Työllisyyden trendikasvu kiihtyi viime vuonna

Avoimia työpaikkoja paljon tarjolla

Viime vuonna työllisten määrä kasvoi 1 prosenttia, ja työvoiman tarjonnan vuosikasvu oli 0,8 prosenttia. Työllisyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 69,6 prosenttiin. Työttömyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä 8,6 prosenttiin.

Useimmilla päätoimialoilla kausitasatun työllisyyden kasvu vauhdittui viime vuoden jälkipuoliskolla. Työn kysynnän trendikasvu oli voimakkainta rakentamisessa ja yritys- sekä kuluttajapalveluissa.

Yrityskyselyt ja työllisyyttä ennakoivat suhdannekuvaajat viittaavat työllisyyden vuosikasvun jatkuvan vahvana alkuvuonna. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopulla avointen työpaikkojen määrä kasvoi peräti 40 prosenttia. Työnantajat ovat palkkaamassa lisää henkilökuntaa etenkin teollisuuden ja yrityspalveluiden sekä julkisten palvelujen ammatteihin.

Vuoden jälkipuoliskolla työn kysynnän vuosikasvun odotetaan hidastuvan mm. vienti- ja investointikysynnän kasvun vaimenemisen sekä työllisyyden korkean vertailupohjan takia.

Työllisyys kasvaa laaja-alaisesti tänä vuonna

Tänä vuonna työllisyyden kasvua voimistaa mm. teollisuuden ja metsätalouden sekä kaupan alojen kasvava työn kysyntä. Hidastuvan työn kysynnän kasvun aloja ovat rakentaminen ja liike-elämän palvelut. Koko kansantalouden työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia.

Alkutuotannon työllisyystrendi kääntyi nousuun viime vuoden lopulla. Vuodenvaihteessa saavutetun työllisyyden tason säilyminen tuottaa koko vuodelle 0,5 prosentin kasvun. Maataloudessa työn kysyntä jatkaa laskuaan, mutta metsätaloudessa se kasvaa selvästi metsäteollisuuden kasvavan puuraaka-aineen kysynnän ansiosta.

Teollisuustyön kysyntä supistui viime vuonna 0,4 prosenttia. Tänä vuonna teollisuuden työpaikkojen ennustetaan kasvavan hienokseltaan, arviolta 0,2 prosenttia. Työn kysyntä lisääntyy energiahuollossa ja kulkuvälineiden valmistuksessa sekä rakennusaineteollisuudessa, mutta pysyy ennallaan tai hieman supistuu korkeamman työn tuottavuuden alatoimialoilla.

Viime vuonna rakennusalan työllisyys parani toista vuotta peräkkäin ennätysmäiset 5 prosenttia. Rakennustuotannon nopein kasvuvaihe ohitettiin viime vuonna, joten rakennusalan työn kysynnän kasvu vaimenee kuluvan vuoden mittaan niin, että työllisyyden kasvuksi muodostuu tänä vuonna 3 prosenttia.

Palvelualat luovat paljon uusia työpaikkoja

Liikenteen toimialalla, johon luetaan mukaan informaatiopalvelut, työn kysynnän ennustetaan kasvavan viime vuoden tavoin 1,2 prosenttia. Tavarakuljetuksissa ja kuljetuspalveluissa työn kysyntää lisäävät mm. kasvavat vientitoimitukset ja kotimaisen kysynnän kasvun vauhdittuminen.

Viime vuonna kaupan toimialan työpaikat supistuivat tuntuvat 2,5 prosenttia mm. palvelutuotannon automatisoinnin ja kulutusjakauman muutosten vuoksi. Tänä vuonna alan ennustetaan lisäävän työpaikkojaan 1,2 prosenttia. Kaupan työllisyyden vahvistumista selittävät poikkeuksellisen matala vertailutaso ja kotitalouksien reaalisen ostovoiman viime vuotta nopeampi kasvu.

Yrityspalveluissa tuotannon kiivain kasvuvaihe on takana, joten liike-elämän palveluiden työn kysynnän kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan viime vuoden 5 prosentista 2 prosenttiin.

Kuluttajapalveluissa työllisyyden ennustetaan kasvavan viime vuoden tavoin 1,6 prosenttia. Henkilökohtaisten palveluiden ylivoimaisesti suurin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, joissa työn kysyntä on viime vuosina kasvanut muita yksilöllisiä palveluja ripeämmin.

Ennustejakson jälkipuoliskolla työn kysynnän kasvu vaimenee kokonaistuotannon kasvun hidastumisen vanavedessä. Vuosina 2019–2020 koko kansantalouden työllisyyden arvioidaan lisääntyvän 0,6–1 prosenttia vuodessa.

Ensi vuonna alkutuotannon työllisten määrä vähenee hieman, ja teollisuudessa työpaikkojen määrä vakautuu. Rakennustuotannon kasvu-uraa seuraten rakennusalan työn kysynnän vuosikasvu hidastuu ennustejakson lopulla 1,5–2 prosenttiin. Yritys- ja kuluttajapalveluissa työn kysynnän arvioidaan kasvavan ensi vuodesta lukien keskimäärin vajaat 2 prosenttia vuodessa.

Työllisyysaste kohoaa vauhdilla

Päätoimialojen työn tuottavuuskehitys huomioiden koko kansantalouden työpaikkojen määrä kasvaa 1,5 prosenttia. Työn kysynnän kasvu nostaa työllisyysastetta tänä vuonna 1,2 prosenttiyksikköä 70,8 prosenttiin ja ennustejakson lopulla vuonna 2020 sen arvioidaan yltävän 72,3 prosenttiin.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2013 2014 2015 2016 2017 2018E 2019E 2020E
Väestö 5 439 5 462 5 481 5 501 5 522 5 543 5 564 5 585
Työikäinen väestö1) 4 087 4 096 4 102 4 109 4 116 4 128 4 136 4 138
Työvoima 2 676 2 679 2 689 2 685 2 707 2 733 2 749 2 758
Työlliset 2 457 2 447 2 437 2 448 2 474 2 511 2 537 2 553
Työttömät 219 232 252 237 233 221 211 205
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 131 4 103 4 100 4 104 4 132 4 186 4 230 4 253
Työvoimaosuus, % 65,5 65,4 65,6 65,3 65,8 66,2 66,5 66,6
Työllisyysaste2), % 68,5 68,4 68,1 68,7 69,6 70,8 71,7 72,3
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,8 8,6 8,1 7,7 7,4
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S18.1/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työttömyys supistuu hitaasti

Uusien työpaikkojen syntyminen kasvattaa myös työnhakijoiden määrää, joten työvoiman tarjonta kasvaa. Tänä vuonna työvoiman tarjonnan ennustetaan lisääntyvän 0,9 prosenttia.

Työnhakijoiden määrän kasvu hidastaa työttömyyden laskua. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan tänä vuonna 0,5 prosenttiyksikköä 8,1 prosenttiin. Ennustejakson lopulla työttömyysasteen lasku jatkuu ja vuonna 2020 se alenee 7,4 prosenttiin.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017 2018E 2019E 2020E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 99 99 98 96
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 354 356 357 356
Rakentaminen F 169 169 178 187 193 197 200
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 376 371 376 367 371 374 375
Liikenne I 240 243 242 245 248 249 250
Rahoitus- ja liike-elämää
palveleva toiminta J,K 343 350 346 364 372 378 382
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 839 834 841 853 867 879 889
Palvelut yhteensä 1798 1799 1805 1829 1857 1880 1896
Toimiala tuntematon X 12 8 9 6 6 6 5
Koko kansantalous 2 447 2 437 2 448 2 474 2 511 2 537 2 553
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S18.1/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys