Bkt kasvaa tänä vuonna vajaat 3 prosenttia

Etlan arvion mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti kiihtyy tänä vuonna 2,9 prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu hieman, 2 prosenttiin. Vuonna 2019 kasvuvauhti jää 1,8 prosenttiin. Maaliskuussa ennustimme tälle vuodelle 1,7 prosentin ja ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua.

Tänä vuonna kaikki kysyntäerät – vienti, investoinnit ja kulutus – kasvattavat bruttokansantuotetta. Viennin kasvuvauhti nousee tuntuvasti ja investointien kova nousutahti hidastuu vain vähän. Kulutus lisääntyy jonkin verran viimevuotisesta. Ensi vuonna sekä viennin, investointitoiminnan että kulutuksen kasvuvauhti hidastuu merkittävästi.

Bruttokansantuotteen volyymi on edelleen huomattavasti vuoden 2008 tason alapuolella. Arvonlisäyksen volyymi perushintaan supistui vuodesta 2008 vuoteen 2016 noin 6 prosenttia. Tällä ajanjaksolla vain palveluilla ja energiahuollolla on ollut positiivinen kasvukontribuutio. Palvelujen kasvukontribuutio oli 3,9 prosenttiyksikköä ja energiahuollon 0,3 prosenttiyksikköä.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuudella oli suurin negatiivinen kasvukontribuutio, -4,8 prosenttiyksikköä. Muun metalliteollisuuden negatiivinen kontribuutio oli -1,8 prosenttiyksikköä. Metsäteollisuuden bkt-kontribuutio oli -1,2 prosenttiyksikköä, rakentamisen -0,7, alkutuotannon -0,3, kemianteollisuuden niinikään -0,3 ja muun teollisuuden -1,1 prosenttiyksikköä.

Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kohoaa tänä vuonna 7 prosenttia. Vuosina 2018–2019 rakentamisen kasvuvauhti hidastuu noin 3 prosenttiin. Alkutuotanto kasvaa runsaat 3 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2018 alkutuotannon odotetaan lisääntyvän vajaat 5 prosenttia.

Tavaraviennin vauhdittuessa tänä vuonna teollisuuden arvonlisäyksen kasvuvauhti nousee vajaaseen 4 prosenttiin. Teollisuussektorin kasvu pysyy seuraavina vuosina 3 prosentin tuntumassa. Palvelusektorin arvonlisäyksen kasvuvauhti nousee tänä vuonna runsaaseen 2 prosenttiin, mutta hidastuu selvästi vuosina 2018 ja 2019.

Vuoden 2008 arvonlisäyksen volyymi perushintaan saavutetaan Etlan ennusteluvuilla vuonna 2019 ja vuoden 2008 bruttokansantuotteen volyymi markkinahintaan saavutetaan jo vuonna 2018.

Ekstra: BKT kasvoi 3,1 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen bkt kasvoi viime vuonna 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 216 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen syyskuussa julkaistujen kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 3,9 prosenttia ja toisella 2,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoitettuna kokonaistuotanto lisääntyi ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä bkt nousi 0,4 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä.

Bkt kasvoi vuoden alkupuoliskolla 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kohosi 9 prosenttia viimevuotisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi nousi 5,7 prosenttia. Alkutuotannon arvonlisäys kasvoi 4,8 prosenttia ja palvelualojen 3 prosenttia.

Teollisuustoimialoista kemianteollisuuden tuotanto kohosi tammi-kesäkuussa eniten, 9,5 prosenttia edellisvuodesta. Metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi, poislukien sähkö- ja elektroniikkateollisuus nousi, 9,1 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto nousi 7,5 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi lisääntyi 4,1 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Rahoitus- ja vakuutustoiminta lisääntyi peräti 11,6 prosenttia viimevuotisesta. Informaation ja viestinnän arvonlisäyksen volyymi kasvoi 6,5 prosenttia ja liikenteen nousi 5,9 prosenttia. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta lisääntyi 4,4 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta oli 1,8 prosentin kasvussa. Julkisyhteisöjen palvelut lisääntyivät prosentin.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Alkutuotanto 5,0 2,7 -1,4 4,2 3,3 4,6 0,9 1,3 1,5
Teollisuus 37,6 20,3 -1,6 1,1 3,8 3,0 3,3 -1,8 3,1
Rakentaminen 12,7 6,8 3,7 4,9 7,0 3,3 2,9 -0,5 3,6
Palvelut 130,2 70,2 0,2 1,3 2,4 1,8 1,6 0,0 1,7
BKT perushintaan 185,5 100,0 0,0 1,6 3,2 2,2 2,0 -0,4 2,2
Lähde: Tilastokeskus.
S17.2/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuustuotannon kasvu vauhdittuu tänä vuonna tuntuvasti

Teollisuustuotannon kasvuvauhti nousee laskelmiemme mukaan tuotoksella mitattuna tänä vuonna 4,5 prosenttiin. Vuosina 2018 ja 2019 tuotoksen kasvuvauhti jää 3 prosentin tuntumaan. Tevanaketeollisuuden, graafisen teollisuuden sekä energiahuollon tuotanto supistuu vielä tänä vuonna. Kaikkien muiden toimialojen tuotanto lisääntyy viimevuotisesta.

Moottoriajoneuvojen tuotanto kohoaa merkittävästi tänä vuonna, vajaat 20 prosenttia vuodentakaisesta. Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benz GLC-mallin tuotanto alkoi helmikuussa ja rinnakkain jatkuu A-sarjan autojen valmistus vuoden loppuun saakka. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu selvästi ensi vuonna, mutta pysyy edelleen vahvana. Myös muiden kulkuneuvojen tuotanto lisääntyy tänä vuonna noin 20 prosenttia. Telakkateollisuuden tilauskannat ovat pitkästä aikaa hyvin vahvat. Toimitettavien alusten määrä ja suuruus kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen. Ensi vuonna tuotantomäärä vähenee jonkin verran tämänvuotisesta.

Koneiden ja laitteiden valmistus kääntyy tänä vuonna vahvaan 9 prosentin kasvuun. Kauan odotettu sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon kääntyminen kasvuun toteutuu tänä vuonna. Metallituotteiden tuotannon vahva kasvu jatkuu tänä vuonna vajaan 6 prosentin tahtia.

Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuonna tuntuvasti edellisvuoden öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia. Koska öljytuotteiden tuotantomäärät nousivat jo viime vuonna normaalilukemiin, kemianteollisuuden tuotanto nousee tänä vuonna vain noin 3 prosenttia. Äänekosken uusi sellutehdas nostaa paperiteollisuuden tuotannon kasvulukua neljään prosenttiin tänä vuonna ja 5 prosenttiin ensi vuonna. Myös puutavarateollisuuden tuotanto kasvaa ripeästi lähivuosina, 4–5 prosentin tahtia.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Teknologiateollisuus 49,2 41,0 -2,6 -0,4 7 4 4 -3,5 4
- metallien jalostus 8,1 6,8 -2,9 2,4 4 1 3 1,7 3
- metallituotteet 7,0 5,8 -1,1 5,1 6 3 4 -1,1 4
- koneet ja laitteet 17,0 14,2 -0,6 -2,0 9 2 3 -2,7 5
- kulkuneuvot 3,8 3,1 3,8 15,4 20 9 11 5,5 8
- elektroniikka- ja sähköteollisuus 13,3 11,1 -6,7 -6,2 3 7 5 -9,4 4
Metsäteollisuus 19,5 16,3 -0,1 3,3 5 5 3 0,6 3
-puutavarateollisuus 5,8 4,9 -0,3 3,4 5 4 3 0,3 3
-paperiteollisuus 13,7 11,4 0,0 3,3 4 5 3 0,7 3
Graafinen teollisuus 1,2 1,0 -3,8 -1,6 -3 1 -1 -4,9 -1
Kemianteollisuus 18,7 15,6 -6,6 7,2 3 2 2 -0,2 2
Elintarviketeollisuus 10,9 9,1 -1,3 1,3 1 2 1 -1,5 1
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,2 1,0 -4,0 2,5 -1 2 1 -2,9 1
Muu tehdasteollisuus 4,6 3,9 -4,3 2,8 7 4 3 -3,0 4
Tehdasteollisuus yhteensä 105,4 87,9 -2,9 2,0 5,0 3,2 3,1 -2,0 3,2
Mineraalien kaivu 2,0 1,7 7,4 16,7 15 -7 6 0,8 5
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12,5 10,4 -0,3 0,7 -1 2 3 2,2 2
Koko teollisuus 119,9 100 -2,5 2,1 4,5 2,9 3,1 -1,5 3,1
Teollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus 106,6 88,9 -1,9 3,1 5 3 3 -0,3 3
Lähde: Tilastokeskus.
S17.2/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityiset palvelualat ovat heränneet laaja-alaiseen kasvuun tänä vuonna

Yksityisten palvelualojen tuotannon (arvonlisäyksen) kehitys on piristynyt tänä vuonna selvästi. Kehitys oli jo viime vuonna erinomaista autoalalla, jonka arvonlisäys kasvoi seitsemän prosenttia. Tämän arvioimme hidastuvan selvästi kuluvana vuonna, kun mm. autojen ensirekisteröintien määrä on pysynyt viime vuoden tasolla. Vähittäiskaupan kasvun arvioimme olevan noin 2,5 prosenttia kuten viime vuonna. Tukkukaupan kehitys paranee hieman vahvan investointikehityksen myötä.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta pääsevät tänä vuonna yli neljän prosentin kasvuun. Viennin piristyminen on tukenut kuljetusalaa, jonka tuotanto on pitkästä aikaa selvässä noin viiden prosentin kasvussa. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, informaation ja viestinnän sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan tuotannon kasvu kiihtyy tänä vuonna selvästi viime vuodesta.

Tuotannon kasvu voidaan jakaa työpanoksen kasvuun ja työn tuottavuuden kasvuun. Pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvu mahdollistaa tulojen kasvun. Viime aikoina palvelualojen tuotannon kasvun taustalla on ollut selvä työn tuottavuuden kasvun kiihtyminen muuten paitsi ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, joissa kasvu on perustunut työllisyyden nousuun. Yhteenlasketulla kaupan, liikenteen ja majoituksen alalla työllisyys on hieman heikentynyt, mutta tuottavuuden kasvu on kiihtynyt alkuvuonna.

Ennusteemme mukaan yksityisten palvelualojen arvonlisäyksen reipas kasvu hidastuu ensi vuonna jonkin verran. Kaupan alalla päästään lähes kahden prosentin kasvuun. Viennin kasvun hidastuminen näkyy kuljetusalan kasvun hidastumisena, mutta ala pysyy kuitenkin edelleen nousussa kiinni. Informaatio- ja viestintäalan kasvu hidastuu pidemmän aikavälin kasvutrendilleen, joka kuitenkin on suhteellisen ripeä. Kokonaisuutena ottaen arvio yksityisten palvelualojen kehityksestä ennustevuosina on suhteellisen valoisa.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos vuoden 2010 hinnoin
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016E 2016E 2015 2016 2017E 2018E 2019E 2012-16 2017-21E
Kauppa 29,7 14,2 -0,4 2,0 2,3 1,8 1,3 -0,2 1,6
- moottoriajoneuvojen kauppa 5,1 2,4 1,6 6,7 1,0 1,3 0,9 0,4 0,9
- tukkukauppa 13,4 6,4 -1,8 1,0 2,5 2,8 1,7 -0,6 2,0
- vähittäiskauppa 11,2 5,4 0,4 1,1 2,6 1,0 1,1 0,1 1,6
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,6 3,1 1,6 2,3 3,6 2,4 1,2 0,0 2,1
Kuljetus ja varastointi 22,1 10,6 -1,4 1,1 4,9 2,8 2,1 -0,1 2,5
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,9 4,7 2,1 3,0 3,2 1,8 1,6 3,0 1,8
Kiinteistöalan toiminta 29,3 14,0 1,9 1,7 1,8 1,7 1,7 1,2 1,7
Liike-elämää palveleva toiminta 1) 45,5 21,7 1,9 3,3 4,9 2,7 2,8 2,0 3,1
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 2) 46,8 22,4 -2,3 0,9 0,7 1,5 1,3 -0,2 1,1
Yksityiset palvelut 153,6 73,4 1,0 2,3 3,3 2,2 2,0 1,0 2,2
Julkiset palvelut 3) 55,8 26,6 -0,9 1,1 0,6 0,6 0,6 0,1 0,5
Palvelutoimialat yhteensä 209,4 100,0 0,4 1,9 2,6 1,8 1,6 0,7 1,7
1) Informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut.
2) Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
3) Julkinen hallinto sekä kaikki koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.2/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakentamisen vahva vire jatkuu

Rakennustuotannon huippusuhdanne osoittaa laantumisen merkkejä. Vuoden alkupuoliskolla talonrakentamisen vuosikasvu hidastui lähes kaikissa rakennustyypeissä. Maa- ja vesirakentamisen huippusuhdanne ohittui jo vuoden vaihteessa, ja alkuvuonna alan yritysten myynnin määrä pysyi ennallaan.

Talonrakentamisen kausitasatun tuotantouran odotetaan taittuvan syksyn aikana eli puolisen vuotta seuraavan maa- ja vesirakentamisen taitetta myöhemmin. Tätä johtopäätöstä tukevat mm. talonrakennuslupien lasku kesäkuukausina sekä tuoreimmat EK:n suhdannemittaukset.

Tänä vuonna asuntojen uudistuotanto ja yritysten sekä yhteisöjen talonrakentaminen kasvaa arviolta 10–12 prosenttia. Kun maa- ja vesirakentamisen ja talojen peruskorjaustoiminnan arvioidaan laajenevan 2–3 prosenttia, koko rakennustuotannossa päästään tänä vuonna 7 prosentin kasvuun.

Ennustejakson lopulla rakennustuotannon kasvun ennustetaan hidastuvan keskimäärin 3 prosenttiin. Rakentamisen vahvaa suhdannetta tukevat useat pitkäkestoiset investointiprojektit kuten pääkaupunkiseudun liike- ja kauppakeskusrakentaminen ja kuudennen ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen sekä valtion ja kuntien väylähankkeet.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 2012–16 2017–21E
Rakentaminen 32,7 100,0 3,3 7,9 7,0 3,2 2,8 -0,1 3,6
- talonrakentaminen 23,8 72,9 1,9 8,3 8,5 3,5 2,8 -1,1 3,9
- maa- ja vesirak. 8,9 27,1 7,5 7,0 2,5 2,5 3,0 2,8 2,4
Lähde: Tilastokeskus.
S17.2/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys