Työpaikkojen määrän kasvu kiihtyi viime vuonna peräti 2,7 prosenttiin ja tehtyjen työtuntien lähes saman verran. Työpanoksen kysynnän voimakas kasvu ja kokonaistuotannon kasvun hidastuminen painoivat työn tuottavuuden 0,4 prosentin laskuun.

Työn kysynnän vahvan kasvun myötä työttömyysaste aleni viime vuonna 1,2 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin ja työllisyysaste nousi 2 prosenttiyksikköä 71,7 prosenttiin.

Odotuksia vahvempaa työllisyyden ja työpanoksen kasvua tukivat ennen muuta mm. yrityssektorin kohentunut kannattavuus ja työnantajien kasvaneet rekrytointitarpeet etenkin rakentamisessa, informaatiopalveluissa ja henkilökohtaisia palveluja tuottavilla aloilla.

Lisäksi työvoimapolitiikan toimenpiteet kuten työn vastaanottamisvelvoitteiden kiristäminen sekä työttömyysturvan keston lyheneminen lisäsivät työnhakua todennäköisesti etukäteisarvioita enemmän.

Lähiajan tuotanto- ja työllisyysnäkymät ovat mm. EK:n suhdannebarometrin mukaan heikentyneet useimmilla toimialoilla. Yrityssektorin laskevat odotukset juontuvat kansainvälisen kaupan kasvaneista riskeistä. Myös lähestyvät eduskuntavaalit ja käynnistyvät palkkaneuvottelut ovat luoneet epävarmuutta lähivuosien työvoimakustannusten kehitykseen.

Ennustejaksolla kansantalouden työllisyyden kasvu vaimenee koti- ja ulkomaisen kysynnän hidastumisen ja työvoimakustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia.

Ensi vuonna kokonaistuotanto jatkaa laskevalla kasvu-uralla ja työvoimakustannusten kohoamisen yhteisvaikutuksesta työllisyyden kasvu hidastuu 0,2 prosenttiin.

Ennustejakson lopulla mm. investointien elpymisen myötä työn kysynnän kasvun arvioidaan kiihtyvän 0,4 prosenttiin.

Suhdannetilanteen heikkeneminen on hidastanut työvoiman tarjonnan kasvua ja viime vuoden jälkipuoliskolla sen trendinousu katkesi. Samaan aikaan työllisten määrä kasvoi vauhdikkaasti jyrkentäen työttömyysasteen laskua.

Työpanoksen kysynnän hidas sopeutuminen on tyypillistä kasvun hidastuessa. Esimerkiksi pitkäkestoisissa investointiprojekteissa kuten talonrakentamisessa työpanoksen kysyntä on kiivaimmillaan varsinaisen tuotantohuipun jälkeen. Myös työsuhteiden purkaminen vie aikaa ja hidastaa työn kysynnän sopeutumista.

Työttömyysaste alenee tänä vuonna 0,7 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden ja työvoiman tarjonnan kasvuluvut ovat likipitäen yhtä suuret, joten työttömyysasteen lasku pysähtyy.

Ennustejakson lopulla vuonna 2021 työn kysyntä hieman vilkastuu ja työttömyysaste alenee 6,6 prosenttiin.

Työmarkkinoiden tilaa kuvaava keskeinen tunnusluku on työllisyysaste, jonka arvioidaan nousevan viime vuoden 71,7 prosentista 73,2 prosenttiin vuonna 2021. Työllisasteen kohoamisesta työikäisen väestön supistuminen selittää kolmanneksen.

Vientikysynnän kasvun ja tuotantokapasiteetin laajennusten siivittämänä tehdasteollisuuden työn kysynnän kasvu käynnistyi vuosikymmenen puolessa välissä, ja viime vuonna työpaikkojen määrä ylitti kaikilla alatoimialoilla vuoden 2015 tason.

Tänä vuonna vientisuhdanteen heikkeneminen hidastaa tehdasteollisuuden tuotannon kasvua. Teollisen työn keskimääräistä korkeampi tuottavuusvaade huomioon ottaen tehdasteollisuuden työn kysyntä ei tänä vuonna kasva.

Ennustejakson jälkipuoliskolla vientitoimitusten kasvu-ura jatkaa laskuaan, joten tehdasteollisuuden työllisyyden arvioidaan supistuvan keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa.

Vientialoista metalliteollisuuden odotetaan rekrytoivan lisää henkilöstöä mm. meriteollisuudessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa.

Muilla vientiteollisuuteen suuntautuneilla teollisuuden aloilla kuten metsäteollisuudessa työn kysyntä vähenee tuotannon muutoksia seuraten, ja kemianteollisuudessa työllisyyden arvioidaan pysyvän vakaana koko ennustejakson.

Energianhuollossa työn kysyntä kehittyy tehdasteollisuutta suotuisammin mm. fossiilisia polttoaineita korvaavien kotimaisten bioenergialaitosten tuotannon kasvun myötä. Ennustejaksolla energiahuollon työllisyys paranee vuosittain 0,5 prosenttia.

Kotimarkkinakysynnästä riippuvilla teollisuuden aloilla (kulutus-, rakennusaine- ja huonekaluteollisuus) työpaikkojen määrä supistuu ennustejaksolla 0,3 prosentin vuosivauhtia, johon vaikuttavat mm. palvelualojen välituoteostojen sekä rakennusmateriaalien kysynnän kasvun hidastuminen.

Rakennustuotannon kolme vuotta kestänyt suhdannenousu taittui viime kesänä katkaisten alan työllisyyden trendinousun vuoden lopulla. Uudisrakentamisen supistumisen vuoksi koko rakentamisen työllisyyden kasvu hidastuu tänä vuonna 0,5 prosenttiin. Vuoden jälkipuoliskolla rakennustyön määrän arvioidaan kääntyvän laskuun.

Ensi vuonna rakennusala pysyy taantumassa, ja kysynnän laimeuden vuoksi alan työllisyys supistuu 0,5 prosenttia. Ennustejakson lopulla vuonna 2021 rakentaminen vilkastuu, ja rakennustyön kysynnän arvioidaan kasvavan 1 prosenttia.

Palvelualoilla työllisyyden kasvun ennustetaan olevan keskimääräistä vahvempaa yrityspalveluissa sekä informaation ja viestinnän ammateissa.

Rahoitus- ja vakuutusalan työn kysynnän hidas kasvu jatkuu mm. palvelujen digitalisoinnin myötä. Muissa liike-elämän palveluissa kuten kiinteistöjen huolto- ja ylläpitotehtävissä ja etenkin korkeaa osaamista edellyttävissä asiantuntijapalveluissa työn kysynnän kasvu jatkuu ripeänä.

Kaupan aloilla (ml. matkailu- ja ravitsemusala) työn kysynnän ennustetaan kasvavan muita palvelualoja hitaammin kotitalouksien kulutusmenojen kasvun hidastumisen ja mm. itsepalveluun perustuvan verkkokaupan laajenemisen takia. Työllisyystilanteen heikkeneminen on keskeinen kulutusintoa vähentävä tekijä. Tukkukaupassa työn kysynnän kasvua jarruttaa etenkin rakentamisen supistuminen.

Kuljetus- ja varastointialoilla työn kysynnän arvioidaan kasvavan aiempia vuosia selvästi hitaammin, kun mm. koti- ja ulkomaille suuntautuvat tavaratoimitukset harvenevat ja varastojen tarve vähenee.

Yksityisten palvelualojen työn kysynnän ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia, joten työpaikkojen lisätarve putoaa puoleen viimevuotisesta. Ensi vuonna yksityisten palvelujen työllisyyden vuosikasvu vaimenee 0,5 prosenttiin.

Julkisyhteisöjen henkilöstön määrä on viime vuosina kasvanut keskimäärin 0,2 prosenttia vuodessa. Ennustejaksolla julkisyhteisöjen työpaikkojen määrän arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa.

Vuosina 2015–2018 työllisyyden kasvua tukeneilla politiikkapäätöksillä (erityisesti kiky-sopimus ja työnhaun aktivointitoimet) yksityisen sektorin työllisyysosuus nousi 1 prosenttiyksiköllä 73.4 prosenttiin.

Ennustejaksolla yksityisen sektorin työllisyysosuuden nousu katkeaa ja saattaa kääntyä laskuun, jos työvoimakustannusten ja/tai julkisen kulutuksen määrän kasvun hillinnässä ei onnistuta.