Bkt kasvaa lähivuosina lähes samaa tahtia kuin viime vuonna

Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti nousee Etlan arvion mukaan tänä vuonna vain vähän, 1,7 prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu hieman, 1,5 prosenttiin. Vuonna 2019 kasvua kertyy 1,6 prosenttia. Syyskuussa ennustimme tälle vuodelle 1,2 prosentin ja ensi vuodelle 1,1 prosentin kasvua.

Kaikki kysyntäerät kasvattavat tänä vuonna bruttokansantuotetta. Viennin kasvuvauhti nousee tuntuvasti, mutta samanaikaisesti investointien ja kulutuksen nousutahti hidastuu. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti nousee vielä hieman, kun taas investointitoiminta hidastuu edelleen. Yksityinen kulutus pysyy samoissa kasvulukemissa kuin tänä vuonna.

Rakentaminen on tänäkin vuonna kovassa vauhdissa, alan arvonlisäyksen volyymi kohoaa vajaat 5 prosenttia. Alkutuotanto kasvaa runsaat 2 prosenttia. Lisääntyneen tavaraviennin ansiosta teollisuussektorin kasvu kiihtyy vajaaseen 2 prosenttiin. Palvelusektorin arvonlisäyksen kasvu vauhdittuu runsaaseen prosenttiin.

Ensi vuonna rakentaminen lisääntyy selvästi edellisvuosia hitaammin, mutta kasvuvauhti pysyy silti 3 prosentissa. Tavaraviennin vauhdittuessa teollisuuden arvonlisäyksen kasvuvauhti nousee vajaaseen 3 prosenttiin. Alkutuotanto lisääntyy lähes samaa tahtia kuin tänä vuonna. Palveluiden arvonlisäyksen kasvuvauhti hidastuu hieman tämänvuotisesta.

Ekstra: Bkt kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia

Maaliskuun puolivälissä julkaistujen kansantalouden tilinpidon korjattujen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2016. Kokonaistuotanto kasvoi siten selvästi syyskuussa ennustettua enemmän.

Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 214 miljardia euroa.

Kysyntäeristä investointien bkt-kontribuutio oli 1,1 , yksityisen kulutuksen niinikään 1,1 , julkisen kulutuksen 0,1, tuonnin -0,9 , viennin +0,2 ja varastojen muutoksen -0,2. Kokonaistuotanto kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä kausitasoitettuna 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi viime vuonna prosentin. Palvelualojen arvonlisäys nousi 0,7 prosenttia ja alkutuotannon 0,6 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kohosi 6,9 prosenttia viimevuotisesta.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni peräti 9,3 prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi 2 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi lisääntyi 5,7 prosenttia ja kemianteollisuuden nousi 5 prosenttia.

Kaupan tuotanto nousi viime vuonna 2,5 prosenttia ja liike-elämän palveluiden arvonlisäyksen volyymi kohosi 7,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteistöalan toiminta lisääntyi 1,1 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutusalan arvonlisäyksen volyymi supistui prosentin ja julkiset palvelut supistuivat 1,9 prosenttia.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016E 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Alkutuotanto 4,6 2,5 -1,9 0,6 2,2 1,9 0,4 0,5 1,2
Teollisuus 37,2 20,2 -2,1 1,0 1,8 2,6 2,6 -2,0 2,4
Rakentaminen 12,4 6,7 2,7 6,9 4,8 3,1 2,9 -0,4 3,3
Palvelut 130,2 70,6 0,9 0,9 1,4 1,2 1,3 0,1 1,3
BKT perushintaan 184,4 100,0 0,3 1,3 1,7 1,7 1,7 -0,4 1,7
Lähde: Tilastokeskus.
S17.1/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia

Teollisuustuotannon kasvuvauhti pysyy tuotoksella mitattuna tänä vuonna laskelmiemme mukaan 2 prosentin tuntumassa. Ensi vuonna tuotoksen kasvuvauhti nousee 2,5 prosenttiin.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä graafisen teollisuuden tuotanto supistuu vielä tänä vuonna. Kaikkien muiden toimialojen tuotanto lisääntyy viimevuotisesta.

Moottoriajoneuvojen tuotanto kohoaa merkittävästi tänä vuonna. Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benz GLC-mallin tuotanto alkoi helmikuussa ja rinnakkain jatkuu A-sarjan autojen valmistus. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna, mutta pysyy edelleen vahvana.

Myös muiden kulkuneuvojen tuotanto lisääntyy tänä vuonna tuntuvasti. Telakkateollisuuden tilauskannat ovat pitkästä aikaa vahvat. Toimitettavien alusten määrä ja suuruus kuitenkin hieman vaihtelee vuodesta toiseen. Ensi vuonna tuotantomäärä vähenee jonkin verran tämänvuotisesta.

Metallien jalostuksen tuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan nelisen prosenttia. Ennustamme, että tuotanto Suomessa kasvaa myös jatkossa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Koneiden ja laitteiden valmistus kasvaa 2 prosentin tahtia.

Puutavarateollisuuden tuotanto kasvaa ripeästi tänä vuonna, nelisen prosenttia. Paperiteollisuuden tuotannon kasvun odotetaan nousevan 2 prosenttiin. Elintarvikkeiden valmistuksen arvioidaan lähivuosina kasvavan prosentin tahtia.

Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuonna tuntuvasti edellisvuoden öljynjalostusteollisuuden suurseisokin takia. Koska öljytuotteiden tuotantomäärät nousivat jo viime vuonna normaalilukemiin, kemianteollisuuden tuotanto nousee tänä vuonna vain noin prosentin.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2015* 2015* 2015* 2016E 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Teknologiateollisuus 51,2 42,4 -0,1 -1 2 2 3 -3,0 3
- metallien jalostus 8,5 7,0 -2,6 4 4 3 3 2,1 3
- metallituotteet 6,9 5,7 1,2 2 2 3 3 -1,3 3
- koneet ja laitteet 17,8 14,8 2,8 4 2 2 3 -0,9 3
- kulkuneuvot 3,4 2,8 7,8 -2 12 -3 5 2,9 1
- elektroniikka- ja sähköteollisuus 14,6 12,1 -4,2 -5 -3 3 4 -8,7 2
Metsäteollisuus 18,9 15,6 -2,2 2 3 5 1 -0,1 2
-puutavarateollisuus 5,7 4,7 0,0 5 4 2 3 0,6 3
-paperiteollisuus 13,2 10,9 -3,1 1 2 6 1 -0,4 2
Graafinen teollisuus 1,2 1,0 -5,6 -4 -2 -1 -1 -5,8 -1
Kemianteollisuus 18,7 15,5 -5,7 6 1 2 1 -0,2 2
Elintarviketeollisuus 10,9 9,0 -2,0 3 1 1 1 -1,3 1
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,2 1,0 -2,6 1 1 1 2 -2,8 1
Muu tehdasteollisuus 4,6 3,8 -2,6 6 5 2 2 -2,1 3
Tehdasteollisuus yhteensä 106,6 88,3 -1,9 1,9 1,8 2,5 2,3 -1,8 2,3
Mineraalien kaivu 1,7 1,4 -0,9 12 2 3 2 -1,6 2
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12,5 10,3 0,7 1 1 2 3 2,5 2
Koko teollisuus 120,8 100 -1,7 2,0 1,8 2,5 2,3 -1,4 2,3
Teollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus 106,1 87,9 -1,3 3 2 2 2 -0,2 2
Lähde: Tilastokeskus.
S17.1/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Yksityiset palvelualat kohtalaisessa kasvussa

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta kasvoivat viime vuonna yhteenlaskettuina ja arvonlisäyksellä mitattuna kovaa 7,6 prosentin vauhtia. Työllisten palkansaajien määrä kasvoi näillä toimialoilla kuitenkin vain 0,7 prosenttia. Tämän toimialan tuotos kasvaa kuluvana vuonna selvästi viime vuotta hitaammin, noin 2,5 prosentin vauhtia.

Myös koko kaupan alan arvonlisäyksen kasvu oli viime vuonna kovaa. Ennusteemme mukaan tuotoksen kasvu hidastuu tänä vuonna hieman 1,9 prosenttiin ja alenee edelleen siitäkin vuosina 2018–2019. Erityisesti autokaupan tuotoksen määrän kasvu hidastuu viime vuodesta.

Kuljetuksen ja varastoinnin tuotoksen määrä pääsee yli yhden prosentin kasvuun selkeän positiivisen kasvuperinnön ja viennin arvioidun vilkastumisen seurauksena. Kasvuperinnöllä tarkoitetaan kasvua, joka syntyy, jos oletetaan tuotannon säilyvän edellisen vuoden viimeisen havainnon tasolla. Kasvuperintö voi olla positiivinen tai negatiivinen. Kuljetuksen ja varastoinnin tuotoksen kasvun ennakoidaan jatkuvan hieman yli 1 prosentin vauhdissa ennusteperiodin ajan.

Kasvuperintö auttaa myös informaatio ja viestintä -toimialan ripeään kasvuun kuluvana vuonna. Kasvu hidastuu hieman ensi vuonna. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu on tänä vuonna noin 2 prosenttia, mistä se hidastuu hieman seuraavina vuosina.

Yksityisten palvelualojen tuotoksen määrä kasvaa tänä vuonna yhteensä noin 1,8 prosenttia ja ensi vuonna noin 1,5 prosenttia. Kaupan ja suoraan kuluttajia palvelevien palvelualojen tuotoksen kasvu hidastuu kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvun hidastuessa.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos vuoden 2010 hinnoin
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016E 2016E 2015 2016E 2017E 2018E 2019E 2012-16 2017-21E
Kauppa 29,9 14,4 -0,4 2,6 1,9 1,2 1,3 -0,1 1,4
- moottoriajoneuvojen kauppa 5,1 2,5 2,6 6,3 1,5 0,2 0,8 0,5 0,7
- tukkukauppa 13,6 6,5 -1,9 2,1 2,1 1,6 1,5 -0,4 1,7
- vähittäiskauppa 11,2 5,4 0,2 1,4 1,8 1,2 1,2 0,1 1,5
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,6 3,2 1,5 2,2 2,0 1,3 1,5 -0,1 1,6
Kuljetus ja varastointi 22,0 10,6 -0,9 0,2 1,5 1,3 1,4 -0,2 1,3
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,4 4,5 1,7 -1,0 0,7 1,1 1,3 2,1 1,1
Kiinteistöalan toiminta 29,2 14,1 1,8 1,3 1,4 1,4 1,5 1,1 1,4
Liike-elämää palveleva toiminta 1) 46,2 22,2 2,4 4,4 3,4 2,1 2,3 2,3 2,5
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 2) 45,8 22,0 -2,0 -1,7 0,0 1,0 1,0 -0,6 0,7
Yksityiset palvelut 153,5 73,9 1,1 2,1 2,1 1,5 1,6 1,0 1,7
Julkiset palvelut 3) 54,4 26,1 -0,5 -1,9 -0,4 0,4 0,4 -0,4 0,2
Palvelutoimialat yhteensä 207,9 100,0 0,7 1,0 1,4 1,2 1,3 0,6 1,3
1) Informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut.
2) Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
3) Julkinen hallinto sekä kaikki koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.1/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan rakennustuotannon kasvu kipusi viime vuonna vajaaseen 7 prosenttiin. Uudisrakennuksia valmistui peräti 12 prosenttia edellisvuotta enemmän, ja korjausrakentamisen arviolta 2 prosentin kasvu huomioiden koko talonrakentaminen lisääntyi 8 prosenttia. Talojen uudistuotannon kasvun vetämänä maa- ja vesirakentamisen tuotannossa päästiin 3 prosentin tuotannonlisäykseen.

Talonrakentamisen aloitustietojen mukaan uudisrakennushankkeita käynnistettiin viime vuonna 8 prosenttia edellisvuotta enemmän, joten asuntojen ja muiden talonrakennusten tuotantonäkymä kuluvalle vuodelle on varsin hyvä. Teollisuusrakentamisen osalta näkymää voi luonnehtia erinomaiseksi.

Tänä vuonna asuinrakennuksia arvioidaan valmistuvan 6 prosenttia viimevuotista enemmän, ja muu talotuotanto (yritysten ja yhteisöjen talonrakennukset) kohoaa 8 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan vauhdittuvan 3,5 prosentin kasvuun, kun mm. valtion suuret liikennehankkeet käynnistyvät. Rakentamisen tuotoksen arvioidaan lisääntyvän vajaat 5 prosenttia.

Ensi vuonna rakennusalan korkeasuhdanteen arvioidaan taittuvan, mikä on luonteva oletus kahden korkeasuhdannevuoden jälkeen. Koko rakentamisen tuotoksen odotetaan kasvavan ensi vuonna 3 prosenttia ja jatkavan tällä nousu-uralla vuonna 2019.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 2012–16 2017–21E
Rakentaminen 32,7 100,0 3,2 6,9 4,7 3,1 2,8 -0,5 3,2
- talonrakentaminen 24,1 73,7 2,5 7,9 5,0 3,3 3,0 -0,9 3,3
- maa- ja vesirak. 8,6 26,3 5,3 3,0 3,5 2,5 2,0 0,9 2,8
Lähde: Tilastokeskus.
S17.1/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työllisyys vihdoin kasvussa

Ennakkotietojen mukaan kokonaistuotannon kasvu vauhdittui viime vuonna 1,6 prosenttiin, ja työpaikkojen määrä lisääntyi 0,5 prosenttia. Työttömyysaste aleni 0,6 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin, ja työllisyysaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 68,7 prosenttiin.

Myönteisistä työvoimaluvuista huolimatta työmarkkinoiden elpyminen oli haurasta, sillä kokoaikatyötä tekevien määrä väheni ja työttömyyden laskua joudutti piilotyöttömyyden kasvu.

Työllisyyden trendi on tällä hetkellä nousussa teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa ja yksityisissä henkilökohtaisissa palveluissa. Julkisyhteisöissä ja alkutuotannossa työllisyys jatkaa laskuaan ja muilla päätoimialoilla se on pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Työllisyysnäkymä tälle vuodelle on varsin lupaava, sillä kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaan on pysynyt korkealla, investoinnit ovat selvässä kasvussa ja yritysten tarjoamia työtilaisuuksia on ennätysmäärin. Suurimpien yritysten liikevaihto kasvoi tammi-marraskuussa 6 prosenttia, ja yhteistoimintaneuvottelujen aloitukset putosivat 75 prosenttia edellisvuodesta.

Rakennustyötä runsaasti tarjolla

Vuosikymmenen jatkunut teollisuustyöpaikkojen laskusuuntaus katkesi viime vuonna. Alan työllisyys parani hieman useimmilla alatoimialoilla ja ripeimmin se lisääntyi energia- ja kemianteollisuudessa. Ennustejaksolla teollisuuden tuotannon kasvun odotetaan vauhdittuvan 2,5 prosenttiin vuodessa, mikä alan korkea työntuottavuus huomioiden ei riitä lisäämään teollisuustyöpaikkojen määrää.

Rakennusalan työn kysynnän kasvu viime vuonna ylitti kaikki arviot. Rakennustuotannon kasvunäkymien pohjalta arvioituna rakennusala lisää työn kysyntää tänä vuonna 3,5 prosenttia, ja ennustejakson jälkipuoliskolla työpaikkojen määrän vuosikasvu vaimenee 1 prosenttiin.

Palveluyritysten työpaikat lisääntyvät vauhdilla

Työllisyysnäkymät ovat keskimääräistä paremmat tukkukaupassa ja liike-elämän palveluissa, jotka kansantalouden tuotantoketjussa tarjoavat runsaasti ostopalveluja kasvaville jalostuselinkeinoille.

Myös useilla liikenteen toimialoilla, jotka palvelevat pääasiallisesti jalostuselinkeinoja, uusia työpaikkoja avautuu keskimääräistä enemmän. Etenkin tietoliikenteen ja viestinnän ammatteihin tarjoutuu lisää uusia työtilaisuuksia.

Vähittäiskaupassa ja eräillä liikenteen alatoimialoilla työllisyyden kehitys seuraa varsin tarkasti kotitalouksien ostovoimaa, joka ennusteen mukaan kohoaa noin 1 prosentin vuosivauhtia.

Julkisen talouden vakautustoimien vuoksi valtion ja kuntien työpaikat varsinkin sosiaali- ja terveydenhoidossa ovat supistuneet yhtäjaksoisesti runsaan vuoden ajan. Hallituksen päättämää menosopeutusta jatketaan koko ennustejakson, joten julkisyhteisöjen oma palvelutuotanto supistuu lisää ja kasvattaa siten yksityisten sosiaali- ja terveysalan palvelujen käyttöä ja työllisyyttä.

Alkutuotannon toimialoista maatalouden työpaikat vähenivät tuntuvasti viime vuonna mm. tuottajahintojen laskun ja toiminnan heikon kannattavuuden takia. Tänä vuonna alan työpaikkamenetykset vähenevät hallituksen tukitoimien ja metsätalouden parantuneiden työllisyysnäkymien ansiosta.

Taulukko: Työlliset toimialoittain


Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä
Toimiala TOL-02 2014 2015 2016 2017E 2018E 2019E
Alkutuotanto A,B 109 109 101 100 99 98
Koko teollisuus C,D,E 359 352 356 356 357 358
Rakentaminen F 169 169 178 182 184 186
Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 376 371 376 379 381 382
Liikenne I 240 243 242 244 247 250
Rahoitus- ja liike-elämää
palveleva toiminta J,K 343 350 346 350 353 357
Julkiset ja muut yht.palv. L-O 839 834 841 844 846 850
Julkinen sektori 673 668 658 652 649 648
Palvelut yhteensä 1798 1799 1805 1817 1827 1839
Toimiala tuntematon X 12 8 9 5 5 6
Koko kansantalous 2 447 2 437 2 448 2 461 2 473 2 487
1) Toimialaluokitus 2002.
Lähde: Tilastokeskus.
S17.1/e02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Työttömyys laskee koko ennustejakson

Vahva kotimainen kysyntä ja viennin kasvun vauhdittuminen ensi vuonna lisäävät työn kysyntää yksityisen sektorin ammateissa. Työmarkkinatilanteen koheneminen lisää myös työvoiman tarjontaa ja hidastaa poistumaa työmarkkinoilta. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan tänä vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin ja jatkavan laskuaan niin, että ennustejakson lopulla vuonna 2019 työttömyysaste on 7,8 prosenttia.

Työvoimaennusteessa on oletettu turvapaikkaa hakevien lukumäärän putoavan lähivuosiksi pakolaistulvaa edeltäneelle tasolle eli noin 3 000 henkilöön vuodessa. Tässä hallittavissa olevan maahanmuuton tapauksessa turvapaikanhakijoilla on enää verraten pieni vaikutus ennustejakson työvoimalukuihin.

Taulukko: Työvoimatase


Työvoimatase, 1000 henkilöä
Erä 2013 2014 2015 2016E 2017E 2018E 2019E
Väestö 5 439 5 462 5 481 5 501 5 522 5 543 5 564
Työikäinen väestö1) 4 087 4 096 4 102 4 109 4 116 4 128 4 136
Työvoima 2 676 2 679 2 689 2 685 2 688 2 691 2 697
Työlliset 2 457 2 447 2 437 2 448 2 461 2 473 2 487
Työttömät 219 232 252 237 226,9 218 210,3
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 131 4 103 4 101 4 142 4 167 4 191 4 216
Työvoimaosuus, % 65,5 65,4 65,6 65,3 65,3 65,2 65,2
Työllisyysaste2), % 68,5 68,4 68,1 68,7 69,2 69,7 70,2
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,8 8,4 8,1 7,8
1) 15–74 -vuotiaat.
2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus.
S17.1/e01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Parempi kuva yrittäjyydestä omistustietoja hyödyntämällä


Kirjoittanut , ,

Yrittäjyyttä on mitattu lähinnä elinkeinonharjoittajien määrällä – paremman puutteessa. Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä pääsemme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä.

Käsityksemme yrittäjyyden määrästä muuttuu jonkin verran mutta erityisesti muuttuu käsityksemme sen laadusta: yrittäjävetoiseksi ”leimautuu” merkittävästi isompia ja talouskasvun kannalta keskeisempiä yrityksiä.

Yrittäjä, entrepreneur, on keskeinen hahmo varhaisessa talousteoriassa (ks. esim. Brown ja Thornton, 2013, jossa keskustelua Richard Cantillonin vuonna 1755 julkaistusta teoksesta Essai sur la Nature du Commerce en Général). Teorian mukaisen yrittäjän tehtävinä ovat: luoda ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia, kohdata kilpailua ja ottaa riskejä, johtaa ja koordinoida liiketoimintaa sekä tavoitella kasvua ja vaurastumista (Bianchi ja Henrekson, 2005; Wennekers ja Thurik, 1999). Luonnollisesti myös monet palkkajohtajat ja työntekijät täyttävät näin kuvatun yrittäjyyden tunnusmerkit. Tällaisten henkilöiden aktiivisilla toimilla tuotannontekijät muuttuvat hyvinvoinniksi ja kasvuksi. Taloustieteen esihistoriasta huolimatta William Baumolin (1968) kuuluisan toteamuksen mukaan ”talousteorian yritys on yrittäjätön – Tanskan prinssi on pyyhkäisty pois Hamlet-näytelmän tekstistä”. Lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin yrittäjyys on parhaimmillaankin vain sivuroolissa.

Yrittäjyyden asema ei ole kovin keskeinen myöskään taloustieteen empiriassa. Osasyynä on se, ettei varhaisen talousteorian mukaista yrittäjyyttä pystytä mittaamaan juuri muuten kuin tarkoitukseen suunnitelluilla kyselyillä ja silloinkin vain osin. Kattaviin tilastoaineistoihin perustuvassa työssä yrittäjyyden mittarina käytetään ammatin tai elinkeinon harjoittamista (self-employment).

Levine ja Rubinstein (2016) ovat tarkastelleet osakeyhtiömuotoista ja muuta yrittäjyyttä. He havaitsevat näiden ryhmien välillä selviä eroja. Berglann ym. (2011) laajentavat yrittäjyyden käsitettä omistustietoja hyödyntäen. Aiemmasta elinkeinonharjoittajiin painottuneesta tutkimuksesta poiketen (vrt. esim. Hamilton, 2000) he havaitsevat, että yrittäjyys onkin keskimäärin kannattavaa.

TT-säätiön tukeman Startup-hankkeen ja Suomen Akatemian SWiPE-nimisen STN-hankkeen yhteistyönä olemme parhaillaan analysoimassa suomalaisen yrittäjyyden elinkeinonharjoittamista laajempaa kuvaa. Aineistopohjamme on samankaltainen Berglann ym. (2011) kanssa ja lähestymistapamme on lähellä Levine ja Rubinsteinia (2016). Kerromme tässä muutamasta alustavasta havainnostamme.

Hyödynnämme Tilastokeskuksen FLEED-nimisen työntekijä-työnantaja-aineiston ja verottajalta tulevien yksityiskohtaisten henkilötason omistajatietojen yhdistelmää, jonka tuore tutkijakäyttöön työstetty versio kulkee nimellä FLOWN, Finnish Longitudinal OWNer-Employer-Employee Data. Aineisto sisältää henkilötietoja vähintään 10 % yhtiön osakekannasta omistavista osakkaista ja kaikista osakkaista yhtiössä, joissa on enintään 10 henkilöosakasta. Jos omistaja on yhtiömuotoinen, henkilöomistajaa on haettu yhtiön taustalta yhden tai kahden omistusportaan päähän. Näin aineistosta voidaan tunnistaa perimmäinen henkilöomistaja myös hieman mutkikkaampien yhtiöjärjestelyjen takaa.

Jaamme ensin yrittäjät kahteen luokkaan:
 

  1. Itsensä työllistäjät eli henkilöt, joiden virallinen ammattiasema on yrittäjä ja joiden yritysten oikeudellinen muoto on luonnollinen henkilö.
  2. Yrittäjät eli henkilöt, jotka virallisen ammattiasemansa puolesta ovat joko yrittäjiä tai palkansaajia ja jotka ovat vähintään yhden osake- tai kommandiittiyhtiön pääomistajia (joko vähintään 20 % omistusosuus, yksi tasaosuuksin omistavista tai suurin yksittäinen omistaja).

Vuonna 2010 itsensä työllistäjien ryhmään kuului aineistossamme 160 058 henkilöä ja jälkimmäiseen 105 913 henkilöä. Koska reilu kolmasosa jälkimmäisen ryhmän edustajista ei ollut viralliselta ammattiasemaltaan yrittäjiä, omistajatietojen hyödyntäminen lisäsi yrittäjien määrää noin 15 prosentilla. Yllä kuvattujen ryhmien edustajat poikkeavat toisistaan mm. siten, että jälkimmäisen ryhmän edustajat ovat ensimmäistä koulutetumpia ja todennäköisemmin teknisesti suuntautuneita. Sekä määrällisessä että laadullisessa mielessä käsityksemme yrittäjistä henkilöinä näyttäisi muuttuvan omistajatiedon tarjoaman
lisäulottuvuuden myötä.

Samassa yrityksessä voi toimia useampi itsensä työllistäjä tai yrittäjä ja toisaalta yrittäjätoimintaa voi harjoittaa useamman yrityksen kautta; lisäksi itsensä työllistäjien yrityslinkit ovat tilastoaineistossa osin puutteellisia. Niinpä luonnollisten (ihmisten) ja juridisten henkilöiden (yritysten) määrät eivät tässä yhteydessä mene yksiin. Vuoden 2010 aineistossamme henkilötiedot yhdistyvät 52 309 itsensä työllistäjän yritykseen ja 75 444 yrittäjän yritykseen (omistajatiedon hyödyntäisen myötä yrittäjävetoisten yritysten määrä lisääntyy 20 prosentilla). Erityisesti näiden yritysryhmien välinen kokoero on silmiinpistävä: työllisyydeltään jälkimmäisen yrittäjäryhmän yritykset ovat neli-, liikevaihdoltaan kuusi- ja palkkasummaltaan peräti 11-kertaisia itsensä työllistäjien -ryhmän yrityksiin verrattuna. Erot ovat merkittäviä myös monessa muussa mielessä erityisesti, kun tarkastelemme kehitystä yli ajan.

FLOWN-aineisto on kansainvälisesti ainutlaatuinen (Norjassa on vastaava aineisto, mutta julkaisutoiminnan perusteella näyttää siltä, että se ei ole päätynyt laajaan käyttöön). Alustavat havaintomme viittaavat siihen, että se tarjoaa uuden ja erilaisen ikkunan yrittäjyyteen, millä tulee olemaan myös yhteiskuntapoliittisia implikaatiota. Omistajien henkilötaustojen ja yritysten kehityskulkujen yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuksia ennennäkemättömän monipuoliseen taloustieteelliseen analyysiin.

Lähteet:

Baumol, W. (1968). Entrepreneurship in Economic Theory. American Economic Review, 58(2), 64–71.

Berglann, H., Moen, E., Roed, K. and Skogstrom, J. (2011). Entrepreneurship: Origins and Returns. Labour Economics, 18(2), 180–193.

Bianchi, M. and Henrekson, M. (2005). Is Neoclassical Economics still Entrepreneurless? Kyklos, 58(3), 353–377.

Brown, C. and Thornton, M. (2013). How Entrepreneurship Theory Created Economics. Quarterly Journal of Austrian Economics, 16(4), 401–420.

Hamilton, B. (2000). Does Entrepreneurship Pay? An Empirical Analysis of the Returns of Self-Employment. Journal of Political Economy, 108(3), 604–631.

Levine, R. and Rubinstein, Y. (2017). Smart and Illicit: Who Becomes an Entrepreneur and Do They Earn More? Quarterly Journal of Economics, forthcoming.

Wennekers, S. and Thurik, R. (1999). Linking Entrepreneurship and Economic Growth. Small Business Economics, 13(1), 27–55.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys