Työllisyys

Vielä keväällä koronakriisi näkyi työmarkkinoilla erityisesti lomautuksina, kun yritykset sopeuttivat työvoimakustannuksiaan äkillisesti pudonneen kysynnän seurauksena. Kesän aikana työttömyys alkoi hitaasti kasvaa ja tänä vuonna työttömyyden ennustetaan nousevan 8,1 prosenttiin. Työttömyyden odotetaan jäävän viime vuotta korkeammalle tasolle lähivuosina

Työllisyysnäkymät heikentyneet selvästi

Vielä viime vuonna työllisten määrä kasvoi prosentin ja työtunnit hieman tätä nopeammin. Työllisyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin. Työnhaku oli aktiivista ja työn tarjonta kasvoikin 0,3 prosenttia. Työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin.

Kuluva vuosi näyttää varsin erilaiselta. Työllisten määrä on laskenut koko alkuvuoden. Heinäkuussa työllisiä oli 1,9 prosenttia vähemmän ja työttömiä 27,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyys on laskenut voimakkaimmin palvelusektorilla, kun mm. koko ravintola-ala oli suljettuna sekä kesäkuukausina alkutuotannossa, jossa matkustusrajoitukset ovat rajoittaneet erityisesti maatalouden kausityöntekijöiden saamista Suomeen.

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä kääntyi kesäkuussa laskuun. Kun huhtikuussa kokoaikaisesti lomautettuna oli melkein 164 000 työntekijää, heinäkuussa heitä oli enää 82 000. Lomautusaalto näyttää siis hiipuneen. Osa lomautetuista on palannut työpaikoilleen, mutta osa on irtisanottu, mikä näkyy työttömyyden kasvuna.

Työmarkkinoiden tilasta kertoo myös avoimien työpaikkojen tilasto, jonka mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä 15 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat vähenivät kaikenkokoisissa toimipaikoissa ja toimialoista erityisesti alkutuotannossa sekä kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla. Määräaikaisten osuus kaikista avoimista työpaikoista oli selvästi vuodentakaista suurempi. Avointen työpaikkojen määrän vähentyessä osa työpaikkaa vailla olevista luopuu työnhausta ja siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle esimerkiksi opintojen pariin ja eläkkeelle. Työn tarjonnan supistuminen hillitsee työttömyysasteen kasvua, mutta merkitsee ns. piilotyöttömyyden kasvua.

Tilastokeskuksen tuorein suhdannekuvaaja ennakoi kuitenkin palveluiden ja jalostuselinkeinojen työllisyystilanteen kohenevan vuoden jälkipuoliskolla. Kaupan alan työllisyyttä heikentää yksityisen kulutuksen väheneminen tänä vuonna ja kuljetusalan työllisyysnäkymiä varjostaa viennin heikko kehitys. Julkisyhteisöjen työn kysyntä vauhdittuu hallitusohjelman menolisäysten ja elvytyspakettien takia.

Koronakriisin ja sen seurauksena tehtyjen toimenpiteiden aiheuttaman kokonaistuotannon supistumisen myötä työllisten määrän arvioidaan laskevan runsaat 2 prosenttia tänä vuonna. Työllisyysasteen arvioidaan laskevan 1,4 prosenttiyksikköä 71,2 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan odotetaan supistuvan 0,7 prosenttia ja työttömyysasteen nousevan 1,4 prosenttiyksikköä 8,1 prosenttiin.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020E 2021E 2022E
Väestö 5 462 5 481 5 495 5 508 5 516 5 521 5 528 5 534 5 540
Työikäinen väestö1) 4 096 4 102 4 109 4 114 4 124 4 128 4 127 4 119 4 108
Työvoima 2 679 2 689 2 685 2 707 2 741 2 750 2 730 2 739 2 747
Työlliset 2 447 2 437 2 448 2 474 2 538 2 566 2 508 2 523 2 538
Työttömät 232 252 237 233 202 184 222 216 209
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 065 4 056 4 072 4 100 4 196 4 246 4 117 4 158 4 175
Osallistumisaste, % 65,4 65,6 65,3 65,8 66,5 66,6 66,1 66,5 66,9
Työllisyysaste2), % 68,4 68,1 68,7 69,6 71,7 72,6 71,2 71,7 72,1
Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,8 8,6 7,4 6,7 8,1 7,9 7,6
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S20.2/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työttömyys pysyy melko korkealla lähivuodet

Aktiivisesti töitä hakevien määrän odotetaan hiljalleen palautuvan ensi vuodesta alkaen. Työn tarjonta kasvaa maltillisesti ennustevuosina, kun työmarkkinoilta poistuneet palaavat työmarkkinoille. Myös työllisten määrä kasvaa ensi vuoden aikana talouskasvun myötä. Talouskasvun siivittämänä työllisyysasteen arvioidaan nousevan 71,7 asteeseen. Työttömyysaste jää kuitenkin melko korkealle tasolle lähivuosina ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan 7,9 prosenttiin ensi vuonna.

Hallitusohjelma ja kuluvan vuoden lisätalousarvioissa päätetyt elvytystoimet lisäävät julkisia menoja tuntuvasti. Tämän seurauksena julkishallinnon, koulutuksen ja julkisten peruspalvelujen (sairaalat, terveyskeskukset, päivä- ja hoivakodit) tuotannossa on odotettavissa lisää työpaikkoja.

Työikäisten (15-64 v.) määrä Suomessa on jo vähentynyt useita vuosia ja vähenee tulevina vuosina edelleen. Kun katse suunnataan koronakriisiä ja sen välittömiä työmarkkinavaikutuksia kauemmas, työikäisen väestön määrän väheneminen rajoittaa työvoiman eli työn tarjonnan kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina. Tällöin työllisyysaste voi kasvaa, vaikka työllisten määrä ei muuttuisi.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020E 2021E 2022E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 99 101 105 103 100 97
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 354 361 353 342 339 335
Rakentaminen F 169 169 178 187 198 193 194 191 193
Palvelut yhteensä G-O 1798 1799 1805 1829 1873 1908 1861 1886 1906
josta julkisyhteisöt 673 668 658 674 673 664 683 689 698
Toimiala tuntematon X 12 8 8 5 7 8 8 8 8
Koko kansantalous 2447 2437 2448 2473 2540 2566 2508 2523 2538
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S20.2/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Päivi Puonti

Päivi Puonti

Tutkija, VTT
Alueet: investoinnit, julkinen talous, tuotanto, työllisyys