Työllisyys

Työllisyysnäkymät heikentyneet selvästi

Vuoden alkupuoliskolla työllisyyden vuosikasvu hidastui 1,1 prosenttiin ja työvoiman tarjonnan kasvu tyrehtyi kokonaan. Työllisyyden trendi kääntyi alkuvuonna jalostuselinkeinojen (teollisuus ja rakentaminen) vetäminä.

Useat indikaattorit viittaavat työmarkkinoiden vedon hiipumiseen loppuvuonna. Tilastokeskuksen tuorein suhdannekuvaaja ennakoi teollisuuden ja rakentamisen työllisyystrendin laskun jyrkentyvän lähikuukausina. Palvelualojen suhdannekuvaaja viittaa palvelutyön kysynnän trendin jatkavan loivaa nousuaan loppuvuonna.

Työvoimatiedustelun mukaan kokoaikatyötä tekevien määrä supistui ja osa-aikaisuus yleistyi alkuvuonna. Työnantajien rekrytointihalukkuuden kasvu taittui toisella neljänneksellä, kun yksityisen sektorin työnantajat vähensivät työpaikkailmoittelua. SAK:n julkaiseman toisen neljänneksen tilaston perusteella yhteistoimintaneuvottelujen piirissä olevan henkilöstön määrä yli kaksinkertaistui alkuvuonna.

Tänä vuonna työllisten määrän arvioidaan kasvavan 0,9 prosenttia. Teolliset työpaikat vähenevät 0,8 prosenttia ja rakennusalan työllisyys ei enää kasva. Kaupan ala työllistää 1,5 prosenttia viimevuotista enemmän ja yrityspalveluissa (ml. informaatio- ja viestintä) työpaikkojen määrä lisääntyy runsaat 3 prosenttia. Henkilökohtaisten palvelujen toimialan (mm. terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut) henkilöstömäärä pysyy ennallaan.

Kansantalouden työllisyysasteen arvioidaan nouseva tänä vuonna 0,8 prosenttiyksikköä 72,5 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan kasvun odotetaan taittuvan, mikä pudottaa työttömyysasteen 0,9 prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin.

Jalostuselinkeinojen työpaikat vähenevät

Vuosina 2020–2021 kokonaistuotannon kasvu hidastuu entisestään, keskimäärin 1 prosenttiin, vaisun vientikysynnän sekä reaalisen ostovoiman kasvun heikkenemisen takia.

Jalostuselinkeinoissa työllisyys supistuu molempina vuosina runsaat 1 prosenttia. Teollisuuden työpaikat vähenevät 1 prosentin vuosivauhtia ja rakennustyön kysyntä supistuu vuosittain 2 prosenttia.

Viennin kasvun hidastuminen ja rakennustuotannon ajautuminen lähelle taantumaa vähentävät tavara- ja laitetoimituksia, joten kuljetusalan työpanoksen kysyntä vähenee. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla työllisyyden arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia.

Yksityisillä palvelualoilla työn kysyntä kasvaa keskimäärin 0,3 prosentin vuosivauhdilla. Kotitalouksien kulutuskysynnän kasvun hidastuminen supistaa kaupan alan työn kysyntää keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa.

Yrityspalveluissa työn kysynnän ennustetaan kasvavan vajaan 0,5 prosentin vuositahtia, ja uusia työpaikkoja syntyy etenkin tietointensiivisille aloille kuten informaatiopalveluihin ja korkeaa teknistä osaamista vaativiin ammatteihin.

Yksityisissä henkilökohtaisissa palveluissa (ml. kolmannen sektorin toimijat) työllisten määrän kasvu hidastuu keskimäärin 1 prosenttiin. Hallituksen päätökset lisätä henkilöstöä julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin hidastavat toimialan työllisyyden kasvua.

Henkilökohtaisten palvelujen toimialaan lukeutuvan laajan järjestökentän työllisyysnäkymät ovat lupaavat, kun valtio käynnistää lukuisan määrän uusia kokeilu- ja kehityshankkeita (liittyen hallitusohjelman tulevaisuusinvestointeihin).

Hallituksen talousohjelman toteuttaminen vauhdittaa julkisyhteisöjen työn kysynnän 1 prosentin vuosikasvuun vastaten keskimäärin 6 000 henkilön lisäystä vuodessa. Julkisia menoja lisätään tuntuvasti (hallitusohjelman pysyvät lisämenot) ensi vuonna ja jatketaan vuonna 2021, joten uusia työtilaisuuksia avautuu runsaasti julkishallintoon ja koulutuksen eri tasoille sekä julkisten peruspalvelujen tuotantoon (sairaalat, terveyskeskukset, päivä- ja hoivakodit).

Työllisyyden kasvu vaisua lähivuodet

Työllisyyden kasvun ennustetaan vaimenevan 0,2 prosenttiin lähivuosiksi eli vuosittain työpaikkojen määrä lisääntyy keskimäärin 4 000 henkilöä. Valtion ja kuntien laajeneviin tehtäviin palkataan väkeä enemmän kuin sitä yksityiseltä sektorilta vapautuu.

Ekspansiivisen finanssipolitiikan vauhdittamana työllisyysaste kohoaa ennustejakson lopulla 73,0 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 5,8 prosenttiin.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2014 2015 2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E
Väestö 5 462 5 481 5 501 5 508 5 518 5 528 5 538 5 548
Työikäinen väestö1) 4 096 4 102 4 109 4 115 4 124 4 130 4 131 4 122
Työvoima 2 679 2 689 2 685 2 707 2 741 2 742 2 740 2 738
Työlliset 2 447 2 437 2 448 2 474 2 539 2 562 2 568 2 571
Työttömät 232 252 237 233 203 179 173 167
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 103 4 100 4 112 4 137 4 236 4 273 4 277 4 278
Osallistumisaste, % 65,4 65,6 65,3 65,8 66,5 66,4 66,3 66,4
Työllisyysaste2), % 68,4 68,1 68,7 69,6 71,7 72,4 72,7 72,8
Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,8 8,6 7,4 6,5 6,3 6,1
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S19.2/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 99 101 103 104 104
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 354 361 361 357 355
Rakentaminen F 169 169 178 187 198 201 198 193
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 376 371 376 367 378 385 383 381
Liikenne I 140 137 141 140 143 144 145 145
Informaatio ja viestintä I-J 100 106 101 106 115 121 123 124
Rahoitus- ja liike-elämää palveleva toiminta J,K 343 350 346 364 368 376 376 379
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 839 834 841 853 870 865 876 882
josta julkisyhteisöt 673 668 658 674 673 659 667 673
Palvelut yhteensä 1798 1799 1805 1829 1873 1891 1902 1911
Toimiala tuntematon X 12 8 8 5 7 7 7 7
Koko kansantalous 2 447 2 437 2 448 2 474 2 540 2 562 2 568 2 571
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S19.2/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys