BKT kasvaa viimevuotista enemmän, työllisyyskin kääntyy kasvuun

Suomen BKT kääntyi viime vuonna hienoiseen kasvuun palveluviennin ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Tänä vuonna vienti, investoinnit ja kulutus lisääntyvät viimevuotisesta. Myös julkinen kulutus kääntyy kasvuun.

ETLA arvioi, että Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 0.9 prosenttia ja ensi vuonna 1.2 prosenttia. Syyskuussa ennustimme tälle vuodelle prosentin ja ensi vuodelle 1.3 prosentin kasvua.

Teollisuuden arvonlisäyksen supistuminen päättyy tänä vuonna, kun tavaravienti kääntyy kasvuun. Teollisuussektori kasvaa siten 1.4 prosenttia. Myös alkutuotanto lisääntyy tänä vuonna. Rakentamisen näkymät ovat tuntuvasti parantuneet, alan arvonlisäyksen volyymi kohoaa nelisen prosenttia. Palvelusektorin arvonlisäyksen kasvu vauhdittuu vajaaseen prosenttiin.

Ensi vuonna palveluiden arvonlisäyksen kasvuvauhti pysyy ennallaan. Teollisuuden arvonlisäyksen kasvuvauhti sen sijaan kiihtyy 2.5 prosenttiin. Rakentaminen lisääntyy hieman tämänvuotista hitaammin. Alkutuotanto kasvaa selvästi edellisvuotista hitaammin, vain puolisen prosenttia.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 11-15 16-20E
Alkutuotanto 4.9 2.7 0.1 -0.1 2.6 0.5 3.3 2.1 2.1
Teollisuus 35.5 20.0 -1.7 -0.6 1.4 2.5 2.8 -2.2 2.7
Rakentaminen 11.1 6.2 -3.5 0.2 3.9 3.4 2.4 -1.8 2.8
Palvelut 126.5 71.1 -0.2 0.6 0.9 0.9 1.1 0.5 1.1
BKT perushintaan 178.0 100.0 -0.7 0.4 1.2 1.4 1.6 -0.3 1.6
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuustuotanto kääntyy tänä vuonna runsaan prosentin kasvuun

Tuotoksella mitattuna teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna runsaan prosentin. Vain kulkuneuvoteollisuuden tuotanto vähenee viimevuotisesta ja graafisen teollisuuden tuotanto jäänee edellisvuoden lukemiin.

Teollisuuden tuotos kasvaa ensi vuonna runsaat 2 prosenttia, kun usean toimialan tuotannon kasvuvauhti kiihtyy tämänvuotisesta.

Moottoriajoneuvojen tuotos putoaa tuntuvasti tänä vuonna, kun Uudenkaupungin autotehtaalla valmistaudutaan ensi vuonna alkavaan Mercedes-Benz GLC-mallin tuotantoon. Tällä hetkellä tuotannossa olevien A-sarjan autojen valmistusmäärä vähenee huomattavasti tuotantolinjojen muutostöiden takia. Ensi vuonna toimialan tuotanto kääntyy erittäin vahvaan kasvuun.

Muiden kulkuneuvojen tuotanto lisääntyy tänä vuonna noin 5 prosenttia. Telakkateollisuus sai vuoden 2014 jälkipuoliskolla kaksi uutta risteilijätilausta. Nämä alukset toimitetaan vuosina 2016 ja 2017.

Koneiden ja laitteiden tuotanto kasvaa ennustevuosina 2 prosentin tahtia kuten viime vuonna, mutta metallien jalostuksen tuotannon kasvuvauhti hidastuu tilapäisesti tänä vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon odotetaan kääntyvän kasvuun.

Kemianteollisuuden tuotanto supistui viime vuonna tuntuvasti öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia. Tänä vuonna öljytuotteiden tuotanto nousee siksi nelisen prosenttia. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden tuotanto lisääntyy vajaat 2 prosenttia. Ensi vuonna kaikkien kolmen alatoimialan tuotanto kasvaa vajaan 2 prosentin tahtia. Metsäteollisuuden tuotanto kasvaa prosentin vuosina 2016–2017.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2014* 2014* 2014* 2015E 2016E 2017E 2018E 11-15 16-20E
Teknologiateollisuus 51.2 41.3 -0.6 1 2 4 4 -2.1 4
- metallien jalostus 9.0 7.3 12.4 4 1 3 3 3.1 3
- metallituotteet 6.6 5.3 -2.0 -1 3 3 3 -0.4 4
- koneet ja laitteet 17.6 14.2 -0.4 2 2 2 2 1.2 3
- kulkuneuvot 3.1 2.5 -1.4 7 -7 12 4 3.4 5
- elektroniikka- ja sähköteollisuus 14.9 12.0 -6.9 -3 3 5 6 -8.9 4
Metsäteollisuus 18.8 15.2 -1.4 -1 1 1 2 -0.7 1
-puutavarateollisuus 5.8 4.6 -2.1 -3 2 3 2 -0.7 2
-paperiteollisuus 13.0 10.5 -1.1 0 1 1 2 -0.7 1
Graafinen teollisuus 1.3 1.0 -6.1 -8 0 1 1 -5.2 1
Kemianteollisuus 21.8 17.6 -2.7 -3 3 2 3 1.9 3
Elintarviketeollisuus 11.2 9.0 -1.6 -3 1 1 1 -1.3 1
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1.2 1.0 -2.7 -5 1 1 2 -3.3 2
Muu tehdasteollisuus 4.6 3.7 -2.9 -4 2 2 3 -1.8 3
Tehdasteollisuus yhteensä 110.1 88.8 -1.5 -0.8 1.5 2.6 2.9 -1.1 2.9
Mineraalien kaivu 1.8 1.5 -3.5 -14 4 2 4 -4.4 3
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12.1 9.7 0.8 0 1 1 1 0.1 1
Koko teollisuus 124.0 100 -1.3 -1.0 1.4 2.4 2.7 -1.0 2.7
Teollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus 108.7 88.0 -0.5 -1 1 2 2 0.4 3
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityisten palvelualojen kasvu hidastuu hieman viime vuodesta

Yksityisten palvelualojen tuotoksen ennakkolukuja ei ole vielä saatavilla viime vuodelle. Arviomme mukaan ne kasvoivat määrällä mitattuna suhteellisen hyvää vauhtia, noin 1.7 prosenttia vuodesta 2014. Julkisten palvelujen (hallinto, koulutus sekä sote-palvelut) tuotos puolestaan aleni. Rahoitus- ja vakuutusalan tuotos kasvoi selvästi ja eräät muut palvelualat hieman. Kaupan tuotos aleni tukkukaupan painamana noin 0.7 prosenttia. Liikenteen tuotoksen määrä ei muuttunut.

Kuluvan vuoden odotamme olevan viime vuotta parempi koko kaupan alalle, kun tukkukauppa alkaa kasvaa rakennusalan elpyessä. Ensi vuonna odotukset kotitalouksien reaalitulojen alenemisesta heikentävät uudelleen vähittäiskauppaa.

Arvioimme, että liike-elämää palveleva toiminta (informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukitoiminta) kasvaa nopeimmin yksityisistä palvelualoista. Suoremmin yksityiseen kulutukseen perustuvan palvelutuotannon kasvu jää tätä hitaammaksi. Kokonaisuutena yksityisten palvelualojen kasvu hidastuu tänä vuonna mutta alkaa sen jälkeen kasvaa taas nopeammin.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2014 2014 2014 2015* 2016E 2017E 2018E 11-15 16-20E
Kauppa 29.2 14.3 -0.5 -0.7 0.8 0.9 1.1 -0.2 1.2
- moottoriajoneuvojen kauppa 4.6 2.3 -0.1 1.3 0.3 0.2 0.7 -0.3 0.7
- tukkukauppa 13.5 6.6 -0.1 -2.2 1.5 1.7 1.7 -0.6 1.8
- vähittäiskauppa 11.0 5.4 -1.1 0.2 0.3 0.2 0.5 0.4 0.7
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6.4 3.1 -1.3 1.3 1.2 0.2 0.3 0.2 0.6
Liikenne 22.1 10.8 -0.7 0.0 0.9 1.4 1.8 0.9 1.7
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9.4 4.6 6.6 3.8 1.1 1.3 1.5 2.8 1.5
Kiinteistöalan toiminta 28.4 13.9 1.3 1.9 1.4 1.3 1.5 1.2 1.4
Liike-elämää palveleva toiminta 1) 43.1 21.1 2.7 2.8 1.6 2.5 2.2 2.9 2.4
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 65.6 32.1 -0.7 -0.7 0.1 -0.4 0.0 0.0 0.1
Yksityiset palvelut 151.3 74.1 1.1 1.7 1.2 1.4 1.5 1.4 1.6
Julkiset palvelut 2) 52.8 25.9 -0.6 -0.5 -0.5 -0.5 -0.5 0.0 -0.5
Yhteensä 204.1 100.0 0.6 1.1 0.7 0.9 1.0 1.0 1.1
1) Informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukitoiminta.
2) Julkinen hallinto sekä koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakentaminen nousee ensin

Viime vuonna maa- ja vesirakennustöiden vilkastuminen ja korjausrakentamisen kasvu katkaisivat rakennustuotannon neljä vuotta kestäneen lamakauden.

Suurten ja pitkäkestoisten rakennushankkeiden vetämänä rakennustuotanto kasvaa tänä vuonna kaikissa rakennustyypeissä. Reippainta kasvua ylläpitää yritysten ja yhteisöjen talonrakentaminen, jossa tuotannon (ml. peruskorjaus- ja kunnossapito) määrä laajenee yli 5 prosenttia. Rakennusten aloitustietojen perusteella myös asuntotuotanto on elpymässä, ja uusia asuntoja valmistuu tänä vuonna arviolta 2.5 prosenttia viimevuotista enemmän.

Rakennusalan elpymisen odotetaan jatkuvan vauhdikkaana ensi vuonna, kun yritysten työvoimakustannuksia alentava sopimusratkaisu astuu voimaan. Kilpailukykyohjelman arvioidaan lisäävän vientialojen rakennusinvestointeja, mikä voimistaa rakennustuotannon kasvua. Yritysten ja yhteisöjen talonrakentamisen odotetaan kasvavan myös ensi vuonna 5 prosenttia.

Kilpailukykyohjelma kohentaa myös työllisyystilannetta ja näin vahvistaa kotitalouksien uskoa tulevaan. Parempien tulevaisuudennäkymien ja matalan korkotason avittamana kotitaloudet rohkenevat lisätä asuntoinvestointeja ensi vuonna 3 prosenttia.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2015* 2015* 2014* 2015E 2016E 2017E 2018E 2011–15 2016–20E
Rakentaminen 29.1 100.0 -3.6 0.2 3.9 3.4 2.4 -1.5 2.8
- talonrakentaminen 20.8 71.7 -4.2 -1.1 3.9 3.7 2.5 -2.3 2.5
- maa- ja vesirak. 8.2 28.3 -1.9 5.0 4.0 2.0 2.0 1.2 2.8
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Ekstra: BKT kasvoi viime vuonna 0.4 prosenttia

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi viime vuonna 0.4 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaistuotanto nousi siten hieman syyskuussa ennustettua enemmän.

Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 207 miljardia euroa. EU28-maiden BKT:n volyymi kasvoi viime vuonna keskimäärin 1.8 prosenttia, mikä oli huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT jäi ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden lukemiin. Toisella neljänneksellä kokonaistuotanto lisääntyi 0.7 prosenttia, kolmannella 0.2 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 0.8 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettuna kokonaistuotanto nousi ensimmäisellä neljänneksellä 0.3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 0.5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannella neljänneksellä BKT supistui 0.2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kokonaistuotanto lisääntyi 0.1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi väheni viime vuonna 0.1 prosenttia ja teollisuuden putosi 0.6 prosenttia. Rakentaminen sen sijaan lisääntyi 0.2 prosenttia ja palvelujen tuotanto 0.6 prosenttia. Kaupan tuotanto tosin väheni 0.7 prosenttia, mutta informaation ja viestinnän arvonlisäyksen volyymi nousi peräti 4.9 prosenttia.

Työllisyys hitaaseen kasvuun tänä vuonna

Kokonaistuotannon olematon kasvu ja suhdannenäkymien epävarmuus pitivät työllisyyden laskusuunnassa myös viime vuonna. Työpaikkojen määrä supistui edellisvuodesta 0.4 prosenttia. Työllisyyden laskun ja työmarkkinoille tulijoiden määrän kasvun seurauksena työttömyysaste kohosi 0.7 prosenttiyksikköä 9.4 prosenttiin.

Työmarkkinatilanne on kuitenkin pikku hiljaa paranemassa yksityisen sektorin toimialoilla. Työllisyysura kääntyi viime vuoden lopulla nousuun teollisuudessa ja rakennusalalla. Yksityisten palvelualojen työllisyys pysyi kutakuinkin ennallaan, mutta julkisyhteisöissä työpaikkojen lasku jatkui.

Myönteisen työllisyysvireen odotetaan saavan lisää puhtia tänä vuonna. Suuria investointihankkeita on runsaasti käynnissä, mikä kasvattaa työn kysyntää mm. rakennusalalla, tukkukaupassa ja liike-elämän palveluissa.

Tänä vuonna työllisten määrän ennustetaan kasvavan 0.2 prosenttia. Työttömyysaste pysyy kuitenkin ennallaan 9.4 prosentissa, koska työnhakijoiden määrä kasvaa.

Yritykset rekrytoivat kiihtyvällä tahdilla

Ensi vuonna työmarkkinatilanne helpottuu edelleen, sillä viennin elpyminen kasvattaa työn kysyntää useimmilla päätoimialoilla. Kilpailukykypaketti tuo uusia työtilaisuuksia, sillä yritysten työvoimakustannukset alenevat, mikä parantaa tuotannon lisäämisen kannattavuutta ja katkaisee monta vuotta kestäneen YT-neuvottelukurimuksen. Ohjelman kokonaistuotantoa ja työllisyyttä lisäävän vaikutuksen arvioidaan olevan suurimmillaan vuonna 2018.

Vuosina 2017–2018 uusia työtilaisuuksia syntyy kiihtyvällä tahdilla. Työllisyysnäkymät ovat parhaimmat rakentamisessa sekä yksityisillä palvelualoilla.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2012 2013 2014 2015 2016E 2017E 2018E
Väestö 5 414 5 439 5 462 5 481 5 501 5 522 5 543
Työikäinen väestö1) 4 075 4 087 4 096 4 102 4 108 4 115 4 127
Työvoima 2 690 2 676 2 679 2 689 2 693 2 705 2 720
Työlliset 2 483 2 457 2 447 2 437 2 441 2 452 2 469
Työttömät 207 219 232 252 252 252 251
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 188 4 131 4 102 4 096 4 102 4 120 4 145
Työvoimaosuus, % 66.0 65.5 65.4 65.6 65.6 65.7 65.9
Työllisyysaste2), % 69.0 68.5 68.4 68.1 68.4 68.9 69.5
Työttömyysaste, % 7.7 8.2 8.7 9.4 9.4 9.3 9.2
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuuden työpaikkakato loivenee

Ennustejaksolla teollisuustuotannon määrä kohoaa runsaan 2 prosentin vuosivauhtia, mikä alan korkea työn tuottavuus huomioiden ei riitä kasvattamaan työn kysyntää. Teollisuuden tuotannon kasvuprofiili huomioiden työpaikkojen laskutahti loivenee merkittävästi ennustejakson aikana. Alan työpaikkojen määrä supistuu ennustejaksolla yhteensä 4 000 henkilöä.

Rakennusinvestointien ripeä elpyminen lisää alan työn kysyntää merkittävästi. Ennustejaksolla rakennustyön vuosikasvu on keskimäärin 1.5 prosenttia, mikä lisää rakennusalan työpaikkoja
8 000 kappaleella.

Työllisyysnäkymät ovat lupaavimmat teollisuutta palvelevilla aloilla. Liike-elämän palveluissa (ml. rahoitus- ja vakuutustoiminta) työpaikkojen arvioidaan kasvavan joka vuosi vajaat 2 prosenttia. Alan työllisten määrä kasvaa ennustejaksolla yhteensä 20 000 henkilöä.

Kaupan ammateissa työn kysyntä supistuu tänä ja hienokseltaan myös ensi vuonna. Tukkukaupassa työvoiman käyttö kasvaa, mutta vähittäiskaupassa se laskee kotitalouksien ostovoiman hitaan kasvun takia. Tukkukaupan työn kysynnän suotuisaa kasvua tukevat nopeasti kasvavan rakennusalan välituoteostot. Vuosina 2016–2018 kaupan alan työllistää lisää 1 000 henkilöä.

Liikenteen toimialoilla, joissa on tietoliikennepalvelut mukana, työn kysyntä jatkaa kasvuaan. Kuljetusalalla työn kysyntä lisääntyy vientitoimitusten vanavedessä. Myös uutta teknologiaa tarjoavissa tietoliikenne- ja viestintäpalveluissa työllisyysnäkymät pysyvät hyvinä. Ennustejakson lopulla tieto- ja logistiikkasektorilla työskentelee runsaat 7 000 henkilöä viimevuotista enemmän.

Julkisyhteisöjen vakautustoimet supistavat koulutus- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa, joten niillä ei ole pitkään aikaan mahdollisuuksia lisätä henkilökuntansa määrää. Niiden sijaan yritysten tarjoamien terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntää ja työpaikkojen määrä kasvaa vuosittain ripeästi, arviolta 2 prosenttia. Julkisyhteisöjen henkilöstön määrä supistuu ennustejaksolla runsaat 5 000 henkilöä.

Ennustejaksolla viennin elpyminen ja yritysten investointien vilkastuminen kasvattavat palkkatyön kysyntää kiihtyvällä tahdilla. Työttömyys pysyy kuitenkin suurena, koska työvoiman tarjonta kasvaa ja sitä voimistaa oleskeluluvan saaneiden pakolaisten tulo työmarkkinoille vuonna 2017. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ensi vuonna 9.3 prosenttiin ja vuonna 2018 se laskee 9.2 prosenttiin.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2013 2014 2015* 2016E 2017E 2018E
Alkutuotanto A,B 107 109 109 108 107 107
Koko teollisuus C,D,E 377 359 352 350 349 349
Rakentaminen F 176 169 169 171 174 176
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 383 376 371 369 370 372
Liikenne I 242 240 243 244 247 250
Rahoitus- ja liike-elämää
palveleva toiminta J,K 332 343 350 357 363 371
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 829 839 834 834 834 836
Julkinen sektori 668 673 668 666 664 663
Palvelut yhteensä 1 786 1 798 1 799 1 804 1 814 1 829
Toimiala tuntematon X 11 12 8 8 8 8
Koko kansantalous 2 457 2 447 2 437 2 441 2 452 2 469
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Pakolaiskriisi nostaa työttömyystetta 0.3 prosenttiyksikköä

Kokonaistuotannon kasvu-uraan verraten työttömyys alenee hitaasti. Hitaan laskun taustalla on viime vuonna käynnistynyt pakolaistulva.

Ennusteen oletuksena on, että pakolaisia saapuu maahamme joka vuosi pakolaiskriisiä edeltäneitä vuosia runsaammin. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 32 000 henkilöä, ja pakolaisvirran odotetaan jatkuvan, mutta pysyvän viranomaisten hallinnassa. Vuodelle 2018 hakijoiden määräksi arvioimme 13 500 henkilöä, joista oleskeluluvan saisi puolet.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan arabimaista saapuneilla turvapaikanhakijoilla on heikot työllistymismahdollisuudet ensimmäisinä oleskeluvuosina. Mikäli Suomeen oleskeluluvan saaneista työikäisistä 25 prosenttia hakee töitä, ja heistä 25 prosenttia työllistyy vuosina 2017 ja 2018, kohoaa työttömien määrä vuoteen 2018 mennessä noin 8 000 henkilöä. Tässä hallitun maahanmuuton tapauksessa työttömyysaste kohoaa 0.3 prosenttiyksikköä.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys