Työllisyys jatkaa kasvuaan

Työpaikkoja lisää loppuvuonna

Työllisyystilanteen hidas koheneminen jatkui vuoden alkupuoliskolla, ja työpaikkoja syntyi 0,7 prosenttia vuodentakaista enemmän. Loppuvuoden työllisyysnäkymä on lupaava, sillä kokonaistuotannon kasvun kiihtyminen lisää työpanoksen kysyntää noin parin neljänneksen viipeellä. Työn kysynnän kasvun vauhdittumiseen viittaa myös avoinna olevien työpaikkojen määrän kasvu ja se, että kokoaikatyötä oli tarjolla entistä useammalle.

Tänä vuonna teollisuustuotannon kasvun arvioidaan vauhdittuvan 4 prosenttiin, ja työn korkea tuottavuus huomioiden työpaikkojen määrä kasvaa hitaasti, arviolta 0,3 prosenttia. Ennustejakson lopulla teollisuustuotannon vuosikasvu hidastuu keskimäärin runsaaseen 3 prosenttiin, mikä alatoimialojen työn tuottavuuserot huomioiden vakauttaa työpaikkojen määrän tämän vuoden tasolle.

Yrityspalveluissa parhaat näkymät

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu tänä vuonna, ja työpaikkojen määrä kasvaa 4,5 prosenttia. Ennustejakson jälkipuoliskolla rakennusalan tuotannon kasvu hidastuu 3 prosenttiin, joten alan työllisyyden kasvumahdollisuudet
putoavat 1,5 prosenttiin.

Yrityspalveluissa työllisyysnäkymät ovat tälle vuodelle hyvät, sillä teollisuustuotannon kasvun vauhdittuminen lisää mm. asiantuntija- ja konsulttipalvelujen kysyntää arviolta noin 3,5 prosenttia. Ennustejakson lopulla liike- ja pääkonttoripalvelujen tuotannon kasvu hidastuu ja alan työllisyyden vuosikasvu hidastuu keskimäärin 1,5 prosenttiin.

Kaupan ammateissa työn kysyntä pysyy ennustejaksolla ennallaan. Tänä vuonna tukkukauppa lisää hieman työvoimaa lähinnä rakentamiseen liittyvissä toiminnoissa, mutta vähittäiskaupassa työllisyys vähenee. Heikkoon työllisyyskehitykseen vaikuttaa mm. vaimea ja ennustejaksolla hidastuva yksityisen kulutuskysynnän kasvu.

Liikenteen toimialoilla, joissa ovat tietoliikennepalvelut mukana, työn kysyntä kasvaa koko ennustejakson. Uusia työpaikkoja syntyy alalle 0,4 prosentin vuosivauhtia. Kuljetusalan työllisyyttä vahvistaa mm. vilkastuva ulkomaankauppa. Myös tietoliikenteen ja viestinnän ammateissa työllisyys kasvaa suotuisasti kun palveluja digitalisoidaan entistä laajemmin.

Julkisten ja yksityisten henkilökohtaisten palvelujen työllisyys kohenee tänä vuonna arviolta 1,5 prosenttia. Ensi vuodesta lukien tuotannon kasvu hidastuu keskimäärin 0,6 prosenttiin vuodessa. Työn alhaisen tuottavuuden kasvun vuoksi alan työpaikat lisääntyvät lähes saman verran kuin tuotanto eli 0,5 prosenttia.

Koko kansantalouden työllisyys paranee tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuodesta lukien kasvu hidastuu keskimäärin 0,6 prosenttiin. Työllisyysaste nousee tasaisesti, ja vuonna 2019 sen ennustetaan kohoavan 70,5 prosenttiin.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2013 2014 2015 2016E 2017E 2018E 2019E
Väestö 5 439 5 462 5 481 5 501 5 522 5 543 5 564
Työikäinen väestö1) 4 087 4 096 4 102 4 109 4 116 4 128 4 136
Työvoima 2 676 2 679 2 689 2 685 2 695 2 703 2 710
Työlliset 2 457 2 447 2 437 2 448 2 467 2 484 2 498
Työttömät 219 232 252 237 228,5 219,1 212
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 131 4 103 4 100 4 115 4 152 4 178 4 199
Työvoimaosuus, % 65,5 65,4 65,6 65,3 65,5 65,5 65,5
Työllisyysaste2), % 68,5 68,4 68,1 68,7 69,4 70,0 70,5
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,8 8,5 8,1 7,8
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S17.2/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työvoiman tarjontakin kasvaa

Kokonaistuotannon kasvun vauhdittuminen on lisännyt työllistymisen todennäköisyyttä, joten työvoimaa on tullut runsaasti tarjolle. Noususuhdanteille tyypilliseen tapaan työvoiman ulkopuolella olevien aktiivinen työnhaku lisääntyy, mikä hidastaa työttömyyden laskua.

Työvoiman tarjonnan kasvupaine on ennustejaksolla tavanomaista suurempi, sillä vuosikymmenen alun taloustaantuma vähensi rajusti aktiivista työnhakua.

Työttömyysasteen arvioidaan alenevan tänä vuonna 0,3 prosenttiyksikköä 8,5 prosenttiin ja jatkavan laskuaan koko ennusteperiodin. Ennustejakson lopulla vuonna 2019 työttömyysasteen ennustetaan putoavan 7,8 prosenttiin.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017E 2018E 2019E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 97 94 91
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 357 357 357
Rakentaminen F 169 169 178 186 189 191
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 376 371 376 372 372 372
Liikenne I 240 243 242 242 243 244
Rahoitus- ja liike-elämää
palveleva toiminta J,K 343 350 346 359 364 369
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 839 834 841 853 859 865
Palvelut yhteensä 1798 1799 1805 1826 1839 1850
Toimiala tuntematon X 12 8 9 1 4 7
Koko kansantalous 2 447 2 437 2 448 2 467 2 484 2 498
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S17.2/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys