Työllisyys

Koronakriisin vaikutukset työmarkkinoille näyttävät jäävän lyhytaikaisiksi. Yritykset välttivät irtisanomisia lomautusjärjestelmän ansiosta. Toistaiseksi suurta yritysten konkurssiaaltoa ei ole nähty, mutta konkurssien määrän lisääntyminen olisi riski työllisyydelle. Rokotekattavuuden myötä rajoituksista päästään eroon, jolloin palvelualojen työllisyys voi palautua nopeastikin.

Työllisyys palautuu nopeasti taloustilanteen normalisoituessa

Työmarkkinat näyttävät selvinneen poikkeuksellisesta vuodesta 2020 erittäin hyvin. Suomen talous supistui lopulta vain verraten vähän, ja siksi työttömyysastekin nousi vain vähän. Myös työllisyysaste lähti nopeasti uuteen nousuun. Etätöihin siirtyminen ja määräaikaiset lomautukset kannattelivat työllisyyttä kriisin akuutin vaiheen yli.

Vuoden 2020 työllisyysaste oli 71,6 prosenttia, mikä on vain prosenttiyksikön edellisvuotta alhaisempi. Työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 7,8 prosenttiin. Yllättäen ihmisiä ei juurikaan poistunut työmarkkinoilta, vaan työvoiman tarjonta supistui vain vähän, 0,3 prosenttia. Työttömien määrä kuitenkin lisääntyi selvästi, 15,8 prosenttia ja lomautettuja oli vuoden lopussa yhä huomattavan paljon.

Koronakriisin aikana Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilasto ja Tilastokeskuksen (TK) työvoimatutkimus antoivat ajoittain hieman erilaisen kuvan työmarkkinoiden tilasta. Työttömyyden erilaisesta määritelmästä ja lomautettujen erilaisesta luokittelusta johtuen tilastoissa on normaaliaikoinakin eroja. Lyhytaikaisesti lomautettujen suuri määrä toi tilastointierot esiin siten, että TEM:n mittaama työttömien määrä ja työttömyysaste kasvoivat huomattavasti TK:n vastaavia enemmän.

Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että koko vuonna 2020 avoimia työpaikkoja oli 12,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Heikentyneet työllistymismahdollisuudet näkyivät myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna viime vuonna.

Koronakriisin poikkeuksellisuus suhteessa tavanomaisiin taloudellisiin taantumiin näkyi myös työtunneissa. Tavallisesti yritykset sopeuttavat kustannuksiaan vähentämällä ensin työtunteja, minkä seurauksena työtunnit vähenevät työllisiä enemmän. Viime vuonna nämä olivat kuitenkin kutakuinkin linjassa ja työtunnit vähenivät 2 prosenttia edellisvuodesta. Rajoitusten seurauksena yritysten kustannusten sopeuttaminen näkyi pikemminkin kokoaikaisina, mutta lyhytkestoisina lomautuksina.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2017 2018 2019 2020 2021E 2022E 2023E
Väestö 5 508 5 516 5 525 5 528 5 534 5 540 5545
Työikäinen väestö1) 4 114 4 124 4 128 4 133 4 113 4 101 4090
Työvoima 2 707 2 741 2 750 2 741 2 749 2 757 2762
Työlliset 2 474 2 538 2 566 2 528 2 543 2 557 2568
Työttömät 233 202 184 213 206 199 194,4
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 100 4 196 4 249 4 164 4 211 4 251 4 286
Osallistumisaste, % 65,8 66,5 66,6 66,3 66,8 67,2 67,5
Työllisyysaste2), % 69,6 71,7 72,6 71,6 72,3 72,8 73,0
Työttömyysaste, % 8,6 7,4 6,7 7,8 7,5 7,2 7,0
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus, ETLA.
S21.1/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rokotekattavuus palauttaa työpaikat, mikäli yritysten konkurssiaallolta vältytään

Kuluvana vuonna toivoa työmarkkinoillekin tuo rokote. Työttömyys voi vielä alkuvuonna lisääntyä, mutta rokotekattavuuden myötä yhteiskunnan rajoituksista päästään eroon.

Rajoitustoimet koettelivat eri toimialoja eri tavoin. Rajoitustoimista kärsivät erityisesti palvelu- ja kuljetusalan työlliset. Viime vuosi kuitenkin osoitti, että työllisyys voi palautua nopeastikin. Näin ollen palvelualojenkin työllisyyden uskotaan palautuvan ripeästi, kun rajoitustoimista rokotuskattavuuden myötä luovutaan. Kriisin ei siten uskota jättävän pysyvästi korkeampaa rakenteellista työttömyyttä. Kuluvan vuoden talouskasvun myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 7,5 prosenttiin.

Vuoden 2020 keväästä helmikuuhun 2021 saakka voimassa ollut lakimuutos rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Konkurssihakemusten määrä oli tuolloin poikkeuksellisen alhainen, kun taas helmikuun alussa vireille pantiin huomattavan paljon konkursseja. Vaikka vielä ei ole selvää, kuinka paljon yrityksiä lopulta ajautuu kriisin jäljiltä konkurssiin, konkurssien määrän huomattava kasvu olisi riski työllisyydelle.

Työttömyys vähenee hiljalleen

Aktiivisen työnhaun odotetaan vilkastuvan edelleen ensi vuonna. Talous kasvaa edelleen hyvää vauhtia ja yhteiskunnan toimintojen normalisoitumisen myötä avoimia työpaikkoja on jälleen runsaasti saatavilla. Työttömyys vähenee hitaasti, mutta varmasti. Myös työllisten määrä kasvaa ensi vuoden aikana talouskasvun myötä. Talouskasvun siivittämänä työllisyysasteen arvioidaan nousevan 72,8 asteeseen. Työttömyysasteen ennustetaan ensi vuonna laskevan 7,2 prosenttiin ja siten jäävän vielä selvästi vuotta 2019 korkeammalle tasolle.

Marinin ja Sipilän hallitusten työllisyystoimilla eri tavoitteet

Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimien tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta 2 mrd. eurolla. Työllisyystoimia on siksi arvioitava siitä näkökulmasta, kuinka paljon lisätyölliset vahvistavat julkista taloutta, kun samalla huomioidaan myös työllisyyttä heikentävät päätökset sekä työllisyystoimien kustannukset.

Hallitus tarkensi työllisyystavoitettaan syksyn 2020 budjettiriihessä, ja se on osa kokonaisuutta, jolla pyritään vakauttamaan julkinen velkasuhde. Marinin hallituksen merkittävimmät työllisyystoimet ovat ns. eläkeputken asteittainen lakkauttaminen ja Pohjoismaisen työvoimapalveluiden malli.

Työllisyystoimet tai niiden yhteydessä tehdyt sosiaaliturvan muutokset toimien pehmentämiseksi kuitenkin myös maksavat julkiselle sektorille. Lisäksi vaikutusarviointi ei aina ole mahdollista edes jälkikäteen. Etukäteen voidaan vain karkeasti arvioida vaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa.
Kun huomioidaan vaalikauden aikana toteutetut työllisyyttä vähentävät toimet, jotka heikentävät julkista taloutta, lisätyöllisten mahdollinen määrä vaihtelee 14 300 ja 23 900 välillä.

Näiden toimien nettovaikutus julkiseen talouteen vaihtelee -186 miljoonan ja +206 miljoonan euron välillä. Tällä hetkellä ei siis ole selvää edes se, onko työllisyystoimien kokonaisvaikutus julkista taloutta vahvistava vai heikentävä. Selvää kuitenkin on, että toimet ovat kaukana perimmäisestä tavoitteesta vahvistaa julkista taloutta 2 miljardilla eurolla.

Taulukko: Marinin hallituksen työllisyystoimien vaikutukset työllisyyteen ja julkiseen talouteen


Marinin hallituksen työllisyystoimien vaikutukset
työllisyyteen ja julkiseen talouteen
Työllisyysyystoimi tai
muu päätös
Työllisyysvaikutus Nettovaikutus julkiseen
talouteen, milj. euroa
Huomioitavaa
Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nosto 6 500 - 7000 +117- +175
+55-vuotiaiden ansiosidonnaisen lisäpäivien poisto 10300 +165 Työllisyysvaikutus v. 2029
loppuun mennessä
Pohjoismaisen työvoimapalveluiden malli 9 500 - 10 000 +101- +180 TE-toimistojen lisäkustannuksia
suunitellaan rahoitetttavaksi EU:n
elpymisvälineestä budjettineutraalisti
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 2500-3600 -100 - -66
Oppivelvollisuuden laajentaminen 1600 -89- +6 Vaikutus v. 2029 loppuun mennessä
Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli 200 ei arvioitu Uudistus ei välttämättä lisää
työllisten määrää, vaan työtä jo tekevien
eläkeläisten työpanosta muun työvoiman
kustannuksella
Aikuiskoulutuksen uudistaminen 200 ei arvioitu
Palkkatuen uudistus 500-1000 ei arvioitu
Vero- ja sosiaaliturvamuutokset (perusturvakorotukset) -5 000 -125 - -90
Aktiivimallin leikkurin poisto -5000- -12 000 -255- -164
Yhteensä 14 300 -23 900 -186- +206 Tavoite: +2 000 milj. euroa
Lähteet: Valtiontalouden tarkastusvirasto, Talouspolitiikan arviointineuvosto, Valtiovarainministeriö
S21.1/b02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Juha Sipilän hallituksen toimet taas tähtäsivät työn kysynnän ja toisaalta työn tarjonnan kannustinten kohentamiseen. Työn kysyntää oli määrä lisätä yritysten kilpailukykyä parantamalla. Tällä haluttiin myös korjata vaihtotaseeseen finanssikriisin jälkeen syntynyttä suurta alijäämää. Sipilän hallitus asetti työllisyysastetavoitteekseen 72 prosenttia.

Sipilän Aktiivimallilla pyrittiin vaikuttamaan taloudellisiin kannusteisiin työn vastaanottamiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2018 alussa Aktiivimallin lisäävän työllisiä 5 000-12 000 henkilöllä. Jälkikäteen tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan, kuinka monta ihmistä Sipilän aktiivimalli sai töihin, vaikka työttömät hakeutuivat TE-toimistojen palveluihin välttääkseen työttömyysturvan leikkauksen. Aktiivimallin lisäkustannukset julkiselle sektorille olivat vähäiset.

Marinin Pohjoismaisen työnhaun malli on Sipilän Aktiivimallin kaltainen, mutta sisältää enemmän yhteydenottoja TE-keskuksesta ja henkilökohtaisia kohtaamisia. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan työllisyysvaikutus syntyy juuri henkilökohtaisista tapaamisista työttömyyden alussa. Pohjoismaisen työnhaun mallin voi siis odottaa olevan tältä osin tehokkaampi. Samalla se kuitenkin aiheuttaa enemmän kustannuksia julkiselle taloudelle. Marinin hallitus rahoittaa TE-keskusten kasvavia menoja myös EU:n elpymis- ja palautumisvälineellä.

Marinin hallituksen työllisyystoimista mm. palkkatuen uudistuksen vaikutusta julkiseen talouteen ei ole laskettu, mutta Asplund ym. (2018) ja Kauhasen (2020) mukaan palkkatuki on kallista ja vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy.

Sipilän hallitus toteutti vielä useita muitakin työn tarjontaan vaikuttavia muutoksia. Tällaisia olivat työttömyysturvan keston leikkaus, tuloverotuksen kevennykset, varhaiskasvatusmaksujen alennukset sekä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien (työttömyysetuudet, toimeentulotuki jne.) reaaliset leikkaukset indeksijäädytysten ja -leikkausten seurauksena. Kärkkäinen ja Tervola (2018) arvioivat näiden toimien työllisyysvaikutuksia mikrosimulaatiomallilla.
Heidän tuloksensa osoittavat, että työllistymisveroasteet pienenivät työttömän ansioturvaa, työttömän perusturvaa ja kotihoidontukea saaneilla. Se lisäsi mallitulosten mukaan työn tarjontaa 33 000–42 000 henkilöllä riippuen siitä, mitä päätöksiä luetaan mukaan Sipilän hallituksen päätöksiksi. Alijäämävaikutuksia he eivät arvioineet, mutta toimien luonteen perusteella niiden voidaan olettaa olleen nettomääräisesti positiivisia.

Erityisesti hallituskauden aikana vaikuttavista työllisyystoimista Sipilän hallituksen toimista tärkein oli sittenkin kilpailukykysopimus. Julkiselle taloudelle aiheutui kustannuksia erityisesti veronkevennyksistä ja verotulomenetyksistä, kun sopimuksen edistämiseksi hallitus alensi veroja ja maksuja. Kauhanen ja Lehmus (2019) arvioivat kilpailukykysopimuksen lisänneen työllisyyttä 20 000 – 40 000 henkilöllä. Julkisen sektorin alijäämään kokonaisuudella ei saman arvion mukaan ollut merkittävää vaikutusta, kun työllisyysvaikutus paikkasi veronkevennysten aiheuttamaa budjettivajetta.

KIKY-sopimus lienee jälkikäteistarkastelussa myös Sipilän hallituksen suurin saavutus, sillä se korjasi kertaluonteisesti kilpailukyvyn heikentymistä finanssikriisin jälkeen ja vaihtotaseeseen syntynyttä vajetta. Se ei vähentänyt julkista alijäämää ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta sitä sillä ei ensisijaisesti tavoiteltukaan. Marinin hallitus sen sijaan tavoittelee julkistalouden merkittävää vahvistamista. Tavoitteen toteutumiseen sillä on yhä tehtävää jäljellä.

Lähteet

Asplund, R., Kauhanen, A., Päällysaho, M. ja Vanhala, P. (2018). Palkkatuen vaikuttavuus – palkkatukijärjestelmän ja sen uudistuksien arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 75/2018. Helsinki.
Kauhanen, A. (2020). Aktiivinen työvoimapolitiikka. Teoksessa Alasalmi, J., Busk, H., Kauhanen, A., Leinonen, T., Solovieva, S., Valkonen, T. ja Viikari-Juntura, E. (toim.), Työpolitiikka ja työllisyysaste: Tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:33.
Kauhanen, A. ja Lehmus, M. (2019). Työaika, työllisyys ja kilpailukyky, ETLA Raportti 92.
Kärkkäinen, O. ja Tervola, J. (2018). Talouspolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tuloeroihin 2015–2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2018.
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2020
Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2020. Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset. K 21/2020 VP.
Valtiontalouden tarkastuskertomus 9/2020: Finanssipolitiikan ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen. Dnro 307/51/2018.
Kyyrä M., Naumanen P., Pesola H., Uusitalo R., Ylikännö M. (2019) Aktiivimallin vaikutukset työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan. VATT Tutkimukset 189
Valtiovarainministeriön muistio (2020) Yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistäviin keinoihin liittyviä vaikutusarvioita

Päivi Puonti

Päivi Puonti

Tutkija, VTT
Alueet: investoinnit, julkinen talous, tuotanto, työllisyys
Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö