Työllisyys

Työllisyys lisääntyy roimasti tänä vuonna

Vuoden alkupuoliskolla työllisten määrä kasvoi 2,8 prosenttia, ja työtunteina mitattu työpanos kohosi lähes kokonaistuotannon kasvun verran. Työllisyysaste nousi 2,2 prosenttiyksikköä 71,6 prosenttiin. Työttömyysaste aleni 1,2 prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin.

Työllisyyden ja työpanoksen alkuvuoden kasvu on kaikilla mittaustavoilla poikkeuksellisen voimakasta ja irtautunut työn kysyntää määrittävästä kokonaistuotannon kasvunopeudesta.

Työn kysynnän vahva kasvu on painanut työn tuottavuuden kasvun niin hitaaksi, että työllisyyden vuosikasvu väistämättä hidastuu vuoden jälkipuoliskolla. Samalla työllisyyden alkuvuoden trendiura loivenee ja useimmilla päätoimialoilla loppuvuosi on vakaan tai laskevan työllisyyskehityksen aikaa. Vain yksityisen kulutuksen kasvuun nojaavien palvelualojen työllisyystrendi jatkaa nousuaan.

Tänä vuonna työllisyyden arvioidaan kasvavan 2,2 prosenttia, ja työvoimaa tulee tarjolle 1,3 prosenttia viimevuotista enemmän. Työn kysynnän kasvu ja työikäisen väestön supistuminen nostavat työllisyysastetta 1,8 prosenttiyksikköä 71,4 prosenttiin. Työttömyysaste alenee 0,9 prosenttiyksikköä 7,7 prosenttiin.

Työllisyys kasvaa kaikilla päätoimialoilla

Työn kysyntä kasvaa tänä vuonna kaikilla päätoimialoilla. Rakentamisessa ja kaupan ja liikenteen aloilla työpaikat lisääntyvät 3–3,5 prosenttia. Teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa työllisyys paranee 1–1,5 prosenttia. Julkisissa ja muissa henkilökohtaisissa palveluissa työn kysyntä kasvaa runsaat 2 prosenttia.

Alkutuotannon työllisyystrendi kääntyi nousuun viime vuoden lopulla, mutta on sittemmin tasaantunut. Maataloudessa työpaikkojen määrä supistuu tänä vuonna hieman mm. heikon sadon takia. Metsätalouden ammateissa työllisyys kasvaa selvästi mm. metsäteollisuuden kasvavan puuraaka-aineen kysynnän ansiosta. Alkutuotannon odotetaan lisäävän työpaikkojaan tänä vuonna 0,2 prosenttia.

Teollisuuskin lisää työpaikkoja

Teollisuustyön kysyntä supistui viime vuonna 0,5 prosenttia. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla teollisuuden työllisyysura oli vuodentakaista korkeammalla ja näyttää säilyvän sellaisena myös loppuvuonna. Teollisuuden työpaikkojen ennustetaan kasvavan yhden prosentin. Työvoimaa vähentäviä alatoimialoja ovat mm. energiatuotanto ja eräät metalliteollisuuden alat.

Rakennusalalla työpaikkojen määrä kasvoi toistamiseen 5 prosenttia viime vuonna. Rakentaminen on useiden mittarien mukaan ohittanut suhdannehuipun harjan vuodenvaihteessa, joten kuluva vuosi sujuu hitaamman kasvun merkeissä. Tänä vuonna rakennusalan työllisyyden arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia.

Kaupan alan työpaikat lisääntyvät 3,5 prosenttia

Viime vuonna kaupan toimialan työpaikat supistuivat 2,5 prosenttia. Tänä vuonna alan ennustetaan lisäävän työpaikkojaan 3,5 prosenttia. Työpaikkojen kasvu on erityisen vauhdikasta ajoneuvojen kaupassa ja hotellipalveluissa.

Liikenteen toimialalla, johon tässä luetaan mukaan informaatiopalvelut, työn kysynnän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 3 prosenttia. Työn kysyntä kasvaa sekä kuljetus- ja varastointialalla että informaatiopalveluissa. Kuljetussektorilla työn kysyntää lisäävät mm. matkailun vilkastuminen ja tavarakuljetusten kasvu. Informaatiopalveluissa työn kysyntää lisää mm. palvelujen digitalisaatio.

Hyvinvointipalveluihin runsaasti uusia työtilaisuuksia

Vuoden alkupuoliskolla liike-elämän tuottamien yrityspalvelujen työllisyys kasvoi hitaasti. Loppuvuonna alan työn kysynnän kasvu jatkuu vaimeana mm. korkeiden vertailupohjien takia. Tänä vuonna liike-elämän palvelujen työn kysynnän kasvuvauhti putoaa viime vuoden 5 prosentista 1,5 prosenttiin.

Kuluttajapalvelujen työllisyyden kasvun arvioidaan vauhdittuvan tänä vuonna 1 prosenttiyksiköllä 2 prosenttiin. Näiden henkilökohtaisten palveluiden ylivoimaisesti suurin tuottaja on terveys- ja sosiaalisektori, joiden kustannuksista valtaosa rahoitetaan verovaroin. Yritysten tuottamissa hyvinvointipalveluissa työpaikat kasvavat julkisyhteisöjen tarjoamia nopeammin.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2013 2014 2015 2016 2017 2018E 2019E 2020E
Väestö 5 439 5 462 5 481 5 501 5 522 5 543 5 564 5 585
Työikäinen väestö1) 4 087 4 096 4 102 4 109 4 116 4 128 4 136 4 138
Työvoima 2 676 2 679 2 689 2 685 2 707 2 740 2 754 2 764
Työlliset 2 457 2 447 2 437 2 448 2 474 2 529 2 549 2 567
Työttömät 219 232 252 237 233 212 205 197
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 131 4 103 4 100 4 112 4 151 4 236 4 264 4 288
Työvoimaosuus, % 65,5 65,4 65,6 65,3 65,8 66,4 66,6 66,8
Työllisyysaste2), % 68,5 68,4 68,1 68,7 69,6 71,4 72,1 72,8
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,8 8,6 7,7 7,4 7,1
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S18.2/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ensi vuonna työn kysynnän kasvu hidastuu 0,8 prosenttiin

Ensi vuonna työn kysynnän kasvun ennustetaan hidastuvan 0,8 prosenttiin, jolloin kokonaistuotannon kasvun hidastuminen pudottaa työn kysynnän kasvua suhteellisesti enemmän. Eritahtisuus johtuu tämän vuoden poikkeuksellisen matalasta työn tuottavuuden kasvusta, jonka ennustetaan korjautuvan ylöspäin ensi vuonna. Ilmiö on tunnusomainen suhdannekäänteissä, kun työpanoksen kysyntä sopeutuu hitaasti tuotannon muutoksiin.

Ensi vuonna alkutuotannon työllisyyden ennustetaan pysyvän ennallaan, ja teollisuudessa työpaikkojen kasvu vaimenee vajaaseen 0,5 prosenttiin. Rakennustuotannon määrän kasvu hidastuu keskimäärin 1 prosenttiin, mikä alan työn tuottavuus huomioiden pudottaa alan työllisyyden kasvun 0.5 prosenttiin. Yritys- ja kuluttajapalveluissa työpaikkojen määrä lisääntyy vajaat 1,5 prosenttia.

Vuonna 2020 työllisyyden ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia, ja päätoimialoille syntyy uusia työpaikkoja likipitäen ensi vuodelle ennakoidulla tahdilla.

Työn kysynnän kasvu ja työikäisen väestön väheneminen nostavat työllisyysasteen ensi vuonna 72.1 prosenttiin, ja vuonna 2020 sen ennustetaan kohoavan 72.8 prosenttiin. Työttömyysaste alenee ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin ja vuonna 2020 se laskee 7,1 prosenttiin.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017 2018E 2019E 2020E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 99 99 99 99
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 354 357 359 359
Rakentaminen F 169 169 178 187 194 194 197
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 376 371 376 367 379 380 381
Liikenne I 240 243 242 245 252 255 257
Rahoitus- ja liike-elämää
palveleva toiminta J,K 343 350 346 364 369 374 378
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 839 834 841 853 872 882 891
Palvelut yhteensä 1798 1799 1805 1829 1873 1891 1907
Toimiala tuntematon X 12 8 8 5 6 6 5
Koko kansantalous 2 447 2 437 2 448 2 474 2 529 2 549 2 567
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S18.2/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys