Kaikkien hyödykeryhmien tuonti kasvaa tänä vuonna

ETLA arvioi, että tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna 2.4 prosenttia. Energiatuotteiden sekä raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti kääntyy kasvuun, joten kaikkien hyödykeryhmien tuonti lisääntyy tänä vuonna. Palvelut mukaan lukien tuonti lisääntyy 1.8 prosenttia.

Energiatuotteiden tuonti supistui viime vuonna peräti 9 prosenttia Porvoon öljynjalostamon noin kaksi kuukautta kestäneen huoltoseisokin takia. Niiden tuonti kasvaa tänä vuonna 4 prosenttia, kun öljynjalostusteollisuuden tuotanto toimii normaalisti ilman seisokkeja.

Kestokulutustavaroiden tuonti lisääntyi viime vuonna vauhdikkaasti runsaan henkilöautojen tuonnin myötä vajaan 9 prosentin tahtia. Tänä vuonna kestokulutustavaroiden tuonnin arvioidaan kasvavan runsaat 4 prosenttia. Kaikkien muiden hyödykeryhmien tuonti nousee prosentin viimevuotisesta.

Ensi vuonna tavaratuonti kasvaa 2.6 prosenttia. Tavara- ja palvelutuonti yhteensä lisääntyy 2.1 prosenttia. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti nousee 2 prosenttia, kun teollisuustuotanto vauhdittuu. Energiatuotteiden tuonnin kasvun arvioidaan jatkuvan 4 prosentin tahdissa.

Kestokulutustavaroiden tuonti nousee 5 prosenttia. Lyhytikäisten kulutustavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän vajaat 2 prosenttia, vaikka yksityinen kulutus jää lähes edellisvuoden lukemiin.

Teollisuustuotannon piristymisen myötä kotimainen teollisuus tarvitsee uusia koneita ja laitteita. Niinpä investointitavaroiden tuonti lisääntyy ensi vuonna runsaat 2 prosenttia. Vuonna 2018 investointitavaroiden tuonti lisääntyy jo 4 prosentin tahtia. Tämänhetkisten tietojen mukaan Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018. Sen vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkyy kuitenkin selvästi vasta vuodesta 2019 eteenpäin.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 11-15 16-20E
Raaka-aineet ja tuotantohyöd. 19.4 35.7 4.8 -1.6 1 2 2 0.3 2
Energiatuotteet 7.5 13.9 -2.6 -9.2 4 4 4 -0.6 3
Investointitavarat 11.9 21.9 -2.3 4.8 1 2 4 1.5 3
Kulutustavarat 15.5 28.6 2.6 3.4 2 3 3 1.7 3
- kestokulutustavarat 4.3 8.0 5.6 8.6 4 5 5 1.9 5
- muut kulutustavarat 11.2 20.6 1.4 1.3 1 2 2 1.6 2
Koko tavaratuonti2) 53.1 100 1.5 -1.4 2.4 2.6 2.1 1.5 2.7
Tavara- ja palvelutuonti2) 74.9 0.0 -1.2 1.8 2.1 2.3 1.4 2.5
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset ETLAn laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S16.1/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ekstra: Tavaratuonnin määrä supistui viime vuonna runsaan prosentin

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan tavaratuonnin määrä supistui viime vuonna 1.4 prosenttia edellisvuodesta.

Ensimmäisellä neljänneksellä tavaratuonnin määrä lisääntyi 2.5 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä tuonti supistui peräti 8.7 prosenttia edellisvuodesta öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia, ja kolmannella neljänneksellä tuonti laski 0.5 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tavaratuonnin määrä lisääntyi 1.4 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettuna tavaratuonnin määrä lisääntyi ensimmäisellä neljänneksellä 0.4 prosenttia, mutta supistui toisella neljänneksellä 5.6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannella neljänneksellä tuontimäärä kasvoi 5.5 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1.4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tavaroiden tuontihinnat laskivat viime vuonna kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan keskimäärin 4.6 prosenttia edellisvuotisesta. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi putosi 6 prosenttia.

Vaihtotaseen ylijäämä kasvaa ennustejaksolla

Tavaravienti kääntyy tänä vuonna hienoiseen kasvuun, mutta vientihintojen aleneminen jatkuu, joten tavaraviennin arvo supistuu vajaat 3 prosenttia. Tavaratuonnin arvo pienenee saman verran. Tuontimäärä tosin kasvaa parin prosentin tahtia, mutta tavaroiden tuontihinnat alenevat energian hintojen laskun vauhdittamana keskimäärin vajaat 5 prosenttia. Kauppataseen ylijäämän odotetaan tänä vuonna pysyvän ennallaan 2.5 miljardissa eurossa. Vuosina 2017–2018 kauppataseen ylijäämä kasvaa selvästi.

Vuosina 2012–2014 vaihtotaseen alijäämään on vaikuttanut kaikkein eniten palvelutaseen tuntuva alijäämä. Arvioimme, että palvelutaseen alijäämä pienenee tänä vuonna 1.1 miljardiin euroon ja vielä ensi vuonna miljardiin euroon. Alijäämä supistuu 0.4 miljardiin euroon vuonna 2018. Sekä palveluviennissä että -tuonnissa suurien kansainvälisten konsernien sisäiset siirrot muodostavat suuren erän, jota on hankalaa ennustaa. Tietojenkäsittelypalvelut ovat toinen suuri erä. Ennustamista hankaloittaa myös se, että palveluviennin ja -tuonnin tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa.

Tavaroiden ja palvelusten tase kääntyi viime vuonna runsaan miljardin euron ylijäämään. Tänä vuonna ylijäämä nousee 1.4 miljardiin euroon ja ensi vuonna 1.8 miljardiin euroon.

Tuotannontekijä- ja tulonsiirtojen tase pysyy lähivuosina alijäämäisenä. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot ja osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot.

Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja kuin Suomeen on saatu. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot ovat nettomääräisesti pysyneet ylijäämäisinä vuodesta 2007 lähtien. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä.

Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Arvioimme, että tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pienenee tänä vuonna 0.7 miljardiin euroon ja ensi vuonna 0.6 miljardiin euroon.

Vaihtotaseen ylijäämän odotetaan nousevan tänä vuonna 0.7 miljardiin euroon viime vuoden 0.1 miljardista eurosta. Käytettävissä olevien tilastojen valossa ETLA arvioi, että vaihtotaseen ylijäämä nousee 1.2 miljardiin euroon vuonna 2017 ja 2.5 miljardiin euroon vuonna 2018.

Taulukko: Vaihtotase

Virhe! Kielletty viittaus taulukkoon! Tarkista src argumentti.

Ekstra: Vaihtotase oli viime vuonna lähes tasapainossa

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan vaihtotase oli 0.1 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2015. Vaihtotase vahvistui siten 2.5 miljardia euroa edellisestä vuodesta.

Vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2011 ja on ollut alijäämäinen neljänä peräkkäisenä vuotena. Kauppatase kääntyi ylijäämään jo vuonna 2013. Viime vuonna se vahvistui tuontihintojen laskun tukemana 1.6 miljardia euroa ja oli 2.5 miljardia ylijäämäinen. Myös palvelutase vahvistui viime vuonna, mutta se oli edelleen 1.4 miljardia alijäämäinen.

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syveni 0.5 miljardista eurosta miljardiin euroon.

Sekä tavaroiden viennin että tavaroiden tuonnin arvo väheni viime vuonna. Tavaratuonnin arvo väheni enemmän kuin tavaraviennin arvo, jolloin kauppataseen ylijäämä suureni.

Palveluviennin arvo nousi, kun taas palvelutuonnin arvo laski. Siten palvelutaseen alijäämä pieneni.

Erityisteema: Vaihtosuhde vuodesta 1990

Mistä vaihtosuhteen muutokset ovat aiheutuneet?

Vaihtosuhde heikkeni selvästi 1990-luvun alkuvuosina. Tällöin sekä vienti- että tuontihinnat nousivat rajusti, mutta tuontihinnat kohosivat vientihintoja enemmän. Vuonna 1995 vaihtosuhde nousi takaisin vuoden 1990 tasolle, kun vientihintojen vahva nousu jatkui vuosina 1994–1995, mutta tuontihinnat pysyivät vakaina.

Elektroniikan vientihintojen voimakas trendinomainen alentuminen 1990-luvun lopulta alkaen heikensi tuntuvasti Suomen vaihtosuhdetta. Tuontihinnat eivät laskeneet samassa tahdissa kuin vientihinnat. Vuosina 2005 ja 2006 öljyn maailmanmarkkinahinta nousi tuntuvasti ja sen seurauksena myös energiatuotteiden sekä raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuontihinnat kohosivat, mikä nosti sekä tuonti- että vientihintoja. Vientihintojen noususta huolimatta vaihtosuhde heikkeni myös näinä vuosina, koska tuontihintojen nousu oli rajumpaa. Vuonna 2009 sekä vienti- että tuontihinnat laskivat merkittävästi ja vaihtosuhde vahvistui tilapäisesti hieman. Vuosina 2010 ja 2011 vientihinnat nousivat voimakkaasti, mutta tuontihinnat nousivat vielä enemmän, jolloin vaihtosuhteen heikkeneminen taas jatkui.

Vuonna 2013 vaihtosuhde kääntyi lievään nousuun, kun sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vientihintojen lasku pysähtyi. Ennustejaksolla tavarakaupan vaihtosuhde paranee tänä vuonna, minkä jälkeen se hieman heikkenee.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus dominoi suuren painonsa vuoksi vientihintojen kehitystä koko 2000-luvun. Vientihintaindeksissä, jonka perusvuosi oli 2000, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden paino oli yli 30 prosenttia. Vuoden 2010 vientihintaindeksissä toimialan paino on enää noin 15 prosenttia. Koneiden ja laitteiden valmistuksen paino on samansuuruinen. Metallien jalostuksen paino vientihintaindeksissä on 13 prosenttia, paperiteollisuuden 18 prosenttia ja kemianteollisuuden 20 prosenttia.

Koneiden ja laitteiden sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientihinnoissa on selvä nouseva trendi. Metallien jalostuksen vientihinnat vaihtelevat hyvin paljon johtuen metallien maailmanmarkkinahinnoista. Paperiteollisuuden vientihinnat ovat pitkällä aikavälillä pysyneet melko vakaina, vuonna 2000 hinnat kuitenkin nousivat hyvin voimakkaasti. Vuonna 2009 lähes kaikkien toimialojen vientihinnat putosivat.

Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden, investointitavaroiden sekä energiatuotteiden tuontihinnoilla on suurin vaikutus tuontihintojen kehitykseen. Ensin mainitun ryhmän paino tuontihintaindeksissä on yli 30 prosenttia, ja kahden muun ryhmän osuudet ovat yli 20 prosenttia. Raaka-aineiden ja energiatuotteiden tuontihinnat ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yleisesti ottaen kehittyneet noususuuntaan, kun taas investointitavaroiden tuontihintojen trendi on aleneva. Myös kestokulutustavaroiden tuontihintojen trendi on aleneva, mutta niiden paino tuontihintaindeksissä on pieni. Muiden kulutustavaroiden tuontihinnat ovat jatkuvasti olleet nousussa.

Kotitaloussektorin säästäminen jää vähäiseksi

Kotitaloudet velkaantuivat 0.2 miljardia euroa vuonna 2014. Viime vuonna velkaa ei enää ollut. Tänä vuonna kotitaloudet säästävät 0.1 miljardia euroa. Vuonna 2017 kotitaloussektorin säästäminen nousee vain hieman 0.2 miljardiin euroon. Kansantalouden tilinpidon säästäminen ei kuitenkaan kuvaa kotitalouksien todellista säästämistä kovin tarkasti, koska kansantalouden tilinpidon säästämiskäsite ei ota huomioon kaikkia kotitalouksien rahoituksen lähteitä ja rahoituksen käyttökohteita.

Yrityssektorin säästäminen laski viime vuonna 5.8 miljardiin euroon. Vuonna 2014 yritysten säästäminen oli 6.5 miljardia euroa. Tänä vuonna yritysten säästäminen nousee 7.1 miljardiin euroon. Ensi vuonna säästäminen nousee lisää 7.6 miljardiin euroon.

Julkisen sektorin rahoitusalijäämä kutistui viime vuonna 6.3 miljardiin euroon. Tänä vuonna se kutistuu edelleen 5.8 miljardiin euroon. Ensi vuonna rahoitusalijäämä pysyy ennallaan. Vuonna 2018 julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä supistuu 5.4 miljardiin euroon. Suhteutettuna kokonaistuotantoon arvioimme, että julkiyhteisöjen alijäämä laskee tänä vuonna 2.7 prosenttiin. Suhdeluku pysyy samana vuonna 2017. Vuonna 2018 rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee 2.4 prosenttiin. Julkisen sektorin rahoituskysymyksiä käsitellään tarkemmin julkisen sektorin osuudessa.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto