Vuoden alkupuoliskolla työllisten määrä kasvoi 2,8 prosenttia, ja työtunteina mitattu työpanos kohosi lähes kokonaistuotannon kasvun verran. Työllisyysaste nousi 2,2 prosenttiyksikköä 71,6 prosenttiin. Työttömyysaste aleni 1,2 prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin.
Työllisyyden ja työpanoksen alkuvuoden kasvu on kaikilla mittaustavoilla poikkeuksellisen voimakasta ja irtautunut työn kysyntää määrittävästä kokonaistuotannon kasvunopeudesta.
Työn kysynnän vahva kasvu on painanut työn tuottavuuden kasvun niin hitaaksi, että työllisyyden vuosikasvu väistämättä hidastuu vuoden jälkipuoliskolla. Samalla työllisyyden alkuvuoden trendiura loivenee ja useimmilla päätoimialoilla loppuvuosi on vakaan tai laskevan työllisyyskehityksen aikaa. Vain yksityisen kulutuksen kasvuun nojaavien palvelualojen työllisyystrendi jatkaa nousuaan.
Tänä vuonna työllisyyden arvioidaan kasvavan 2,2 prosenttia, ja työvoimaa tulee tarjolle 1,3 prosenttia viimevuotista enemmän. Työn kysynnän kasvu ja työikäisen väestön supistuminen nostavat työllisyysastetta 1,8 prosenttiyksikköä 71,4 prosenttiin. Työttömyysaste alenee 0,9 prosenttiyksikköä 7,7 prosenttiin.
Työn kysyntä kasvaa tänä vuonna kaikilla päätoimialoilla. Rakentamisessa ja kaupan ja liikenteen aloilla työpaikat lisääntyvät 3–3,5 prosenttia. Teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa työllisyys paranee 1–1,5 prosenttia. Julkisissa ja muissa henkilökohtaisissa palveluissa työn kysyntä kasvaa runsaat 2 prosenttia.
Alkutuotannon työllisyystrendi kääntyi nousuun viime vuoden lopulla, mutta on sittemmin tasaantunut. Maataloudessa työpaikkojen määrä supistuu tänä vuonna hieman mm. heikon sadon takia. Metsätalouden ammateissa työllisyys kasvaa selvästi mm. metsäteollisuuden kasvavan puuraaka-aineen kysynnän ansiosta. Alkutuotannon odotetaan lisäävän työpaikkojaan tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Teollisuustyön kysyntä supistui viime vuonna 0,5 prosenttia. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla teollisuuden työllisyysura oli vuodentakaista korkeammalla ja näyttää säilyvän sellaisena myös loppuvuonna. Teollisuuden työpaikkojen ennustetaan kasvavan yhden prosentin. Työvoimaa vähentäviä alatoimialoja ovat mm. energiatuotanto ja eräät metalliteollisuuden alat.
Rakennusalalla työpaikkojen määrä kasvoi toistamiseen 5 prosenttia viime vuonna. Rakentaminen on useiden mittarien mukaan ohittanut suhdannehuipun harjan vuodenvaihteessa, joten kuluva vuosi sujuu hitaamman kasvun merkeissä. Tänä vuonna rakennusalan työllisyyden arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia.
Viime vuonna kaupan toimialan työpaikat supistuivat 2,5 prosenttia. Tänä vuonna alan ennustetaan lisäävän työpaikkojaan 3,5 prosenttia. Työpaikkojen kasvu on erityisen vauhdikasta ajoneuvojen kaupassa ja hotellipalveluissa.
Liikenteen toimialalla, johon tässä luetaan mukaan informaatiopalvelut, työn kysynnän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 3 prosenttia. Työn kysyntä kasvaa sekä kuljetus- ja varastointialalla että informaatiopalveluissa. Kuljetussektorilla työn kysyntää lisäävät mm. matkailun vilkastuminen ja tavarakuljetusten kasvu. Informaatiopalveluissa työn kysyntää lisää mm. palvelujen digitalisaatio.
Vuoden alkupuoliskolla liike-elämän tuottamien yrityspalvelujen työllisyys kasvoi hitaasti. Loppuvuonna alan työn kysynnän kasvu jatkuu vaimeana mm. korkeiden vertailupohjien takia. Tänä vuonna liike-elämän palvelujen työn kysynnän kasvuvauhti putoaa viime vuoden 5 prosentista 1,5 prosenttiin.
Kuluttajapalvelujen työllisyyden kasvun arvioidaan vauhdittuvan tänä vuonna 1 prosenttiyksiköllä 2 prosenttiin. Näiden henkilökohtaisten palveluiden ylivoimaisesti suurin tuottaja on terveys- ja sosiaalisektori, joiden kustannuksista valtaosa rahoitetaan verovaroin. Yritysten tuottamissa hyvinvointipalveluissa työpaikat kasvavat julkisyhteisöjen tarjoamia nopeammin.
Erä | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018E | 2019E | 2020E |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väestö | 5 439 | 5 462 | 5 481 | 5 501 | 5 522 | 5 543 | 5 564 | 5 585 |
Työikäinen väestö1) | 4 087 | 4 096 | 4 102 | 4 109 | 4 116 | 4 128 | 4 136 | 4 138 |
Työvoima | 2 676 | 2 679 | 2 689 | 2 685 | 2 707 | 2 740 | 2 754 | 2 764 |
Työlliset | 2 457 | 2 447 | 2 437 | 2 448 | 2 474 | 2 529 | 2 549 | 2 567 |
Työttömät | 219 | 232 | 252 | 237 | 233 | 212 | 205 | 197 |
Tehdyt työtunnit (milj.) | 4 131 | 4 103 | 4 100 | 4 112 | 4 151 | 4 236 | 4 264 | 4 288 |
Työvoimaosuus, % | 65,5 | 65,4 | 65,6 | 65,3 | 65,8 | 66,4 | 66,6 | 66,8 |
Työllisyysaste2), % | 68,5 | 68,4 | 68,1 | 68,7 | 69,6 | 71,4 | 72,1 | 72,8 |
Työttömyysaste, % | 8,2 | 8,7 | 9,4 | 8,8 | 8,6 | 7,7 | 7,4 | 7,1 |
1) 15–74 -vuotiaat. | ||||||||
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä. | ||||||||
Lähde: Tilastokeskus. | ||||||||
S18.2/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) |
Ensi vuonna työn kysynnän kasvun ennustetaan hidastuvan 0,8 prosenttiin, jolloin kokonaistuotannon kasvun hidastuminen pudottaa työn kysynnän kasvua suhteellisesti enemmän. Eritahtisuus johtuu tämän vuoden poikkeuksellisen matalasta työn tuottavuuden kasvusta, jonka ennustetaan korjautuvan ylöspäin ensi vuonna. Ilmiö on tunnusomainen suhdannekäänteissä, kun työpanoksen kysyntä sopeutuu hitaasti tuotannon muutoksiin.
Ensi vuonna alkutuotannon työllisyyden ennustetaan pysyvän ennallaan, ja teollisuudessa työpaikkojen kasvu vaimenee vajaaseen 0,5 prosenttiin. Rakennustuotannon määrän kasvu hidastuu keskimäärin 1 prosenttiin, mikä alan työn tuottavuus huomioiden pudottaa alan työllisyyden kasvun 0.5 prosenttiin. Yritys- ja kuluttajapalveluissa työpaikkojen määrä lisääntyy vajaat 1,5 prosenttia.
Vuonna 2020 työllisyyden ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttia, ja päätoimialoille syntyy uusia työpaikkoja likipitäen ensi vuodelle ennakoidulla tahdilla.
Työn kysynnän kasvu ja työikäisen väestön väheneminen nostavat työllisyysasteen ensi vuonna 72.1 prosenttiin, ja vuonna 2020 sen ennustetaan kohoavan 72.8 prosenttiin. Työttömyysaste alenee ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin ja vuonna 2020 se laskee 7,1 prosenttiin.
Toimiala | TOL-02 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018E | 2019E | 2020E |
Alkutuotanto | A,B | 109 | 109 | 101 | 99 | 99 | 99 | 99 |
Koko teollisuus | C,D,E | 359 | 352 | 356 | 354 | 357 | 359 | 359 |
Rakentaminen | F | 169 | 169 | 178 | 187 | 194 | 194 | 197 |
Kauppa- ja majoitustoiminta | G,H | 376 | 371 | 376 | 367 | 379 | 380 | 381 |
Liikenne | I | 240 | 243 | 242 | 245 | 252 | 255 | 257 |
Rahoitus- ja liike-elämää | ||||||||
palveleva toiminta | J,K | 343 | 350 | 346 | 364 | 369 | 374 | 378 |
Julkiset ja muut yht.palv. | L-O | 839 | 834 | 841 | 853 | 872 | 882 | 891 |
Palvelut yhteensä | 1798 | 1799 | 1805 | 1829 | 1873 | 1891 | 1907 | |
Toimiala tuntematon | X | 12 | 8 | 8 | 5 | 6 | 6 | 5 |
Koko kansantalous | 2 447 | 2 437 | 2 448 | 2 474 | 2 529 | 2 549 | 2 567 | |
1) Toimialaluokitus 2002. | ||||||||
Lähde: Tilastokeskus. | ||||||||
S18.2/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) |