Tavaratuonti kasvaa lähivuosina tasaista tahtia

Tavaratuonnin määrä kasvaa 2,4 prosenttia vuosina 2017 ja 2018. Tavara- ja palvelutuonti yhteensä lisääntyy 2,2 prosenttia tänä vuonna ja 2,3 prosenttia ensi vuonna.

Viime vuonna tavaratuonnin määrä lisääntyi 2,7 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon maaliskuun alussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palveluiden tuonnin määrä kasvoi 0,6 prosenttia. Tavaroiden tuontihinnat laskivat kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan keskimäärin 2,6 prosenttia edellisvuotisesta. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi putosi 3,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina, joten tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä. Ne eivät kuitenkaan mene ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita käytetään tuotantoon, joka valmistuu vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti nousee tänä vuonna noin 2 prosenttia, kun tavaravienti vauhdittuu viimevuotisesta. Seuraavina vuosina hyödykeryhmän tuonti kasvaa noin 2,5 prosenttia.

Energiatuotteiden tuonti pysyy tänä vuonna edellisvuoden lukemissa, kun öljynjalostusteollisuuden vienti lisääntyy vain vähän. Vuosina 2018–2019 energiatuotteiden tuonnin arvioidaan kasvavan 2 prosentin vuosivauhtia.

Investointitavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän noin 3 prosenttia vuosina 2017–2019. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin.

Fennovoima odottaa saavansa ydinvoimalan rakentamisluvan valtioneuvostolta vuonna 2018, jonka jälkeen rakentaminen voi alkaa. Sen vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkyy kuitenkin selvästi vasta vuodesta 2019 eteenpäin. Kaupallinen sähköntuotanto alkaa vuonna 2024.

Kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa selvästi nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2017–2021 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa keskimäärin 4 prosenttia. Muiden kulutustavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa vain hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus. Lyhytikäisten kulutustavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän vajaat 2 prosenttia ennustevuosina.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Raaka-aineet ja tuotantohyöd. 19,0 34,8 -1,3 1,6 2 2 3 -0,4 2
Energiatuotteet 7,1 12,9 -9,0 8,3 0 2 2 -0,7 2
Investointitavarat 12,7 23,3 5,6 5,7 3 3 3 0,2 3
Kulutustavarat 15,8 29,0 3,9 2,4 3 2 2 1,0 3
- kestokulutustavarat 4,5 8,3 8,6 5,3 4 4 4 1,2 4
- muut kulutustavarat 11,3 20,7 2,1 1,2 2 2 2 1 2
Koko tavaratuonti2) 54,2 100 -0,2 2,7 2,4 2,4 2,5 0,3 2,4
Tavara- ja palvelutuonti2) 78,7 3,1 2,0 2,2 2,3 2,4 1,2 2,5
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S17.1/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Alijäämäinen palvelutase pitää vaihtotaseen alijäämäisenä ennustejaksolla

Etla arvioi, että vaihtotaseen alijäämä pysyy tänä vuonna samoissa lukemissa kuin vuonna 2016, vajaassa 3 miljardissa eurossa. Alijäämän odotetaan selvästi pienenevän vuonna 2018, ja vuonna 2019 se supistuu edelleen noin miljardiin euroon. Kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna vain hieman, ja palvelutaseen alijäämä suurenee vähän. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pysynee tänä vuonna vuosien 2015 ja 2016 lukemissa.

Kauppatase kääntyi ylijäämään vuonna 2013 ja on sen jälkeen pysynyt ylijäämäisenä. Tavaroiden viennin arvo väheni viime vuonna, mutta tavaroiden tuonnin arvo pysyi ennallaan, jolloin kauppataseen ylijäämä pieneni. Tavaraviennin kasvuvauhti kiihtyy tänä vuonna ja vientihinnat nousevat, joten tavaraviennin arvo kasvaa noin 6 prosenttia. Tavaratuonnin arvo nousee niinikään noin 6 prosenttia, kun sekä tuontimäärä että tavaroiden tuontihinnat nousevat viimevuotisesta. Viennin arvo nousee kuitenkin hieman enemmän kuin tuonnin arvo, joten kauppataseen ylijäämä kasvaa vähän. Ylijäämä nousee selvästi vuosina 2018–2019.

Vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2011 ja on nyt ollut alijäämäinen kuutena peräkkäisenä vuotena. Vuosina 2012–2016 vaihtotaseen alijäämään on vaikuttanut kaikkein eniten palvelutaseen tuntuva alijäämä.

Vuosien 2015 ja 2016 palvelutuontia on uusimmissa tilastojulkistuksissa korjattu selvästi ylöspäin, minkä seurauksena palvelutaseen alijäämä on entistä suurempi. Palvelutase oli viime vuonna noin 3 miljardia alijäämäinen.

Arvioimme, että palvelutaseen alijäämä pysyy runsaassa 3 miljardissa eurossa vuosina 2017–2019. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä. Palvelutuonnissa suurin erä on kuljetukset. Palveluviennin ja -tuonnin ennustamista hankaloittaa se, että palveluviennin ja -tuonnin tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa.

Tavaroiden ja palvelusten taseen alijäämä nousee tänä vuonna hieman 2,2 miljardiin euroon, mutta supistuu ensi vuonna 1,8 miljardiin euroon. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pysyi vuonna 2015 edellisvuoden lukemissa ja oli 0,8 miljardia euroa. Vuoden 2016 sektoritilien tietoja ei ole vielä julkaistu tätä kirjoittaessa. Arvioimme, että tase on noin 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pysyy tänä vuonna noin 0,7 miljardissa eurossa. Alijäämän odotetaan supistuvan 0,4 miljardiin euroon vuonna 2018 ja 0,3 miljardiin euroon vuonna 2019.

Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja, kuin mitä Suomeen on saatu. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäiseksi vuonna 2015. Vuoden 2016 lukuja ei vielä ole julkaistu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuosina osingot ovat olleet ylijäämäinen erä. Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä.

Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2015* 2016E 2017E 2018E 2019E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 54,1 52,8 56,1 58,5 61,4
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 51,8 51,8 54,9 56,9 58,9
Kauppataseen ylijäämä 2,3 1,0 1,2 1,6 2,5
Palveluvienti 23,1 23,0 23,4 24,2 25,2
Palvelutuonti 26,0 26,1 26,7 27,5 28,5
Palvelutaseen ylijäämä -2,9 -3,1 -3,3 -3,4 -3,3
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -0,8 -0,6 -0,7 -0,4 -0,3
Vaihtotaseen ylijäämä -1,4 -2,7 -2,8 -2,2 -1,1
Vaihtotaseen ylijäämä/BKT, % -0,7 -1,3 -1,3 -1,0 -0,5
Vaihtotaseen ylijäämä/viennin arvo, % -1,9 -3,6 -3,6 -2,6 -1,3
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S17.1/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yrityssektorin säästäminen nousee tuntuvasti

Kotitalouksien velkaantuminen nousi viime vuonna 1,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen vähenee 1,1 miljardiin euroon ja pysyy samoissa lukemissa vuosina 2018 ja 2019. Kansantalouden tilinpidon säästäminen ja velkaantuminen ei kuitenkaan kuvaa kotitalouksien todellista säästämistä kovin tarkasti, koska kansantalouden tilinpidon säästämiskäsite ei ota huomioon kaikkia kotitalouksien rahoituksen lähteitä ja rahoituksen käyttökohteita.

Yrityssektorin säästäminen nousi vuonna 2015 tuntuvasti 7,7 miljardiin euroon. Viime vuonna yritysten säästäminen aleni hieman 7,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna yritysten säästäminen kohoaa 9,1 miljardiin euroon. Vuonna 2018 säästäminen nousee lisää 10 miljardiin euroon.

Julkisen sektorin rahoitusalijäämä kutistui viime vuonna 4,2 miljardiin euroon. Tänä vuonna se tilapäisesti nousee 4,4 miljardiin euroon. Ensi vuonna julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä alenee 4,1 miljardiin euroon ja vuonna 2019 se supistuu jälleen hieman 3,5 miljardiin euroon.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto