Energiatuotteiden ja raaka-aineiden tuonti kääntyy kasvuun

Tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia, kun kaikkien hyödykeryhmien tuonti lisääntyy viimevuotisesta. Palvelut mukaan lukien tuonti lisääntyy 1,5 prosenttia.

Energiatuotteiden tuonti kasvaa tänä vuonna 9 prosenttia, kun öljynjalostusteollisuuden tuotanto toimii normaalisti ilman seisokkeja. Kotimaiset investoinnit vauhdittuvat tänä vuonna, mikä nostaa investointitavaroiden tuonnin määrää vajaat 5 prosenttia. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti kasvaa kuten kahtena edellisenä vuonna hieman nopeammin kuin tavaravienti.

Kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa selvästi nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2016–2020 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 0,9 prosenttia vuodessa kun taas kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa keskimäärin runsaat 4 prosenttia. Muiden kulutustavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa yksityisen kulutuksen tahdissa.

Noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina, joten tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä. Ne eivät kuitenkaan mene ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita käytetään tuotantoon, joka valmistuu vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Tavaratuonnin määrä väheni kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon syyskuussa julkaistujen tietojen mukaan. Toisella neljänneksellä tuonnin määrä kohosi 10,7 prosenttia viimevuotisesta, kun energiatuotteiden ja investointitavaroiden tuonti nousi merkittävästi. Tavaratuonnin määrä kasvoi siten vuoden alkupuoliskolla 4,5 prosenttia. Palveluiden tuonnin määrä väheni 1,8 prosenttia.

Tavaroiden tuontihinnat laskivat viime vuonna kansantalouden tilinpidon mukaan keskimäärin 5,9 prosenttia edellisvuotisesta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla tuontihinnat alenivat keskimäärin 5,3 prosenttia viimevuotisesta. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi putosi tammi-heinäkuussa 6,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Ensi vuonna tuonti kasvaa samaa tahtia kuin tänä vuonna

Ensi vuonna tavaratuonti kasvaa samaa 2,4 prosentin tahtia kuin tänä vuonna. Tavara- ja palvelutuonti yhteensä lisääntyy 2,1 prosenttia.

Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti nousee 2 prosenttia, kun teollisuustuotanto vauhdittuu. Energiatuotteiden tuonnin arvioidaan myös kasvavan 2 prosenttia.

Kestokulutustavaroiden tuonnin kasvu jatkuu ensi vuonna 4 prosentin tahdissa. Lyhytikäisten kulutustavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän vajaat 2 prosenttia, vaikka yksityinen kulutus kasvaa vain puolisen prosenttia.

Investointitavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän noin 2 prosenttia vuosina 2017 ja 2018. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin. Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018. Sen vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkyy kuitenkin selvästi vasta vuodesta 2019 eteenpäin. Kaupallinen sähköntuotanto alkaa vuonna 2024.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011−15 2016−20E
Raaka-aineet ja tuotantohyöd. 19,4 35,7 4,8 -1,3 1 2 2 0,4 2
Energiatuotteet 7,5 13,9 -2,6 -9,0 9 2 2 -0,5 3
Investointitavarat 11,9 21,9 -2,3 5,6 5 2 2 1,6 4
Kulutustavarat 15,5 28,6 2,6 3,9 2 2 2 1,8 3
- kestokulutustavarat 4,3 8,0 5,6 8,6 4 4 4 1,9 4
- muut kulutustavarat 11,2 20,6 1,4 2,1 1 2 2 1,7 2
Koko tavaratuonti2) 53,1 100 1,4 0,8 2,4 2,4 2,5 1,9 2,7
Tavara- ja palvelutuonti2) 74,9 -0,2 1,9 1,5 2,1 2,4 2,0 2,4
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S16.2/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Vaihtotase pysyy lähivuosina alijäämäisenä

Etla arvioi, että vaihtotaseen alijäämä syvenee tänä vuonna 3 miljardiin euroon ja pysyy samoissa lukemissa vuonna 2017. Alijäämän odotetaan hieman pienenevän vuonna 2018. Kauppataseen ylijäämä kääntyy tänä vuonna lievään alijäämään ja palvelutaseen alijäämä pienenee vain hieman. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syvenee jonkin verran viimevuotisesta.

Kuten arvioimme jo kevään ennusteessamme tavaravienti kääntyy tänä vuonna hienoiseen kasvuun, mutta vientihintojen aleneminen jatkuu, joten tavaraviennin arvo supistuu noin 3 prosenttia. Tavaratuonnin arvo pienenee prosentin. Tuontimäärä kasvaa parin prosentin tahtia, mutta tavaroiden tuontihinnat jäävät vielä tänä vuonna keskimäärin runsaat 3 prosenttia viimevuotista matalammiksi. Kauppataseen alijäämä syvenee hieman vuosina 2017–2018.

Vuosina 2012–2015 vaihtotaseen alijäämään on vaikuttanut eniten palvelutaseen tuntuva alijäämä. Arvioimme, että palvelutaseen alijäämä pysyy ensi vuonna 1,7 miljardissa eurossa ja supistuu 1,5 miljardiin euroon vuonna 2018. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä. Palvelutuonnissa suurin erä on kuljetukset. Palveluviennin ja -tuonnin ennustamista hankaloittaa se, että palveluviennin ja -tuonnin tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa.

Tavaroiden ja palvelusten taseen alijäämä nousee tänä vuonna 1,8 miljardiin euroon ja ensi vuonna 2 miljardiin euroon. Arvioimme, että tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä nousee tänä vuonna 1,1 miljardiin euroon. Alijäämän odotetaan supistuvan miljardiin euroon vuonna 2017 ja 0,6 miljardiin euroon vuonna 2018.

Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja, kuin mitä Suomeen on saatu. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäiseksi vuonna 2015. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuosina osingot ovat olleet ylijäämäinen erä. Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä.

Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2014* 2015* 2016E 2017E 2018E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 56,2 54,1 52,4 54,7 56,7
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 55,9 53,0 52,5 55,0 57,2
Kauppataseen ylijäämä 0,3 1,1 -0,1 -0,3 -0,5
Palveluvienti 21,1 22,5 22,9 23,3 24,5
Palvelutuonti 23,3 24,5 24,6 25,0 26,0
Palvelutaseen ylijäämä -2,2 -2,0 -1,7 -1,7 -1,5
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -0,8 -0,8 -1,1 -1,0 -0,6
Vaihtotaseen ylijäämä -2,7 -1,8 -3,0 -3,0 -2,6
Vaihtotaseen ylijäämä/BKT, % -1,3 -0,8 -1,4 -1,4 -1,1
Vaihtotaseen ylijäämä/viennin arvo, % -3,5 -2,3 -3,9 -3,9 -3,1
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.2/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ekstra: Vuosi 2015 oli vaihtotaseen viides peräkkäinen alijäämävuosi

Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen korjattujen tietojen mukaan vaihtotase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2015 eikä lievästi ylijäämäinen, kuten helmikuussa ilmoitettiin. Vaihtotase vahvistui 0,9 miljardia euroa edellisestä vuodesta.

Vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2011 ja on nyt ollut alijäämäinen viitenä peräkkäisenä vuotena. Kauppatase kääntyi ylijäämään vuonna 2013. Viime vuonna se vahvistui tuontihintojen laskun tukemana 0,8 miljardia euroa ja oli 1,1 miljardia ylijäämäinen. Kauppataseen ylijäämä oli kuitenkin huomattavasti helmikuussa ilmoitettua pienempi, aikaisempi luku oli 2,5 miljardia.

Uusimpien tilastotietojen mukaan palvelutaseen alijäämä oli selvästi suurempi kuin edellisessä julkistuksessa. Palvelutase vahvistui hieman viime vuonna, mutta se oli silti 2 miljardia euroa alijäämäinen.

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pysyi vuonna 2015 edellisvuoden lukemissa ja oli 0,8 miljardia euroa.

Sekä tavaroiden viennin että tavaroiden tuonnin arvo väheni viime vuonna. Tavaratuonnin arvo väheni enemmän kuin tavaraviennin arvo, jolloin kauppataseen ylijäämä suureni.

Palveluviennin ja -tuonnin arvo sen sijaan kasvoi. Koska palveluviennin arvo nousi enemmän kuin palvelutuonnin arvo, palvelutaseen alijäämä pieneni.

Kotitaloussektorin säästäminen on kääntynyt velkaantumiseksi

Kotitalouksien säästäminen kääntyi lievään velkaantumiseen vuonna 2014. Viime vuonna velkaantuminen nousi 0,8 miljardiin euroon. Tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen kohoaa 0,9 miljardiin euroon ja pysyy samoissa lukemissa vuonna 2017. Velkaantuminen nousee tilapäisesti miljardiin euroon vuonna 2018. Kansantalouden tilinpidon säästäminen ei kuitenkaan kuvaa kotitalouksien todellista säästämistä kovin tarkasti, koska kansantalouden tilinpidon säästämiskäsite ei ota huomioon kaikkia kotitalouksien rahoituksen lähteitä ja rahoituksen käyttökohteita.

Yrityssektorin säästäminen nousi vuonna 2014 tuntuvasti 6,2 miljardiin euroon. Viime vuonna yritysten säästäminen nousi edelleen 7,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna säästäminen pysyy samoissa lukemissa. Vuonna 2017 säästäminen nousee lisää 8,1 miljardiin euroon.

Julkisen sektorin rahoitusalijäämä kutistui viime vuonna 5,8 miljardiin euroon. Tänä vuonna se kutistuu edelleen 4,8 miljardiin euroon. Ensi vuonna julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä nousee 5,4 miljardiin euroon, mutta vuonna 2018 se supistuu jälleen hieman 5,1 miljardiin euroon.

Suhteutettuna kokonaistuotantoon arvioimme, että julkiyhteisöjen alijäämä laskee tänä vuonna 2,2 prosenttiin. Suhdeluku nousee hieman vuonna 2017, 2,5 prosenttiin. Vuonna 2018 rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee 2,3 prosenttiin. Julkisen sektorin rahoituskysymyksiä käsitellään tarkemmin osiossa Julkinen talous.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto