Työllisyys

Työllisyyden kasvu huipussaan viime vuonna

Työpaikkojen määrän kasvu kiihtyi viime vuonna peräti 2,7 prosenttiin ja tehtyjen työtuntien lähes saman verran. Työpanoksen kysynnän voimakas kasvu ja kokonaistuotannon kasvun hidastuminen painoivat työn tuottavuuden 0,4 prosentin laskuun.

Työn kysynnän vahvan kasvun myötä työttömyysaste aleni viime vuonna 1,2 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin ja työllisyysaste nousi 2 prosenttiyksikköä 71,7 prosenttiin.

Odotuksia vahvempaa työllisyyden ja työpanoksen kasvua tukivat ennen muuta mm. yrityssektorin kohentunut kannattavuus ja työnantajien kasvaneet rekrytointitarpeet etenkin rakentamisessa, informaatiopalveluissa ja henkilökohtaisia palveluja tuottavilla aloilla.

Lisäksi työvoimapolitiikan toimenpiteet kuten työn vastaanottamisvelvoitteiden kiristäminen sekä työttömyysturvan keston lyheneminen lisäsivät työnhakua todennäköisesti etukäteisarvioita enemmän.

Lähiajan tuotanto- ja työllisyysnäkymät ovat mm. EK:n suhdannebarometrin mukaan heikentyneet useimmilla toimialoilla. Yrityssektorin laskevat odotukset juontuvat kansainvälisen kaupan kasvaneista riskeistä. Myös lähestyvät eduskuntavaalit ja käynnistyvät palkkaneuvottelut ovat luoneet epävarmuutta lähivuosien työvoimakustannusten kehitykseen.

Työllisyyden kasvu vaisua lähivuodet

Ennustejaksolla kansantalouden työllisyyden kasvu vaimenee koti- ja ulkomaisen kysynnän hidastumisen ja työvoimakustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia.

Ensi vuonna kokonaistuotanto jatkaa laskevalla kasvu-uralla ja työvoimakustannusten kohoamisen yhteisvaikutuksesta työllisyyden kasvu hidastuu 0,2 prosenttiin.

Ennustejakson lopulla mm. investointien elpymisen myötä työn kysynnän kasvun arvioidaan kiihtyvän 0,4 prosenttiin.

Työttömyysaste alenee tänä vuonna

Suhdannetilanteen heikkeneminen on hidastanut työvoiman tarjonnan kasvua ja viime vuoden jälkipuoliskolla sen trendinousu katkesi. Samaan aikaan työllisten määrä kasvoi vauhdikkaasti jyrkentäen työttömyysasteen laskua.

Työpanoksen kysynnän hidas sopeutuminen on tyypillistä kasvun hidastuessa. Esimerkiksi pitkäkestoisissa investointiprojekteissa kuten talonrakentamisessa työpanoksen kysyntä on kiivaimmillaan varsinaisen tuotantohuipun jälkeen. Myös työsuhteiden purkaminen vie aikaa ja hidastaa työn kysynnän sopeutumista.

Työttömyysaste alenee tänä vuonna 0,7 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden ja työvoiman tarjonnan kasvuluvut ovat likipitäen yhtä suuret, joten työttömyysasteen lasku pysähtyy.

Ennustejakson lopulla vuonna 2021 työn kysyntä hieman vilkastuu ja työttömyysaste alenee 6,6 prosenttiin.

Työmarkkinoiden tilaa kuvaava keskeinen tunnusluku on työllisyysaste, jonka arvioidaan nousevan viime vuoden 71,7 prosentista 73,2 prosenttiin vuonna 2021. Työllisasteen kohoamisesta työikäisen väestön supistuminen selittää kolmanneksen.

Tehdasteollisuudessa työn kysyntä vähenee

Vientikysynnän kasvun ja tuotantokapasiteetin laajennusten siivittämänä tehdasteollisuuden työn kysynnän kasvu käynnistyi vuosikymmenen puolessa välissä, ja viime vuonna työpaikkojen määrä ylitti kaikilla alatoimialoilla vuoden 2015 tason.

Tänä vuonna vientisuhdanteen heikkeneminen hidastaa tehdasteollisuuden tuotannon kasvua. Teollisen työn keskimääräistä korkeampi tuottavuusvaade huomioon ottaen tehdasteollisuuden työn kysyntä ei tänä vuonna kasva.

Ennustejakson jälkipuoliskolla vientitoimitusten kasvu-ura jatkaa laskuaan, joten tehdasteollisuuden työllisyyden arvioidaan supistuvan keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa.

Vientialoista metalliteollisuuden odotetaan rekrytoivan lisää henkilöstöä mm. meriteollisuudessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa.

Muilla vientiteollisuuteen suuntautuneilla teollisuuden aloilla kuten metsäteollisuudessa työn kysyntä vähenee tuotannon muutoksia seuraten, ja kemianteollisuudessa työllisyyden arvioidaan pysyvän vakaana koko ennustejakson.

Energianhuollossa työn kysyntä kehittyy tehdasteollisuutta suotuisammin mm. fossiilisia polttoaineita korvaavien kotimaisten bioenergialaitosten tuotannon kasvun myötä. Ennustejaksolla energiahuollon työllisyys paranee vuosittain 0,5 prosenttia.

Kotimarkkinakysynnästä riippuvilla teollisuuden aloilla (kulutus-, rakennusaine- ja huonekaluteollisuus) työpaikkojen määrä supistuu ennustejaksolla 0,3 prosentin vuosivauhtia, johon vaikuttavat mm. palvelualojen välituoteostojen sekä rakennusmateriaalien kysynnän kasvun hidastuminen.

Rakennusalan työllisyys laskuun enis vuonna

Rakennustuotannon kolme vuotta kestänyt suhdannenousu taittui viime kesänä katkaisten alan työllisyyden trendinousun vuoden lopulla. Uudisrakentamisen supistumisen vuoksi koko rakentamisen työllisyyden kasvu hidastuu tänä vuonna 0,5 prosenttiin. Vuoden jälkipuoliskolla rakennustyön määrän arvioidaan kääntyvän laskuun.

Ensi vuonna rakennusala pysyy taantumassa, ja kysynnän laimeuden vuoksi alan työllisyys supistuu 0,5 prosenttia. Ennustejakson lopulla vuonna 2021 rakentaminen vilkastuu, ja rakennustyön kysynnän arvioidaan kasvavan 1 prosenttia.

Palvelualoilla työn kysynnän kasvu hidastuu tuntuvasti

Palvelualoilla työllisyyden kasvun ennustetaan olevan keskimääräistä vahvempaa yrityspalveluissa sekä informaation ja viestinnän ammateissa.

Rahoitus- ja vakuutusalan työn kysynnän hidas kasvu jatkuu mm. palvelujen digitalisoinnin myötä. Muissa liike-elämän palveluissa kuten kiinteistöjen huolto- ja ylläpitotehtävissä ja etenkin korkeaa osaamista edellyttävissä asiantuntijapalveluissa työn kysynnän kasvu jatkuu ripeänä.

Kaupan aloilla (ml. matkailu- ja ravitsemusala) työn kysynnän ennustetaan kasvavan muita palvelualoja hitaammin kotitalouksien kulutusmenojen kasvun hidastumisen ja mm. itsepalveluun perustuvan verkkokaupan laajenemisen takia. Työllisyystilanteen heikkeneminen on keskeinen kulutusintoa vähentävä tekijä. Tukkukaupassa työn kysynnän kasvua jarruttaa etenkin rakentamisen supistuminen.

Kuljetus- ja varastointialoilla työn kysynnän arvioidaan kasvavan aiempia vuosia selvästi hitaammin, kun mm. koti- ja ulkomaille suuntautuvat tavaratoimitukset harvenevat ja varastojen tarve vähenee.

Yksityisten palvelualojen työn kysynnän ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia, joten työpaikkojen lisätarve putoaa puoleen viimevuotisesta. Ensi vuonna yksityisten palvelujen työllisyyden vuosikasvu vaimenee 0,5 prosenttiin.

Julkisyhteisöjen henkilöstön määrä on viime vuosina kasvanut keskimäärin 0,2 prosenttia vuodessa. Ennustejaksolla julkisyhteisöjen työpaikkojen määrän arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa.

Yksityisen sektorin työllisyysosuuden nousu pysähtyy

Vuosina 2015–2018 työllisyyden kasvua tukeneilla politiikkapäätöksillä (erityisesti kiky-sopimus ja työnhaun aktivointitoimet) yksityisen sektorin työllisyysosuus nousi 1 prosenttiyksiköllä 73.4 prosenttiin.

Ennustejaksolla yksityisen sektorin työllisyysosuuden nousu katkeaa ja saattaa kääntyä laskuun, jos työvoimakustannusten ja/tai julkisen kulutuksen määrän kasvun hillinnässä ei onnistuta.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2014 2015 2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E
Väestö 5 462 5 481 5 501 5 508 5 518 5 528 5 538 5 548
Työikäinen väestö1) 4 096 4 102 4 109 4 115 4 124 4 130 4 131 4 122
Työvoima 2 679 2 689 2 685 2 707 2 741 2 753 2 761 2 768
Työlliset 2 447 2 437 2 448 2 474 2 539 2 570 2 576 2 585
Työttömät 232 252 236,83 233 202 183 185 183
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 103 4 100 4 112 4 150 4 259 4 307 4 314 4 326
Osallistumisaste, % 65,4 65,6 65,3 65,8 66,5 66,7 66,8 67,2
Työllisyysaste2), % 68,4 68,1 68,7 69,6 71,7 72,6 72,8 73,2
Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,8 8,6 7,4 6,7 6,7 6,6
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S19.1/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 99 101 101 101 101
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 354 361 362 361 360
Rakentaminen F 169 169 178 187 198 199 197 197
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 376 371 376 367 378 382 380 378
Liikenne I 140 137 141 140 143 145 146 147
Informaatio ja viestintä I-J 100 106 101 106 115 117 120 122
Rahoitus- ja liike-elämää palveleva toiminta J,K 343 350 346 364 368 373 373 376
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 839 834 841 853 870 885 894 900
Palvelut yhteensä 1798 1799 1805 1829 1873 1902 1912 1922
Toimiala tuntematon X 12 8 8 5 7 6 5 6
Koko kansantalous 2 447 2 437 2 448 2 474 2 539 2 570 2 576 2 585
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S19.1/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys