Vielä keväällä koronakriisi näkyi työmarkkinoilla erityisesti lomautuksina, kun yritykset sopeuttivat työvoimakustannuksiaan äkillisesti pudonneen kysynnän seurauksena. Kesän aikana työttömyys alkoi hitaasti kasvaa ja tänä vuonna työttömyyden ennustetaan nousevan 8,1 prosenttiin. Työttömyyden odotetaan jäävän viime vuotta korkeammalle tasolle lähivuosina

Vielä viime vuonna työllisten määrä kasvoi prosentin ja työtunnit hieman tätä nopeammin. Työllisyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin. Työnhaku oli aktiivista ja työn tarjonta kasvoikin 0,3 prosenttia. Työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin.

Kuluva vuosi näyttää varsin erilaiselta. Työllisten määrä on laskenut koko alkuvuoden. Heinäkuussa työllisiä oli 1,9 prosenttia vähemmän ja työttömiä 27,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyys on laskenut voimakkaimmin palvelusektorilla, kun mm. koko ravintola-ala oli suljettuna sekä kesäkuukausina alkutuotannossa, jossa matkustusrajoitukset ovat rajoittaneet erityisesti maatalouden kausityöntekijöiden saamista Suomeen.

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä kääntyi kesäkuussa laskuun. Kun huhtikuussa kokoaikaisesti lomautettuna oli melkein 164 000 työntekijää, heinäkuussa heitä oli enää 82 000. Lomautusaalto näyttää siis hiipuneen. Osa lomautetuista on palannut työpaikoilleen, mutta osa on irtisanottu, mikä näkyy työttömyyden kasvuna.

Työmarkkinoiden tilasta kertoo myös avoimien työpaikkojen tilasto, jonka mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä 15 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat vähenivät kaikenkokoisissa toimipaikoissa ja toimialoista erityisesti alkutuotannossa sekä kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla. Määräaikaisten osuus kaikista avoimista työpaikoista oli selvästi vuodentakaista suurempi. Avointen työpaikkojen määrän vähentyessä osa työpaikkaa vailla olevista luopuu työnhausta ja siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle esimerkiksi opintojen pariin ja eläkkeelle. Työn tarjonnan supistuminen hillitsee työttömyysasteen kasvua, mutta merkitsee ns. piilotyöttömyyden kasvua.

Tilastokeskuksen tuorein suhdannekuvaaja ennakoi kuitenkin palveluiden ja jalostuselinkeinojen työllisyystilanteen kohenevan vuoden jälkipuoliskolla. Kaupan alan työllisyyttä heikentää yksityisen kulutuksen väheneminen tänä vuonna ja kuljetusalan työllisyysnäkymiä varjostaa viennin heikko kehitys. Julkisyhteisöjen työn kysyntä vauhdittuu hallitusohjelman menolisäysten ja elvytyspakettien takia.

Koronakriisin ja sen seurauksena tehtyjen toimenpiteiden aiheuttaman kokonaistuotannon supistumisen myötä työllisten määrän arvioidaan laskevan runsaat 2 prosenttia tänä vuonna. Työllisyysasteen arvioidaan laskevan 1,4 prosenttiyksikköä 71,2 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan odotetaan supistuvan 0,7 prosenttia ja työttömyysasteen nousevan 1,4 prosenttiyksikköä 8,1 prosenttiin.

Aktiivisesti töitä hakevien määrän odotetaan hiljalleen palautuvan ensi vuodesta alkaen. Työn tarjonta kasvaa maltillisesti ennustevuosina, kun työmarkkinoilta poistuneet palaavat työmarkkinoille. Myös työllisten määrä kasvaa ensi vuoden aikana talouskasvun myötä. Talouskasvun siivittämänä työllisyysasteen arvioidaan nousevan 71,7 asteeseen. Työttömyysaste jää kuitenkin melko korkealle tasolle lähivuosina ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan 7,9 prosenttiin ensi vuonna.

Hallitusohjelma ja kuluvan vuoden lisätalousarvioissa päätetyt elvytystoimet lisäävät julkisia menoja tuntuvasti. Tämän seurauksena julkishallinnon, koulutuksen ja julkisten peruspalvelujen (sairaalat, terveyskeskukset, päivä- ja hoivakodit) tuotannossa on odotettavissa lisää työpaikkoja.

Työikäisten (15-64 v.) määrä Suomessa on jo vähentynyt useita vuosia ja vähenee tulevina vuosina edelleen. Kun katse suunnataan koronakriisiä ja sen välittömiä työmarkkinavaikutuksia kauemmas, työikäisen väestön määrän väheneminen rajoittaa työvoiman eli työn tarjonnan kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina. Tällöin työllisyysaste voi kasvaa, vaikka työllisten määrä ei muuttuisi.