Bkt:n kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna tuntuvasti 1,4 prosenttiin

Maailmantalouden synkkenevien näkymien myötä Etla on alentanut vuoden 2019 bkt:n kasvuarviota 2,2 prosentista 1,4 prosenttiin. Ennustejaksolla 2019–2021 sekä vienti, investoinnit että kulutus kasvattavat bruttokansantuotetta. Kulutuskysynnän ja investointien kasvuvauhti hidastuu kuitenkin tänä vuonna selvästi, mutta viennin kasvu voimistuu tuntuvasti lähinnä kahden risteilijätoimituksen ansiosta. Vuonna 2020 bkt:n kasvuvauhti hidastuu vielä vähän 1,2 prosenttiin, kun viennin ja investointien kasvu heikkenee hieman. Kulutus kasvaa vuosina 2020–2021 samaa tahtia kuin tänä vuonna. Vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote kasvaa niinikään1,2 prosenttia.

Teollisuussektorin arvonlisäyksen volyymi kasvaa tänä vuonna vajaan 3 prosentin tahtia. Ensi vuonna teollisuuden arvonlisäyksen kasvu putoaa runsaaseen prosenttiin. Rakentaminen jää sekä tänä että ensi vuonna lähes edellisvuoden lukemiin. Palvelusektorin arvonlisäyksen volyymin kasvu hidastuu tänä vuonna 1,3 prosenttiin, mutta voimistuu ensi vuonna 1,4 prosenttiin. Alkutuotanto kasvaa sekä tänä että ensi vuonna noin puolitoista prosenttia.

Bruttokansantuote perushintaan kasvaa seuraavalla viisivuotisjaksolla 2019-2023 keskimäärin 1,4 prosenttia, eli samaa tahtia kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kasvaa kuitenkin seuraavalla viisivuotisjaksolla selvästi enemmän kuin edellisellä jaksolla, kun taas teollisuuden, rakentamisen ja alkutuotannon kasvuvauhti selvästi hidastuu.

Ekstra: Bkt kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 233 miljardia euroa. Kysyntäeristä viennin bkt-kontribuutio oli +0,6, tuonnin -1,6, investointien +0,7, yksityisen kulutuksen +0,8, julkisen kulutuksen +0,4 ja varastojen muutoksen +1,3. Kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 2,2 prosenttia vuodentakaisesta laskettuna työpäiväkorjatusta aikasarjasta. Kausitasoitettuna bkt nousi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kohosi viime vuonna 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi nousi 2,5 prosenttia. Palvelualojen arvonlisäys kasvoi 1,6 prosenttia ja alkutuotannon 3,7 prosenttia. Teollisuustoimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi kohosi 6,5 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto, pois lukien sähkö- ja elektroniikkateollisuus, kasvoi 3 prosenttia. Kemianteollisuuden arvonlisäyksen volyymi nousi 0,6 prosenttia, mutta metsäteollisuuden väheni peräti 2,4 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi nousi viime vuonna 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Informaatio ja viestintä kohosi 2,8 prosenttia. Liike-elämän palvelut lisääntyivät 2,3 prosenttia ja kiinteistöalan toiminta oli 1,9 prosentin kasvussa. Liikenteen arvonlisäyksen volyymi nousi 1,6 prosenttia, mutta rahoitus- ja vakuutustoiminta supistui 6,5 prosenttia. Julkisyhteisöjen palvelut lisääntyivät 0,5 prosenttia.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Arvonlisäys Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2018 2018 2017 2018 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Alkutuotanto 5,8 2,9 1,5 3,7 1,6 1,4 1,0 2,6 1,3
Teollisuus 43,1 21,4 6,5 2,5 2,7 1,1 1,6 2,2 1,8
Rakentaminen 14,7 7,3 3,3 3,3 -0,3 0,2 1,7 2,8 1,3
Palvelut 137,9 68,4 1,7 1,6 1,3 1,4 1,1 1,0 1,3
BKT perushintaan 201,5 100,0 2,8 2,0 1,5 1,3 1,2 1,4 1,4
Lähde: Tilastokeskus.
S19.1/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia

Etlan laskelmien mukaan teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna tuotoksella mitattuna 2 prosenttia. Vuosina 2020–2021 tuotanto kasvaa jonkin verran vähemmän, 1,5 prosenttia. Puutavarateollisuuden tuotanto supistuu tänä vuonna 1,5 prosenttia viimevuotisesta rakentamisen kasvun pysähtymisen myötä. Graafisen teollisuuden tuotanto supistuu tänäkin vuonna ja elintarviketeollisuuden tuotanto jää edellisvuoden lukemiin. Kaikkien muiden toimialojen tuotanto lisääntyy viimevuotisesta.

Kemianteollisuuden tuotanto on viime kuukausina selvästi piristynyt, joten toimialan tuotanto kääntyy kahden vuoden supistumisen jälkeen tänä vuonna vajaan 3 prosentin kasvuun. Seuraavina vuosina kasvuvauhti jää prosentin tuntumaan. Paperiteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti vuosina 2017–2018 sellun ja kartongin tuotannon kasvun ansiosta. Äänekosken uusi sellutehdas on kasvattanut sellun tuotantoa Suomessa huomattavasti. Koko paperiteollisuuden tuotanto kasvaa lähivuosina enää 2–3 prosentin tahtia, koska tulossa on vain vähän uutta kapasiteettia ja maailmankaupan kasvu hidastuu.

Moottoriajoneuvojen tuotos kasvaa tänä vuonna maltillisesti, mutta muiden kulkuneuvojen ansiosta koko kulkuneuvoteollisuuden tuotos kääntyy tänä vuonna vahvaan kasvuun. Kansantalouden tilinpidon tuotos poikkeaa kulkuneuvoteollisuuden osalta usein melkoisesti teollisuustuotannon volyymi-indeksin luvuista. Koneiden ja laitteiden tuotanto kasvaa edelleen ripeästi, vaikka kasvuvauhti hidastuukin tänä vuonna selvästi noin 4 prosentin tuntumaan. Seuraavina vuosina tuotanto kasvaa vajaan 2 prosentin tahtia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kääntyi teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvuun jo vuonna 2016 mutta kansantalouden tilinpidon tuotoksen mukaan vasta vuonna 2017. Lähivuosina toimialan tuotoksen odotetaan kasvavan noin 1,5–2,5 prosentin tahtia, kun kansainvälinen vientikysyntä hidastuu huomattavasti kahteen edellisvuoteen verrattuna.

Metallien jalostuksen ja metallituotteiden tuotannon odotetaan kasvavan noin 1,5 prosentin tahtia vuosina 2019–2021. Rakennusaineteollisuuden tuotanto hidastuu selvästi tänä vuonna, kun rakentaminen ei enää kasva.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Tuotos Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2017 2017 2017 2018E 2019E 2020E 2021E 14-18 19-23E
Teknologiateollisuus 53,4 41,7 4,1 4,6 2,8 1,6 1,9 1,2 2,2
-metallien jalostus 9,1 7,1 3,2 1,2 1,8 1,6 1,4 2,5 1,7
-metallituotteet 7,3 5,7 4,9 4,4 1,4 1,8 1,4 1,8 1,7
-koneet ja laitteet 18,7 14,6 4,2 6,5 4,1 1,7 1,9 1,7 2,5
-kulkuneuvot 3,9 3,1 5,7 -9,4 8,1 0,6 1,2 2,2 2,9
-elektroniikka- ja sähköteollisuus 14,4 11,3 3,5 8,5 1,3 1,7 2,4 -0,7 2,1
Metsäteollisuus 20,8 16,3 7,9 6,2 0,8 2,2 1,0 2,7 1,1
-puutavarateollisuus 6,4 5 8,0 3,2 -1,5 0,7 0,5 2,5 0,0
-paperiteollisuus 14,4 11,3 7,8 7,4 1,8 2,9 1,6 2,8 1,7
Graafinen teollisuus 1,1 0,9 2,0 -1,8 -4,7 0,5 0,3 -2,8 -0,6
Kemianteollisuus 20,2 15,7 -0,4 -0,8 2,8 1,0 1,2 -0,2 1,7
Elintarviketeollisuus 11,1 8,7 0,5 -0,1 0,0 0,9 0,7 -0,1 0,6
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,2 1,0 3,2 1,5 0,6 1,5 1,0 0,2 1,0
Rakennusaineteollisuus 3,2 2,5 8,6 4,1 1,2 2,0 1,4 1,1 1,6
Muu valmistus 1,7 1,3 1,3 5,0 1,9 2,1 1,7 1,0 2,0
Tehdasteollisuus yhteensä 112,8 88,1 3,6 3,3 2,0 1,6 1,4 1,0 1,7
Tehdasteollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteoll. 113,5 88,7 3,7 2,6 2,1 1,5 1,3 1,3 1,6
Mineraalien kaivu 2,3 1,8 6,7 10,2 0,4 -2,3 2,8 5,7 0,9
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12,9 10,1 0,5 4,3 1,7 1,3 1,3 1,9 1,4
Koko teollisuus 128,0 100 3,4 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 1,7
Lähde: Tilastokeskus.
S19.1/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityisten palvelualojen kasvu hidastuu hieman tänä vuonna

Yksityisten palvelualojen tuotanto (arvonlisäys) kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia viime vuodesta. Kasvuvauhti on pari prosenttiyksikön kymmenystä alempi kuin viime vuonna. Ensi vuonna kasvu on kuluvan vuoden tasolla. Yksityisten palvelualojen (kansantalouden tilinpidossa toimialat GHIJKLMNRST) osuus Suomen koko työllisyydestä on 45 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen painaa kaupan alaa. Vähittäiskaupan tuotannon määrä kasvaa ennusteemme mukaan noin puolentoista prosentin vauhtia. Autokaupan, ml. huolto- ja korjaustoimi, kasvu jää noin prosenttiin. Koko muu tukkukauppa painuu miinukselle heikon rakennusalan painamana. Ensi vuonna kaikki kaupan alat kasvavat noin prosentin vauhtia.

Kuljetuksessa ja varastoinnissa tuotanto kasvaa tänä vuonna viime vuoden tapaan vielä puolentoista prosentin vauhtia. Sitä tukee tavaraviennin määrän kasvu. Tahti hidastuu ensi vuonna. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuotannon määrä tukeutuu kotitalouksien ostovoiman kasvuun sekä matkailun edelleen positiivisiin näkymiin. Maailmantalouden kasvun hidastuminen kuitenkin heikentää ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvua. Majoitusalalle valmistuu lähivuosina paljon lisäkapasiteettia, mikä voi näkyä käyttöasteen alenemisena. Tuotannon määrän kasvu on vajaassa kahdessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Informaatio- ja viestintäalan tuotannon kasvu nojautuu laajasti eri toimialojen kysynnän kehitykseen, tärkeimpinä viennin ja kotitalouksien kysyntä. Kasvuennuste on reilussa kahdessa prosentissa.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa kasvu palaa positiiviseksi tänä vuonna. Toimialan kehityksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska siihen vaikuttavat muun muassa alan yritysten sijoitustuotot. Maailmantalouden kasvun hidastuminen voi painaa tuottoja. Toisaalta odotamme keskuspankkien nostavan nyt korkoja maltillisemmin kuin arvioimme edellisessä Suhdanne-julkaisussa.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (josta 36 % on teknisiä palveluja, 21 % pääkonttorien toimintaa ja 15 % lakiasiain- ja laskentatoimen palveluja) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (josta 30 % on kiinteistön- ja maisemanhoitoa, 25 % työllistämistoimintaa ja 19 % vuokraus- ja leasingtoimintaa) tuotoksen määrän kasvu oli reilut kaksi prosenttia viime vuonna. Arvioimme kasvun hidastuvan kahteen prosenttiin ennustevuosina. Viennin ja rakentamisen kehitys on tärkeää ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan kehitykselle, joka kasvaa hieman nopeammin kuin hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2017 2017 2017 2018E 2019E 2020E 2021E 2014-18E 2019-23E
Kauppa 30,7 14,3 3,1 1,6 0,3 1,0 0,9 1,2 1,0
- moottoriajoneuvojen kauppa 5,1 2,4 3,2 2,9 0,9 1,0 0,8 2,4 0,9
- tukkukauppa 13,7 6,4 3,4 0,6 -0,9 0,9 0,9 0,4 0,7
- vähittäiskauppa 11,9 5,5 2,7 2,1 1,4 1,1 1,0 1,7 1,3
Kuljetus ja varastointi 22,5 10,5 3,3 1,6 1,6 1,2 1,1 0,6 1,4
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,9 3,2 4,7 1,7 1,9 1,8 1,5 1,6 1,6
Informaatio ja viestintä 21,1 9,8 2,2 2,8 2,3 2,3 2,1 4,1 2,2
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,9 4,6 -0,6 -6,5 1,1 0,4 0,1 0,9 0,5
Kiinteistöalan toiminta 29,7 13,8 1,4 1,9 1,4 1,1 1,0 1,5 1,2
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 16,0 7,4 4,7 2,0 2,1 2,1 2,1 1,9 2,2
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 10,4 4,9 8,5 2,6 1,8 1,6 1,5 2,7 1,7
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 1) 10,7 5,0 2,4 3,0 0,6 1,2 1,0 2,3 1,0
Yksityiset palvelut 158,0 73,6 3,0 1,5 1,4 1,4 1,3 1,8 1,4
Julkiset palvelut 2) 56,7 26,4 -0,1 1,8 0,9 1,6 0,7 0,6 1,0
Palvelutoimialat yhteensä 214,6 100,0 2,1 1,6 1,2 1,4 1,1 1,4 1,3
1) Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
2) Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S19.1/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakennusala suhdannetaantumaan tänä vuonna

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan uudisrakentaminen kasvoi viime vuonna 6 prosenttia. Asuntojen uudistuotantoa valmistui 8 prosenttia ja muita talonrakennuksia 4,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi vaatimattomat 1 prosenttia ennakoiden mm. talonrakentamisen hiipumista. Korjausrakentamisen arvioidaan kasvaneen viime vuonna vajaat 1 prosenttia.

Vuonna 2015 suurimmissa kaupungeissa käynnistynyt aluerakennusbuumi kasvatti asuntojen ja liike- sekä toimistotilojen tarjontaa kysyntää suuremmaksi. Markkinatasapainon saavuttamiseksi uudistuotannon kasvu hidastui tuntuvasti vuoden aikana, ja neljännellä neljänneksellä uudisrakentamisen vuosikasvu oli enää 2 prosenttia. Talonrakentamisen aloitukset viittaavat uudistuotannon kääntyvän laskuun tämän kevään aikana. Laskevaa suuntaa ennakoi talotuotannon aloitusten supistuminen yli 10 prosentilla heinä-joulukuussa. Liike- ja toimistorakentamisen luvat supistuivat yli 20 prosenttia.

Uudisrakentaminen supistuu pari vuotta

Haettujen rakennuslupien lasku ennakoi asuin- ja muun talonrakentamisen suhdanteiden heikkenevän vuoden jälkipuoliskolla. Uudistalohankkeisiin haettiin lupia viime vuoden elo-joulukuussa 17 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Asuntojen uudisrakentamisen luvat supistuivat 30 prosenttia ja muun talonrakentamiseen runsaat 10 prosenttia. Liike- ja toimistorakentamisen lupahakemukset putosivat yli 20 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna rakentamisen tuotoksen kasvu pysähtyy. Uudisasuntotuotanto supistuu keskimäärin 1 prosenttia vuodessa ja muu talotuotanto saman verran.

Yritysten ja yhteisöjen talotuotannon laskua hidastaa molempina vuosina teollisuuden ja julkisen palvelurakentamisen maltillinen kasvu. Korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan keskimäärin 1 prosentin vuosivauhtia. Talonrakentamisen supistumisen vuoksi maa- ja vesirakentaminen yltänee mm. väylärakentamisen vauhdittamana vajaan 0,5 prosentin vuosikasvuun. Koko rakentamisen tuotos matelee kahden vuoden ajan nollakasvussa.

Rakentaminen loivaan kasvuun vuonna 2021

Ensi vuonna uudistalojen liikatarjonta purkautuu asteittain, ja talonrakentamisen arvioidaan elpyvän loppuvuonna. Vuonna 2021 talonrakennustuotannon kasvuarvio on 2 prosenttia. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa talonrakentamisen vetämänä 2 prosenttia. Kun korjausrakentamiseen odotetaan 1,5 prosentin kasvua, niin koko rakentaminen elpyy vajaan 2 prosentin kasvuun.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
2018E Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Mrd. e %-osuus 2017 2018E 2019E 2020E 2021E 2014–18 2019–23E
Rakentaminen 37,8 100,0 4,4 3,7 0,1 0,1 1,9 4,0 1,5
-talonrak. 28,4 75,0 5,7 4,9 0,1 -0,1 1,8 4,3 1,5
-maa- ja vesirak. 9,5 25,0 0,8 0,7 0,2 0,6 2,0 3,3 1,6
Lähde: Tilastokeskus, Etla.
S19.1/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys