiin euroon. Ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen vähenee selvästi 0,8 miljardiin euroon ja vuonna 2021 velkaantuminen vähenee edelleen 0,7 miljardiin euroon.

Säästämisestä löytyy lisää tietoa osiosta yksityinen kulutus sivuilla 51–54.

 

 

 

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto