Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 4,5 prosenttia

Etla arvioi syyskuun alussa käsillä olevan tilastoinformaation pohjalta, että bkt supistuu 4,5 prosenttia vuonna 2020. Toukokuussa arvioimme vähäisten tilastojen ja muun epävarman tiedon perusteella, että bkt laskee peräti 8 prosenttia tänä vuonna koronakriisin seurauksena. Toisen neljänneksen tilastoluvut ovat nyt tiedossa, mikä huomattavasti parantaa ennusteen osuvuutta. Suomessa tuotannon väheneminen jäi vielä ensimmäisellä neljänneksellä pieneksi, koronaviruksen aiheuttama negatiivinen vaikutus lienee suurin toisella neljänneksellä. Suomen talouden kasvumahdollisuuksiin kolmannella neljänneksellä liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta.

Vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit kasvavat tänä vuonna. Kaikki muut kysyntäerät, vienti, yksityiset investoinnit ja yksityinen kulutus, vähenevät viime vuoden lukemista. Vuonna 2021 bkt kääntyy kuitenkin 3,2 prosentin kasvuun, kun kaikki muut kysyntäerät paitsi julkinen kulutus kasvattavat bruttokansantuotetta. Vuonna 2022 Suomen bkt:n kasvuvauhti hidastuu 1,9 prosenttiin. Viennin kasvuvauhti vähenee vain vähän, mutta kulutuksen kasvu heikkenee selvästi. Investoinnit sen sijaan voimistuvat edellisvuodesta.

Teollisuussektorin arvonlisäyksen volyymi supistuu tänä vuonna noin 6,5 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna 3,2 prosentin kasvuun. Rakentaminen vähenee tänä vuonna vain 0,2 prosenttia, mutta laskee vielä ensi vuonna 0,8 prosenttia lisää. Palvelusektorin arvonlisäyksen volyymi supistuu tänä vuonna 2,8 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna 3,3 prosentin kasvuun. Alkutuotanto vähenee tänä vuonna 0,8 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 1,6 prosenttia.

Bruttokansantuote perushintaan kasvaa viisivuotisjaksolla 2020–2024 keskimäärin prosentin, eli selvästi hitaammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Sekä teollisuuden, rakentamisen että palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kasvaa seuraavalla viisivuotisjaksolla selvästi vähemmän kuin edellisellä jaksolla.

Ekstra: Bkt supistui 4 prosenttia vuoden alkupuoliskolla

Kansantalouden tilinpidon kesäkuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 241 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia vuoden takaisesta. Kausitasoitettuna bkt laski 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä bkt putosi 6,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja kausitasoitettuna kokonaistuotanto laski 4,5 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä.

Bkt supistui kansantalouden tilinpidon mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi putosi 3,9 prosenttia ja palvelualojen arvonlisäyksen volyymi väheni 3,5 prosenttia viimevuotisesta. Rakentamisen arvonlisäys laski vain 0,1 prosenttia, mutta alkutuotannon supistui 2,1 prosenttia.

Teollisuustoimialoista metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi putosi tammi-kesäkuussa peräti 12,3 prosenttia vuoden takaisesta. Tähän vaikuttivat pitkälti alan lakot kuluvan vuoden alussa. Kemianteollisuuden tuotanto väheni 3,4 prosenttia vuoden alkupuoliskolla. Metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi, poislukien sähkö- ja elektroniikka-teollisuus, supistui 2,6 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni prosentin. Energiahuollon tuotanto supistui 3,9 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Palvelualoista majoitus- ja ravitsemistoiminta kärsi koronapandemiasta kaikista eniten, pudotusta oli peräti 33 prosenttia. Taiteen, viihteen ja virkistyksen arvonlisäyksen volyymi laski 16,8 prosenttia, ja kuljetus ja varastointi supistui 15,3 prosenttia. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta vähenivät 3,6 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminta oli sen sijaan 3,3 prosentin kasvussa. Myös informaatio ja viestintä lisääntyi, 1,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kiinteistöalan toiminta jäi lähes edellisvuoden lukemiin. Julkisyhteisöjen palvelut vähenivät 1,8 prosenttia.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Arvonlisäys Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2019 2019 2018 2019 2020E 2021E 2022E 15-19 20-24E
Alkutuotanto 5,6 2,7 -2,3 1,2 -0,8 1,6 1,5 1,4 1,0
Teollisuus 42,7 20,5 -2,0 3,7 -6,5 3,2 1,5 2,7 0,5
Rakentaminen 15,5 7,5 2,1 -3,9 -0,2 -0,8 1,3 1,4 0,7
Palvelut 144,3 69,4 2,4 1,2 -2,8 3,3 2,1 1,7 1,2
BKT perushintaan 208,1 100,0 1,3 1,3 -3,4 3,0 1,9 1,9 1,0
Lähde: Tilastokeskus.
S20.2/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuustuotanto supistuu tänä vuonna vajaat 5 prosenttia

Etlan laskelmien mukaan teollisuustuotanto supistuu tänä vuonna tuotoksella mitattuna 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkien toimialojen tuotanto vähenee koronakriisin seurauksena. Vuonna 2021 tuotanto kääntyy 3,2 prosentin kasvuun, kun pahin pandemiatilanne on toivottavasti jo ohi.

Arvioimme, että kulkuneuvoteollisuuden tuotos kasvaa ensi vuonna peräti 16 prosenttia, kun autojen sopimustuotanto vahvistuu tuntuvasti ja telakkateollisuuden tuotantovauhti vielä näillä näkymin kiihtyy. Tilauskannassa olevia suuria risteilijöitä ei ole ainakaan vielä peruuntunut.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon odotetaan pääsevän ensi vuonna uudestaan vahvaan noin 11 prosentin kasvuun.

Koneiden ja laitteiden tuotannon arvioidaan kasvavan noin 4 prosenttia vuonna 2021, ja metallien jalostuksen tuotanto kasvanee kolmisen prosenttia.

Paperiteollisuuden tuotanto, mukaan lukien sellu ja kartonki, kääntynee ensi vuonna vajaan 6 prosentin kasvuun tämänvuotisen lakkoilun ja koronan aiheuttaman syvän pudotuksen jälkeen.

Rakentaminen vaikuttaa myös puutavara- ja rakennusaineteollisuuden tuotantoon, jotka siksi vähenevät vielä ensi vuonna.

Kemianteollisuuden tuotos vähenee niinikään vielä ensi vuonna, kun Kilpilahden öljynjalostamolla on huoltoseisokki joka siirtyi vuodella eteenpäin koronatilanteen takia. Graafisen alan tuotannon trendinomainen aleneminen jatkuu vielä vuonna 2021.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Tuotos Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2019 2019 2018 2019 2020E 2021E 2022E 15-19 20-24E
Metalliteollisuus 60,4 42,6 0,9 7,5 -6,1 6,1 2,3 2,5 1,8
-metallien jalostus 9,2 6,5 3,4 -4,2 -6,0 3,0 2,9 0,1 1,0
-metallituotteet 8,1 5,7 1,4 -0,5 -3,0 0,0 2,2 2,0 0,8
-koneet ja laitteet 20,5 14,5 4,1 4,6 -3,0 4,0 1,2 2,7 1,9
-kulkuneuvot 4,5 3,2 4,6 7,8 -10,6 16,3 -0,9 7,2 1,5
-elektroniikka- ja sähköteollisuus 18,1 12,8 -5,7 23,6 -9,9 10,6 4,1 2,9 2,7
Metsäteollisuus 21,6 15,3 -1,0 -1,2 -7,7 3,4 1,1 1,1 -0,2
-puutavarateollisuus 6,6 4,7 -0,5 -0,8 -7,0 -1,1 1,1 2,1 -1,0
-paperiteollisuus 15,0 10,6 -1,3 -1,3 -8,0 5,5 1,1 0,7 0,1
Graafinen teollisuus 1 0,7 -3,3 -3,4 -15,0 -2,0 2,1 -2,5 -2,6
Kemianteollisuus 24,9 17,5 3,4 7,0 -3,2 -0,5 5,2 3,7 1,0
Elintarviketeollisuus 11,6 8,2 -0,1 0,6 -1,6 0,8 1,8 0,5 0,6
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,0 0,7 -5,6 2,4 -7,9 3,8 -0,3 -0,8 -0,5
Rakennusaineteollisuus 3,3 2,3 0,2 -2,5 -0,4 -1,5 2,6 0,6 0,7
Muu valmistus 1,9 1,4 3,7 3,1 -4,0 2,0 3,3 2,5 1,3
Tehdasteollisuus yhteensä 125,8 88,7 0,8 4,7 -5,3 3,4 2,6 2,2 1,1
Tehdasteollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteoll. 107,7 75,9 1,8 2,1 -4,5 2,3 2,4 2,0 0,9
Mineraalien kaivu 2,3 1,6 4,9 -11,2 -0,4 1,4 0,4 4,9 0,1
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 13,8 9,7 2,8 -1,0 -0,5 1,3 1,3 0,2 1,0
Koko teollisuus 141,9 100 1,1 3,8 -4,8 3,2 2,5 2,0 1,1
Lähde: Tilastokeskus.
S20.2/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityisten palvelualojen tuotanto alenee selvästi – toimialojen välillä suuria eroja

Yksityisten palvelualojen yhteenlaskettu arvonlisäys kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia. Se on yleensä kasvanut bkt:ta nopeammin. Kuluvana vuonna tilanne on kuitenkin päinvastainen, ja yksityisten palvelualojen arvonlisäys vähenee keskimääräistä enemmän. Keskiarvo kuitenkin peittää alleen erittäin suuret vaihtelut eri toimialojen välillä.

Yksityisiin palvelualoihin kuuluvat Palvelutoimialojen tuotos -taulukossa esitetyt alat. Niiden osuus Suomen koko työllisyydestä on 45 prosenttia.

Arvonlisäyksen kasvu koko kaupan alalla on ennusteemme mukaan tänä vuonna pari prosenttia miinuksella. Viimeksi arvonlisäys supistui vuosina 2013–2015. Arvioimme, että arvonlisäyksen määrä supistuu kaikilla kolmella kaupan alalla, mutta eniten moottoriajoneuvoihin liittyvässä liiketoiminnassa ja vähiten vähittäiskaupassa, joka voi päästä lähelle edellisen vuoden arvonlisäyksen tasoa.

Kuljetus- ja varastointialalla nähdään covid-19-pandemian negatiivinen vaikutus, kun yksityis- ja liikematkailu on romahtanut rajoitusten ja kuluttajien valintojen seurauksena. Toinen tekijä on tavaraviennin ja -tuonnin hiipuminen. Ennusteemme mukaan tämän toimialan arvonlisäyksen määrä vähenee tänä vuonna noin 16 prosenttia ja elpyy ensi vuonna yhdeksän prosentin kasvuun. Toimialan arvonlisäyksen määrä ei ole alentunut vuoden 1975 jälkeisenä aikana koskaan näin paljon yhdessä vuodessa. Finanssikriisissä se aleni 13 prosenttia vuonna 2009. Toipuminen koko pudotuksesta menee ennusteperiodin ylitse.

Vielä enemmän pandemia kurittaa majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Tämän toimialan arvonlisäyksen määrä alenee ennusteen mukaan tänä vuonna noin 28 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin koskaan vuoden 1975 jälkeisenä aikana. Olettaen, että pandemia pysyy hallinnassa, uusia rajoitteita ei jouduta asettamaan ja rokotekattavuus saadaan jo ensi vuonna kohtalaiselle tasolle, toimiala pääsee ennusteemme mukaan ensi vuonna noin 13 prosentin kasvuun.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta ei kuitenkaan ennusteemme mukaan toivu koko pudotuksestaan ennusteperiodin aikana, vaan siihen menee vielä useampi vuosi sen jälkeen. Toisaalta on huomattava, että tähän mennessä korkein arvonlisäyksen määrän taso saavutettiin jo vuonna 2007, minkä jälkeen se on alentunut.

Informaatio- ja viestintäalan arvonlisäys on ollut suhteellisen resistentti pandemian vaikutuksille. Ennusteemme mukaan se kasvaa tänä vuonna noin prosentin, mikä kuitenkin on heikoin kasvulukema sitten finanssikriisin. Ensi vuonna päästään normaalimmalle noin kolmen prosentin kasvu-uralle.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa arvonlisäyksen määrä heittelehtii normaalistikin huomattavasti. Toimialan kehityksen ennustaminen on vaikeaa, koska siihen vaikuttavat muun muassa alan yritysten sijoitustuotot. Koronavirus on tässä suhteessa aiheuttanut normaalia suurempaa epävarmuutta. Ennusteemme mukaan arvonlisäys kasvaa tänä vuonna reilut kolme prosenttia viime vuoden selvän pudotuksen jälkeen. Ensi vuonna kasvu on hitaampaa.

Kiinteistöalan arvonlisäyksen kasvu on suhteellisen tasaista. Tänä vuonna arvonlisäyksen määrä on suunnilleen sama kuin viime vuonna, ja ensi vuodelle ennakoimme parin prosentin kasvua.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (josta 36 % on teknisiä palveluja, 21 % pääkonttorien toimintaa ja 15 % lakiasiain- ja laskentatoimen palveluja) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (josta 30 % on kiinteistön- ja maisemanhoitoa, 25 % työllistämistoimintaa ja 19 % vuokraus- ja leasingtoimintaa) kasvu oli nopeaa vuosina 2017–2019. Tänä vuonna edellinen supistuu noin prosentin muun muassa mainostoiminnan vähenemisen painamana ja jälkimmäinen noin seitsemän prosenttia erityisesti matkatoimistojen liiketoiminnan romahtamisen vuoksi.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2018 2018 2018 2019 2020E 2021E 2022E 15-19 20-24E
Kauppa 31,2 14,1 1,3 0,6 -2,6 2,7 1,7 1,3 0,9
- moottoriajoneuvojen kauppa 5,5 2,5 2,7 0,9 -5,4 3,4 2,0 2,9 0,8
- tukkukauppa 14,0 6,3 0,3 -1,0 -3,6 2,4 1,5 0,4 0,4
- vähittäiskauppa 11,8 5,3 2,0 2,3 -0,1 2,7 1,8 1,7 1,6
Kuljetus ja varastointi 23,3 10,5 1,5 2,3 -16,4 9,0 4,3 1,3 0,2
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,2 3,2 2,3 3,3 -27,9 13,2 8,9 3,0 -1,2
Informaatio ja viestintä 23,0 10,4 5,8 2,6 1,3 3,3 2,8 4,3 2,7
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 11,2 5,1 1,9 1,0 3,5 1,5 0,7 2,2 1,4
Kiinteistöalan toiminta 29,0 13,1 2,8 1,5 0,2 2,4 2,1 2,1 1,6
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 16,8 7,6 5,5 2,5 -0,8 4,0 3,0 3,2 2,3
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 11,3 5,1 5,9 4,6 -7,1 5,1 3,2 4,5 1,0
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 1) 10,7 4,9 -0,1 1,7 -20,3 10,0 3,8 1,9 -1,2
Yksityiset palvelut 163,6 73,9 2,9 2,0 -5,5 4,5 2,8 2,4 1,2
Julkiset palvelut 2) 57,8 26,1 1,2 1,5 1,4 1,1 0,5 1,4 1,0
Palvelutoimialat yhteensä 221,4 100,0 2,5 1,9 -3,7 3,6 2,2 2,2 1,1
1) Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
2) Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S20.2/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakennustuotanto kasvoi 4,6 prosenttia alkuvuonna

Uudisrakentamisen tuotanto supistui vuodentakaisesta vuoden 2020 ensimmäisinä kuukausina, mutta palasi vuodentakaiselle tasolleen kesäkuukausina. Asuinrakentamisen uudisrakentaminen supistui koko alkuvuoden, mutta muu talonrakentaminen jatkui vilkkaana. Tilavuudella mitattuna asuinrakennuksia valmistui alkuvuoden aikana 15 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän, kun taas muu talonrakentaminen ylsi yli 18 prosentin kasvuun.

Liike- ja toimistorakentaminen väheni alkuvuonna runsaat 12 prosenttia vuodentakaisesta. Muun talonrakentamisen kasvua selittääkin julkisten palvelurakennusten tuotannon ripeä kasvu vuoden alkupuolella. Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne oli myynnin määrällä mitattuna talonrakentamista parempi ja tuotoksen kehityssuunta oli alkuvuonna vain hieman laskussa.

Kevään koronakriisissä rakentamisen tuotanto näyttääkin jatkuneen varsin normaalina, mutta aloitusten lykkäämisen odotetaan näkyvän tuotannon hidastumisena loppuvuonna.

Talonrakentaminen supistuu tänä vuonna maltillisesti

Asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan supistuvan tänä vuonna vajaan prosentin ja ensi vuonna pysyvän lähes kuluvan vuoden tasolla. Muu talonrakentaminen supistuu hieman tätä enemmän: 1,5 prosenttia kuluvana vuonna ja vajaan prosentin ensi vuonna. Sekä asuinrakentamisessa että muussa talonrakentamisessa on ollut vilkas aloitustahti koko alkuvuoden, mutta vähenevä lupien määrä indikoi, että aloitustahtikin on hiipumassa. Näin ollen talonrakentamisen tuotantokin tulee hiipumaan pikkuhiljaa.

Infra- ja korjausrakentaminen hiipuu

Maa- ja vesirakentaminen jatkuu vahvana koko kuluvan vuoden. Erityisesti julkiset infrahankkeet kiihdyttävät maa- ja vesirakentamisen 5,5 prosentin kasvuun.

Ensi vuonna maa- ja vesirakentaminen kuitenkin hiljenee, kun lisäykset julkisiin infrahankkeisiin vähenevät. Vuodelle 2021 odotetaan 1,4 prosentin laskua, kun väyläverkon kehittämiseen ja korjausrakentamiseen varatut lisämäärärahat alenevat. Tänä vuonna rakentaminen ei kokonaisuudessaan kasva, ja heikko kehitys jatkuu myös ensi vuonna.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
2019 Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Mrd. e %-osuus 2018 2019 2020E 2021E 2022E 2015–19 2020–24E
Rakentaminen 32,3 100,0 3,8 0,6 -0,2 -0,8 1,3 3,9 0,7
- talonrakentaminen 23,9 74,0 5,0 1,0 -1,1 -0,5 2,1 4,1 0,7
- maa- ja vesirak. 8,4 26,0 0,1 0,2 -0,9 -0,2 -1,0 3,4 1,2
Lähde: Tilastokeskus, Etla.
S20.2/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Kasvihuonekaasupäästöjen ennustettu kehitys vuoteen 2024 asti ja Suomen hiilineutraalisuustavoite

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen CO2-ekv. määrä alenee vuosina 2019–2024 ennusteen perusuralla keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Ennustetta ei tehdä yksittäisille vuosille.

Suomen hallituksen tavoite on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen määrän on tällöin oltava korkeintaan yhtä suuri kuin Suomen luonnollinen hiilinielu, missä tärkein on metsä.

Etla ennustaa tätä kehitystä viisi vuotta eteenpäin Suhdanteessa tehdyn toimialojen tuotannon ja kotitalouksien kulutuksen määräennusteen sekä muutaman päästöintensiteetin kehitystä kuvaavan teknologiaskenaarion avulla. Tuotantorakenteen ennustettu muutos otetaan siten huomioon.

Kehitystä verrataan hiilineutraalisuustavoitteeseen. Tarkempi kuvaus käytetystä menetelmästä löytyy Kaitilan selvityksistä (2020a, 2020b), joista jälkimmäisessä on kehitetty teknologiaoletusta.

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä keskittyy tietyille toimialoille ja yleisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Suurimmat päästölähteet on esitetty alla olevassa kuviossa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta kehitys näillä aloilla korostuu.

Teknologisesta kehityksestä tehdään kullakin toimialalla kolme taaksepäin katsovaa skenaariota. Perusurana on päästöintensiteetin viimeisten kolmen tilastoidun vuoden keskimääräinen muutos. Jos intensiteetti kuitenkin on noussut, käytetään viimeistä havaintoa. Siten intensiteetti ei nouse
millään toimialalla. Poikkeuksena on suurin päästölähde, eli energiahuolto, jolle tehdään toteutuneen energiankulutuksen pohjalta erikseen arvio vuosille 2018–2020.

Huonona skenaariona oletetaan, ettei teknologista kehitystä tapahdu ennustevuosina. Tämä on hyvin epätodennäköistä.

Nopeutuneen teknologisen kehityksen skenaariossa päästöintensiivisyyden muutosvauhdin oletetaan kaksinkertaistuvan perusurasta.

Perusuralla päästöjen määrä alenee keskimäärin 4,1 prosenttia vuosina 2019–2024 (ks. kuvio alla). Huonossa skenaariossa kehitys jää lähelle nollaa, kun päästöintensiteetti ei alene mutta tuotanto kasvaa. Hyvässä skenaariossa päästöjen määrä vähenee keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu sekä näiden kokonaiskehitys (eli hiilineutraalisuustavoite) on esitetty vuodesta 1990 alkaen alla olevassa kuviossa. Hiilinielu on vuoteen 2018 asti tilastoitu luku, vuosille 2019–2024 ennuste ja siitä eteenpäin kaavamainen viimeisten kolmen vuoden keskiarvo. Sinisellä katkoviivalla kuvattu kehitys lasketaan hiilinielun ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttavan päästökehityksen avulla.

Päästöjen vähennystarve on näillä oletuksilla keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa. Koska tuotanto kasvaa, päästöintensiteetin on alennuttava tätä enemmän.

Kiristyvä päästökauppa luo yrityksille aiempaa suuremman kannusteen vähentää päästöjään. Lisätoimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.

Päästöjen vähentäminen vaikeutuu ajan myötä, kun helpoimmat vähennyskohteet on hyödynnetty. Lisäksi päästökaupassa on poikkeuksia, eivätkä kaikki toimialat ole siinä mukana.

Kirjallisuus

Kaitila, V. (2020a). Suomen CO2-päästöt 2019–2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen. Etla Muistio No 84. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-84.pdf
Kaitila, V. (2020b). Suomen CO2-päästöt 2019–2024 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen, Suhdanne 2020:2, artikkeli.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Päivi Puonti

Päivi Puonti

Tutkija, VTT
Alueet: investoinnit, julkinen talous, tuotanto, työllisyys