Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain 1,1 prosenttia

Viime kuukausien aikana epävarmuus on tuntuvasti lisääntynyt maailmantaloudessa. Kasvu on monin paikoin jo hidastunut. Maailmanlaajuisesti uusien tullien uhka leijuu koko ajan ilmassa ja toteutuessaan ne hidastavat selvästi kasvua. Euroopassa brexit ja sen vaikutukset ovat edelleen suuri kysymysmerkki. Kaikki mitä maailmalla tapahtuu, heijastuu myös Suomen talouteen tavalla tai toisella. Niinpä Etla on alentanut vuoden 2019 bkt:n kasvuarviota 1,4 prosentista 1,1 prosenttiin ja ensi vuoden kasvuarviota 1,2 prosentista 0,9 prosenttiin. Kulutuskysynnän ja investointien kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi, mutta vienti kasvaa huomattavasti viimevuotista ripeämmin, varsinkin laiva- ja kaasuputkitoimitusten ansiosta. Vuonna 2020 sekä viennin että investointien kasvu heikkenee. Vuonna 2021 maailmantalouden odotetaan elpyvän hieman, jolloin Suomen bkt:n kasvuvauhti nousee 1,1 prosenttiin.

Teollisuussektorin arvonlisäyksen volyymi kasvaa tänä vuonna runsaan prosentin tahtia, mutta ensi vuonna teollisuuden arvonlisäys jää lähes tämän vuoden lukemiin. Rakentamisen kasvuvauhti hidastuu selvästi tänä vuonna noin prosenttiin ja ensi vuonna 0,4 prosenttiin. Palvelusektorin arvonlisäyksen volyymin kasvu pysyy sekä tänä että ensi vuonna 1,3 prosentissa. Alkutuotanto supistuu tänä vuonna runsaat 2 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna noin 2 prosentin kasvuun.

Bruttokansantuote perushintaan kasvaa viisivuotisjaksolla 2019–2023 keskimäärin 1,2 prosenttia, eli jonkin verran nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kasvaa seuraavalla viisivuotisjaksolla selvästi enemmän kuin edellisellä jaksolla, kun taas teollisuuden, rakentamisen ja alkutuotannon kasvuvauhti selvästi hidastuu.

Ekstra: Bkt kasvoi prosentin vuoden alkupuoliskolla

Kansantalouden tilinpidon kesäkuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia vuonna 2018. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 232 miljardia euroa. Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoitettuna bkt nousi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä bkt:n kasvuvauhti nousi hieman, 1,2 prosenttiin vuodentakaisesta, ja kausitasoitettuna kasvua kertyi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Bkt lisääntyi kansantalouden tilinpidon mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla prosentin vuodentakaisesta. Palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kohosi 1,7 prosenttia ja teollisuuden arvonlisäyksen volyymi nousi 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi 0,7 prosenttia, mutta alkutuotannon supistui 3,3 prosenttia.

Teollisuustoimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi kohosi tammi-kesäkuussa 8,1 prosenttia viimevuotisesta. Metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi, pois lukien sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi 1,5 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto nousi 1,1 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi sen sijaan supistui peräti 5 prosenttia. Energiahuollon tuotanto lisääntyi 0,6 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,9 prosenttia edellisvuodesta ja liike-elämän palvelut kohosivat 3,9 prosenttia. Informaatio ja viestintä lisääntyi 3,5 prosenttia ja kiinteistöalan toiminta oli 2 prosentin kasvussa. Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäyksen volyymi nousi 1,6 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminta supistui 13,9 prosenttia. Julkisyhteisöjen palvelut lisääntyivät 1,5 prosenttia.

 

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Arvonlisäys Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Alkutuotanto 5,7 2,8 0,1 1,9 -2,4 2,1 1,8 3,2 0,8
Teollisuus 42,5 21,3 8,0 -0,1 1,2 0,1 1,2 2,0 1,3
Rakentaminen 14,5 7,2 2,0 2,2 1,0 0,4 1,1 1,5 1,1
Palvelut 137,3 68,6 2,1 1,3 1,3 1,3 1,2 0,4 1,2
BKT perushintaan 200,1 100,0 3,2 1,1 1,1 1,0 1,2 0,9 1,2
Lähde: Tilastokeskus.
S19.2/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuustuotanto kasvaa ensi vuonna vain runsaan prosentin

Etlan laskelmien mukaan teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna tuotoksella mitattuna 1,6 prosenttia. Vuonna 2020 tuotannon kasvuvauhti hidastuu 1,3 prosenttiin.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan graafisen teollisuuden tuotanto supistui jo vuosina 2017–2018 ja arvioimme nyt, että myös alan tuotos kansantalouden tilinpidon käsitteillä vähenee tänä vuonna. Paperiteollisuuden tuotannon voimakas kasvu on pysähtynyt, ja tänä vuonna alan tuotos vähenee selvästi, vaikka Äänekosken vuonna 2017 valmistunut uusi sellutehdas on kasvattanut sellun tuotantokapasiteettia Suomessa huomattavasti. Seuraavina vuosina koko paperiteollisuuden tuotanto, mukaan lukien sellu ja kartonki, kasvaa vain 1–2 prosentin tahtia, koska tulossa on vain vähän uutta kapasiteettia ja maailmankaupan kasvu hidastuu. Puutavarateollisuuden tuotanto jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin rakentamisen kasvun pysähtymisen myötä.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kääntyi teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvuun jo vuonna 2016, mutta kansantalouden tilinpidon tuotoksen mukaan vasta vuonna 2017. Viennin heikennyttyä toimialan tuotoksen odotetaan hieman supistuvan tänä vuonna. Vuosina 2020–2021 tuotanto kasvaa noin 3 prosentin tahtia.

Metallien jalostuksen tuotanto supistuu tilapäisesti tänä vuonna. Ensi vuonna alan tuotannon odotetaan jälleen kääntyvän kasvuun. Koneiden ja laitteiden tuotannon vahva kasvu sen sijaan jatkuu tänäkin vuonna noin 6 prosentin tahtia. Seuraavina vuosina tuotanto kasvaa vain 2,5 prosentin tahtia, kun vientikysyntä heikkenee. Arvioimme, että kulkuneuvoteollisuuden tuotos kasvaa tänä vuonna 6 prosenttia telakkateollisuuden ansiosta. Ensi vuonna alan tuotos supistuu hieman tämänvuotisesta.

Kemianteollisuuden vienti kääntyy tänä vuonna kasvuun, joten alan tuotos lisääntyy runsaat 2 prosenttia viimevuotisesta. Vuosina 2020–2021 kasvuvauhti on jonkin verran hitaampaa. Elintarviketeollisuuden vienti on tänä vuonna kääntynyt erittäin vahvaan kasvuun ja niinpä myös tuotos kääntyy kasvuun. Tuotanto kasvaa lähivuosina noin prosentin tahtia. Rakennusaineteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna selvästi edellisvuosia hitaammin rakentamisen kasvun pysähtymisen myötä. Niinpä toimialan tuotanto vähenee jonkin verran seuraavina vuosina.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Tuotos Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Teknologiateollisuus 57,3 41,6 5,3 3,9 2,4 1,9 2,1 1,3 2,1
-metallien jalostus 9,9 7,2 2,8 4,7 -1,0 2,0 1,3 3,1 1,0
-metallituotteet 7,9 5,8 8,1 2,0 3,0 0,0 1,0 2,0 1,4
-koneet ja laitteet 19,8 14,4 3,2 6,2 5,7 2,5 2,5 1,4 3,0
-kulkuneuvot 4,1 2,9 6,1 2,9 6,0 -1,7 2,2 4,9 2,6
-elektroniikka- ja sähköteollisuus 15,6 11,3 8,1 1,9 -0,8 2,9 2,8 -1,1 1,9
Metsäteollisuus 22,5 16,3 6,5 0,4 -1,9 1,6 0,9 1,3 0,4
-puutavarateollisuus 6,9 5,0 8,1 2,4 0,0 0,8 0,3 2,4 0,2
-paperiteollisuus 15,6 11,3 5,9 -0,5 -2,7 2,0 1,2 0,9 0,5
Graafinen teollisuus 1,1 0,8 0,2 2,3 -3,0 0,1 1,4 -2,3 -0,2
Kemianteollisuus 23,1 16,7 5,2 0,0 2,2 1,0 1,4 1,0 1,6
Elintarviketeollisuus 11,3 8,2 1,8 -1,1 0,7 0,8 1,2 0,0 0,8
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,3 0,9 2,3 3,0 1,0 1,1 1,2 0,3 1,0
Rakennusaineteollisuus 3,4 2,5 11,5 3,2 1,0 -0,8 -0,3 1,5 1,3
Muu valmistus 1,9 1,4 4,1 5,3 3,0 1,9 1,9 1,6 2,1
Tehdasteollisuus yhteensä 122,0 88,4 5,2 2,0 1,3 1,5 1,6 1,1 1,5
Tehdasteollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteoll. 106,4 77,1 4,8 2,1 1,6 1,3 1,4 1,4 1,5
Mineraalien kaivu 2,7 2,0 12,3 11,5 1,0 0,6 1,4 7,0 1,3
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 13,3 9,6 -0,7 -0,5 3,0 1,0 1,0 0,7 1,6
Koko teollisuus 138,0 100 4,7 2,0 1,5 1,4 1,5 1,1 1,5
Lähde: Tilastokeskus.
S19.2/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityisten palvelualojen kasvu viime vuoden tasolla

Yksityisten palvelualojen (kansantalouden tilinpidossa toimialat GHIJKLMNRST) arvonlisäyksellä mitattu tuotanto nousi viime vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Tahti hidastui selvästi aiemmasta muun muassa kaupan alan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan kasvun hidastumisen myötä kuin myös rahoitus- ja vakuutusalan arvonlisäyksen määrän selvän alenemisen seurauksena.

Kuluvana vuonna yksityisten palvelualojen arvonlisäyksen määrä kasvaa ennusteemme mukaan suunnilleen viime vuoden tavoin 1,2 prosentin vauhtia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,1 prosenttiin. Näiden toimialojen osuus Suomen koko työllisyydestä on 45 prosenttia.

Koko kaupan alalla kasvu jää tänä vuonna keskimäärin puoleen prosenttiin. Vähittäiskauppa on kohtalaisessa kasvussa, mutta tukkukauppa sekä autojen kauppa, korjaus ja huoltotoimi supistuvat hieman. Henkilöautojen ensirekisteröintien määrä jää tänä vuonna noin kymmenen prosenttia viime vuotista pienemmäksi. Vähittäiskauppaa painaa yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Rakentamisen kasvun hidastuminen painaa puolestaan tukkukauppaa. Ensi vuonna koko kaupan ala kasvaa hieman kuluvaa vuotta nopeammin ja yhtäläisemmin, mutta kuitenkin edelleen vaatimattomasti.

Kuljetus- ja varastointiala kasvaa hieman yli yhden prosentin vauhtia tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu muun muassa tavaraviennin kasvun hidastumisen myötä, mutta pysyy kuitenkin positiivisena.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuotoksen määrä kasvaa tänä vuonna vajaat kaksi prosenttia ja ensi vuonna reilun prosentin vauhtia. Hitaampi yksityisen kulutuksen kasvu näkyy myös tämän alan kasvun hidastumisena. Yöpymisten lukumäärä on kuitenkin ollut tänä vuonna majoitusliikkeissä viime vuotta nopeammassa kasvussa erityisesti suomalaisten matkailijoiden mutta osin myös ulkomaisten matkailijoiden kysynnän myötä.

Informaatio- ja viestintäalan tuotos kasvaa tänä vuonna viime vuoden tavoin vajaat kolme prosenttia. Ensi vuonna kasvu hieman hidastuu. Toimialan kysyntä nojaa laajasti eri toimialojen kysynnän kehitykseen, tärkeimpinä vienti ja kotitalouksien kysyntä.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna yli yhdeksän prosenttia. Toimialan kehityksen ennustaminen on vaikeaa, koska siihen vaikuttavat muun muassa alan yritysten sijoitustuotot. Ennusteessamme toimialan kehitys on tänäkin vuonna noin yhdeksän prosenttia miinuksella, ja pieni lasku jatkuu myös ensi vuonna.

Kiinteistöalan tuotoksen kehitys on suhteellisen rauhallista ja tasaista. Ennusteemme mukaan arvonlisäyksen kasvu hidastuu hieman tänä vuonna ja yltää 1,5 prosenttiin painuen edelleen 1,2 prosenttiin ensi vuonna.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (josta 36 % on teknisiä palveluja, 21 % pääkonttorien toimintaa ja 15 % lakiasiain- ja laskentatoimen palveluja) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (josta 30 % on kiinteistön ja maisemanhoitoa, 25 % työllistämistoimintaa ja 19 % vuokraus- ja leasingtoimintaa) kasvu on ollut ripeää viime vuosina. Kasvu hidastuu tänä vuonna ja edelleen ensi vuonna, mutta pysyy kuitenkin selvästi kansantalouden keskimääräistä kasvua ripeämpänä.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18E 19-23E
Kauppa 30,7 14,0 1,6 1,4 0,3 0,6 0,9 0,9 0,8
- moottoriajoneuvojen kauppa 5,2 2,4 3,4 2,4 -0,5 0,8 0,8 2,4 0,6
- tukkukauppa 13,4 6,1 0,1 0,7 -0,3 0,3 0,8 -0,2 0,6
- vähittäiskauppa 12,1 5,5 2,6 1,8 1,3 0,9 1,0 1,6 1,1
Kuljetus ja varastointi 23,0 10,5 3,1 2,3 1,2 0,6 1,1 0,7 1,1
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,1 3,3 5,7 1,9 1,7 1,3 1,5 1,9 1,4
Informaatio ja viestintä 22,4 10,2 5,0 3,1 2,8 2,1 2,1 4,7 2,2
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,2 4,2 -0,1 -7,7 -8,7 -2,8 0,2 0,8 -2,3
Kiinteistöalan toiminta 30,0 13,7 1,9 0,6 1,5 1,2 1,4 1,3 1,4
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 16,7 7,7 4,8 4,8 2,9 1,6 1,9 2,4 2,0
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 11,2 5,1 10,2 5,9 3,8 1,9 1,6 3,7 2,1
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 1) 10,6 4,8 3,9 -3,0 1,0 0,9 1,1 1,3 1,0
Yksityiset palvelut 160,8 73,6 3,4 1,4 1,1 1,0 1,3 1,8 1,3
Julkiset palvelut 2) 57,6 26,4 0,6 1,0 1,6 1,9 1,1 0,5 1,1
Palvelutoimialat yhteensä 218,5 100,0 2,6 1,3 1,2 1,2 1,3 1,5 1,2
1) Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
2) Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S19.2/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Asuinrakentaminen supistui 3,5 prosenttia alkuvuonna

Vuoden alkupuoliskolla uudisrakentamisen tuotanto vaimeni vuodentakaiselle tasolleen. Asuinrakentaminen väheni vajaat 3,5 prosenttia, mutta muu rakentaminen ylsi 3,5 prosentin kasvuun teollisuusrakentamisen vilkastumisen ansiosta.

Liike- ja toimistorakentaminen väheni alkuvuonna 7 prosenttia. Korjausrakentaminen oli alkuvuonna noususuunnassa, mutta paljolti viime vuoden matalahkon vertailutason takia. Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne oli myynnin määrällä mitattuna talonrakentamista parempi ja tuotoksen kehityssuunta loivasti nouseva.

Talonrakentaminen supistuu tänä vuonna

Asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan supistuvan tänä ja ensi vuonna 4 prosenttia. Asuntotuotannon putoamiseen vaikuttavat kaupunkikeskuksiin valmistuneen uudisasuntojen suuren varannon hidas sulaminen sekä toisaalta kotitalouksien reaalisen ostovoiman vaimea kasvu.

Yritysten ja yhteisöjen talorakentaminen kohoaa tänä ja ensi vuonna 2 prosenttia. Kasvua tukee tänä vuonna vilkastunut teollisuusrakentaminen. Liikerakentamisen arvioidaan supistuvan noin 5 prosentin vuosivauhtia, kun kaupunkikeskusten ns. aluekeskushankkeet valmistuvat. Koko talonrakentamisen arvioidaan supistuvan tänä ja ensi vuonna 1 prosentin.

Infra- ja korjausrakentamisen kasvu jatkuu

Uudistalotuotannon kasvun hidastuminen antaa tilaa korjausrakentamiselle, jonka arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna 1,5–2 prosenttia. Korjausrakentamisen elpymistä tukevat uuden hallituksen asuntorahaston kautta kanavoitavat avustukset mm. talojen korjauksiin ja energiatehokkuuden nostoon.

Myös maa- ja vesirakentamisen lähivuosien suhdanne näyttää talonrakentamista paremmalta. Tänä vuonna infrarakentamisen arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Ensi vuonna maa- ja vesirakentamisen kasvu piristyy 2,5 prosenttiin mm. liikenneväylien ylläpitorahoituksen kasvun ansiosta. Tänä vuonna rakentaminen ei kokonaisuudessaan kasva ja heikko kehitys jatkuu myös ensi vuonna.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
2018* Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Mrd. e %-osuus 2016 2017 2018* 2019E 2020E 2021E 2014–18 2019–23E
Rakentaminen 37,8 100,0 8,2 4,6 4,1 -0,1 -0,2 1,6 3,4 1,1
- talonrakentaminen 28,0 74,2 8,2 5,3 4,0 -0,6 -0,9 1,7 3,1 0,9
- maa- ja vesirak. 9,8 25,8 8,1 2,8 4,7 1,2 1,7 1,4 4,2 1,4
Lähde: Tilastokeskus.
S19.2/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys