Suomen BKT kääntyi viime vuonna hienoiseen kasvuun palveluviennin ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Tänä vuonna vienti, investoinnit ja kulutus lisääntyvät viimevuotisesta. Myös julkinen kulutus kääntyy kasvuun.

ETLA arvioi, että Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 0.9 prosenttia ja ensi vuonna 1.2 prosenttia. Syyskuussa ennustimme tälle vuodelle prosentin ja ensi vuodelle 1.3 prosentin kasvua.

Teollisuuden arvonlisäyksen supistuminen päättyy tänä vuonna, kun tavaravienti kääntyy kasvuun. Teollisuussektori kasvaa siten 1.4 prosenttia. Myös alkutuotanto lisääntyy tänä vuonna. Rakentamisen näkymät ovat tuntuvasti parantuneet, alan arvonlisäyksen volyymi kohoaa nelisen prosenttia. Palvelusektorin arvonlisäyksen kasvu vauhdittuu vajaaseen prosenttiin.

Ensi vuonna palveluiden arvonlisäyksen kasvuvauhti pysyy ennallaan. Teollisuuden arvonlisäyksen kasvuvauhti sen sijaan kiihtyy 2.5 prosenttiin. Rakentaminen lisääntyy hieman tämänvuotista hitaammin. Alkutuotanto kasvaa selvästi edellisvuotista hitaammin, vain puolisen prosenttia.

Tuotoksella mitattuna teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna runsaan prosentin. Vain kulkuneuvoteollisuuden tuotanto vähenee viimevuotisesta ja graafisen teollisuuden tuotanto jäänee edellisvuoden lukemiin.

Teollisuuden tuotos kasvaa ensi vuonna runsaat 2 prosenttia, kun usean toimialan tuotannon kasvuvauhti kiihtyy tämänvuotisesta.

Moottoriajoneuvojen tuotos putoaa tuntuvasti tänä vuonna, kun Uudenkaupungin autotehtaalla valmistaudutaan ensi vuonna alkavaan Mercedes-Benz GLC-mallin tuotantoon. Tällä hetkellä tuotannossa olevien A-sarjan autojen valmistusmäärä vähenee huomattavasti tuotantolinjojen muutostöiden takia. Ensi vuonna toimialan tuotanto kääntyy erittäin vahvaan kasvuun.

Muiden kulkuneuvojen tuotanto lisääntyy tänä vuonna noin 5 prosenttia. Telakkateollisuus sai vuoden 2014 jälkipuoliskolla kaksi uutta risteilijätilausta. Nämä alukset toimitetaan vuosina 2016 ja 2017.

Koneiden ja laitteiden tuotanto kasvaa ennustevuosina 2 prosentin tahtia kuten viime vuonna, mutta metallien jalostuksen tuotannon kasvuvauhti hidastuu tilapäisesti tänä vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon odotetaan kääntyvän kasvuun.

Kemianteollisuuden tuotanto supistui viime vuonna tuntuvasti öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia. Tänä vuonna öljytuotteiden tuotanto nousee siksi nelisen prosenttia. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden tuotanto lisääntyy vajaat 2 prosenttia. Ensi vuonna kaikkien kolmen alatoimialan tuotanto kasvaa vajaan 2 prosentin tahtia. Metsäteollisuuden tuotanto kasvaa prosentin vuosina 2016–2017.

Yksityisten palvelualojen tuotoksen ennakkolukuja ei ole vielä saatavilla viime vuodelle. Arviomme mukaan ne kasvoivat määrällä mitattuna suhteellisen hyvää vauhtia, noin 1.7 prosenttia vuodesta 2014. Julkisten palvelujen (hallinto, koulutus sekä sote-palvelut) tuotos puolestaan aleni. Rahoitus- ja vakuutusalan tuotos kasvoi selvästi ja eräät muut palvelualat hieman. Kaupan tuotos aleni tukkukaupan painamana noin 0.7 prosenttia. Liikenteen tuotoksen määrä ei muuttunut.

Kuluvan vuoden odotamme olevan viime vuotta parempi koko kaupan alalle, kun tukkukauppa alkaa kasvaa rakennusalan elpyessä. Ensi vuonna odotukset kotitalouksien reaalitulojen alenemisesta heikentävät uudelleen vähittäiskauppaa.

Arvioimme, että liike-elämää palveleva toiminta (informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukitoiminta) kasvaa nopeimmin yksityisistä palvelualoista. Suoremmin yksityiseen kulutukseen perustuvan palvelutuotannon kasvu jää tätä hitaammaksi. Kokonaisuutena yksityisten palvelualojen kasvu hidastuu tänä vuonna mutta alkaa sen jälkeen kasvaa taas nopeammin.

Viime vuonna maa- ja vesirakennustöiden vilkastuminen ja korjausrakentamisen kasvu katkaisivat rakennustuotannon neljä vuotta kestäneen lamakauden.

Suurten ja pitkäkestoisten rakennushankkeiden vetämänä rakennustuotanto kasvaa tänä vuonna kaikissa rakennustyypeissä. Reippainta kasvua ylläpitää yritysten ja yhteisöjen talonrakentaminen, jossa tuotannon (ml. peruskorjaus- ja kunnossapito) määrä laajenee yli 5 prosenttia. Rakennusten aloitustietojen perusteella myös asuntotuotanto on elpymässä, ja uusia asuntoja valmistuu tänä vuonna arviolta 2.5 prosenttia viimevuotista enemmän.

Rakennusalan elpymisen odotetaan jatkuvan vauhdikkaana ensi vuonna, kun yritysten työvoimakustannuksia alentava sopimusratkaisu astuu voimaan. Kilpailukykyohjelman arvioidaan lisäävän vientialojen rakennusinvestointeja, mikä voimistaa rakennustuotannon kasvua. Yritysten ja yhteisöjen talonrakentamisen odotetaan kasvavan myös ensi vuonna 5 prosenttia.

Kilpailukykyohjelma kohentaa myös työllisyystilannetta ja näin vahvistaa kotitalouksien uskoa tulevaan. Parempien tulevaisuudennäkymien ja matalan korkotason avittamana kotitaloudet rohkenevat lisätä asuntoinvestointeja ensi vuonna 3 prosenttia.

Kokonaistuotannon olematon kasvu ja suhdannenäkymien epävarmuus pitivät työllisyyden laskusuunnassa myös viime vuonna. Työpaikkojen määrä supistui edellisvuodesta 0.4 prosenttia. Työllisyyden laskun ja työmarkkinoille tulijoiden määrän kasvun seurauksena työttömyysaste kohosi 0.7 prosenttiyksikköä 9.4 prosenttiin.

Työmarkkinatilanne on kuitenkin pikku hiljaa paranemassa yksityisen sektorin toimialoilla. Työllisyysura kääntyi viime vuoden lopulla nousuun teollisuudessa ja rakennusalalla. Yksityisten palvelualojen työllisyys pysyi kutakuinkin ennallaan, mutta julkisyhteisöissä työpaikkojen lasku jatkui.

Myönteisen työllisyysvireen odotetaan saavan lisää puhtia tänä vuonna. Suuria investointihankkeita on runsaasti käynnissä, mikä kasvattaa työn kysyntää mm. rakennusalalla, tukkukaupassa ja liike-elämän palveluissa.

Tänä vuonna työllisten määrän ennustetaan kasvavan 0.2 prosenttia. Työttömyysaste pysyy kuitenkin ennallaan 9.4 prosentissa, koska työnhakijoiden määrä kasvaa.

Ensi vuonna työmarkkinatilanne helpottuu edelleen, sillä viennin elpyminen kasvattaa työn kysyntää useimmilla päätoimialoilla. Kilpailukykypaketti tuo uusia työtilaisuuksia, sillä yritysten työvoimakustannukset alenevat, mikä parantaa tuotannon lisäämisen kannattavuutta ja katkaisee monta vuotta kestäneen YT-neuvottelukurimuksen. Ohjelman kokonaistuotantoa ja työllisyyttä lisäävän vaikutuksen arvioidaan olevan suurimmillaan vuonna 2018.

Vuosina 2017–2018 uusia työtilaisuuksia syntyy kiihtyvällä tahdilla. Työllisyysnäkymät ovat parhaimmat rakentamisessa sekä yksityisillä palvelualoilla.

Ennustejaksolla teollisuustuotannon määrä kohoaa runsaan 2 prosentin vuosivauhtia, mikä alan korkea työn tuottavuus huomioiden ei riitä kasvattamaan työn kysyntää. Teollisuuden tuotannon kasvuprofiili huomioiden työpaikkojen laskutahti loivenee merkittävästi ennustejakson aikana. Alan työpaikkojen määrä supistuu ennustejaksolla yhteensä 4 000 henkilöä.

Rakennusinvestointien ripeä elpyminen lisää alan työn kysyntää merkittävästi. Ennustejaksolla rakennustyön vuosikasvu on keskimäärin 1.5 prosenttia, mikä lisää rakennusalan työpaikkoja
8 000 kappaleella.

Työllisyysnäkymät ovat lupaavimmat teollisuutta palvelevilla aloilla. Liike-elämän palveluissa (ml. rahoitus- ja vakuutustoiminta) työpaikkojen arvioidaan kasvavan joka vuosi vajaat 2 prosenttia. Alan työllisten määrä kasvaa ennustejaksolla yhteensä 20 000 henkilöä.

Kaupan ammateissa työn kysyntä supistuu tänä ja hienokseltaan myös ensi vuonna. Tukkukaupassa työvoiman käyttö kasvaa, mutta vähittäiskaupassa se laskee kotitalouksien ostovoiman hitaan kasvun takia. Tukkukaupan työn kysynnän suotuisaa kasvua tukevat nopeasti kasvavan rakennusalan välituoteostot. Vuosina 2016–2018 kaupan alan työllistää lisää 1 000 henkilöä.

Liikenteen toimialoilla, joissa on tietoliikennepalvelut mukana, työn kysyntä jatkaa kasvuaan. Kuljetusalalla työn kysyntä lisääntyy vientitoimitusten vanavedessä. Myös uutta teknologiaa tarjoavissa tietoliikenne- ja viestintäpalveluissa työllisyysnäkymät pysyvät hyvinä. Ennustejakson lopulla tieto- ja logistiikkasektorilla työskentelee runsaat 7 000 henkilöä viimevuotista enemmän.

Julkisyhteisöjen vakautustoimet supistavat koulutus- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa, joten niillä ei ole pitkään aikaan mahdollisuuksia lisätä henkilökuntansa määrää. Niiden sijaan yritysten tarjoamien terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntää ja työpaikkojen määrä kasvaa vuosittain ripeästi, arviolta 2 prosenttia. Julkisyhteisöjen henkilöstön määrä supistuu ennustejaksolla runsaat 5 000 henkilöä.

Ennustejaksolla viennin elpyminen ja yritysten investointien vilkastuminen kasvattavat palkkatyön kysyntää kiihtyvällä tahdilla. Työttömyys pysyy kuitenkin suurena, koska työvoiman tarjonta kasvaa ja sitä voimistaa oleskeluluvan saaneiden pakolaisten tulo työmarkkinoille vuonna 2017. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ensi vuonna 9.3 prosenttiin ja vuonna 2018 se laskee 9.2 prosenttiin.

Kokonaistuotannon kasvu-uraan verraten työttömyys alenee hitaasti. Hitaan laskun taustalla on viime vuonna käynnistynyt pakolaistulva.

Ennusteen oletuksena on, että pakolaisia saapuu maahamme joka vuosi pakolaiskriisiä edeltäneitä vuosia runsaammin. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 32 000 henkilöä, ja pakolaisvirran odotetaan jatkuvan, mutta pysyvän viranomaisten hallinnassa. Vuodelle 2018 hakijoiden määräksi arvioimme 13 500 henkilöä, joista oleskeluluvan saisi puolet.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan arabimaista saapuneilla turvapaikanhakijoilla on heikot työllistymismahdollisuudet ensimmäisinä oleskeluvuosina. Mikäli Suomeen oleskeluluvan saaneista työikäisistä 25 prosenttia hakee töitä, ja heistä 25 prosenttia työllistyy vuosina 2017 ja 2018, kohoaa työttömien määrä vuoteen 2018 mennessä noin 8 000 henkilöä. Tässä hallitun maahanmuuton tapauksessa työttömyysaste kohoaa 0.3 prosenttiyksikköä.