Suomen bruttokansantuote kääntyy tänä vuonna 3 prosentin kasvuun

Etla arvioi helmikuun lopulla käsillä olevan tilastoinformaation pohjalta, että bkt kääntyy 3 prosentin kasvuun vuonna 2021. Kaikki kysyntäerät, toisin sanoen vienti, investoinnit ja kulutus, kasvattavat bruttokansantuotetta tänä vuonna. Vuonna 2022 Suomen bkt:n kasvuvauhti hidastuu hieman 2,4 prosenttiin. Julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vähenevät tämänvuotisesta. Kaikki muut kysyntäerät kasvavat edelleen. Seuraavana vuonna 2023 bruttokansantuote kasvaa laskelmiemme mukaan 1,7 prosenttia.

Teollisuussektorin arvonlisäyksen volyymi kasvaa tänä vuonna reippaasti, noin 4 prosentin tahtia. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu 1,5 prosenttiin. Rakentaminen supistuu vielä tänä vuonna 0,8 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun. Palvelusektorin arvonlisäyksen volyymi kohoaa 2,8 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Alkutuotanto lisääntyy tänä vuonna 1,2 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvu pysähtyy.

Bruttokansantuote perushintaan kasvaa viisivuotisjaksolla 2021–2025 keskimäärin 2,1 prosenttia, eli huomattavasti nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Teollisuuden, rakentamisen sekä palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kasvaa seuraavalla viisivuotisjaksolla selvästi enemmän kuin edellisellä jaksolla.

Ekstra: Bkt supistui viime vuonna 2,9 prosenttia

Kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 2,9 prosenttia vuonna 2020. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 237 miljardia euroa.

Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi putosi 2,1 prosenttia ja palvelualojen arvonlisäyksen volyymi väheni 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Rakentamisen arvonlisäys laski vain 1,1 prosenttia, mutta alkutuotannon supistui 2,6 prosenttia.

Teollisuustoimialoista metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi putosi peräti 10,3 prosenttia vuonna 2020. Tähän vaikuttivat pitkälti alan lakot vuoden alussa. Kemianteollisuuden tuotanto väheni 1,4 prosenttia. Metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi, pois lukien sähkö- ja elektroniikkateollisuus, supistui 3,2 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi sen sijaan kohosi 6,9 prosenttia. Energiahuollon tuotanto supistui 1,1 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi kasvoi prosentin vuonna 2020. Informaatio ja viestintä lisääntyi 2,3 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutustoiminta nousi 0,6 prosenttia. Palvelualoista majoitus- ja ravitsemistoiminta kärsi koronapandemiasta eniten, pudotusta oli peräti 28,7 prosenttia. Liikenne supistui 16,9 prosenttia. Liike-elämän palvelut vähenivät 3,8 prosenttia ja koulutus sekä terveyspalvelut laskivat 3,4 prosenttia. Muiden palvelujen arvonlisäys supistui 8,7 prosenttia.

Taulukko: Bruttokansantuote toimialoittain


Bruttokansantuote toimialoittain
Arvonlisäys Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2020 2020 2019 2020E 2021E 2022E 2023E 16-20 21-25E
Alkutuotanto 5,8 2,8 9,6 -2,6 1,2 0,0 -0,2 1,8 0,3
Teollisuus 39,7 19,3 2,6 -1,9 4,2 1,5 2,2 1,8 2,5
Rakentaminen 16,4 8,0 -4,5 -1,0 -0,8 1,8 1,6 0,7 1,2
Palvelut 143,4 69,9 1,5 -3,2 2,8 2,8 2,0 1,1 2,2
BKT perushintaan 205,3 100,0 1,5 -2,8 2,8 2,4 2,0 1,2 2,1
Lähde: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/t01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Koko teollisuuden tuotanto lisääntyy tänä vuonna 2 prosenttia

Etlan laskelmien mukaan teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna tuotoksella mitattuna 2 prosenttia edellisvuodesta. Lähes kaikkien toimialojen tuotanto kasvaa viimevuotisesta. Vuonna 2022 tuotannon kasvuvauhti kiihtyy 2,7 prosenttiin, kun pahin pandemiatilanne oletettavasti alkaa olla ohi.

Arvioimme, että kulkuneuvoteollisuuden tuotos kasvaa tänä vuonna noin 9 prosenttia, kun autojen sopimustuotanto vahvistuu tuntuvasti ja myös muiden kulkuneuvojen tuotanto on nousussa. Telakkateollisuuden tilauskannassa on runsaasti laivatilauksia. Suurten risteilijöiden tilauksia ei ole peruttu, mutta muutaman aluksen toimitusajankohtaa on hieman siirretty eteenpäin pandemian takia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon odotetaan tänä vuonna kasvavan vahvaa 8 prosentin tahtia. Puutavarateollisuuden tuotanto kohoaa viitisen prosenttia, kun kysyntä lisääntyy rakentamisen elpyessä Euroopassa.

Koneiden ja laitteiden tuotanto väheni viime vuonna useita muita toimialoja vähemmän. Toimialan arvioidaan kasvavan noin 4 prosenttia vuonna 2021.

Paperiteollisuuden tuotanto, mukaan lukien sellu ja kartonki, kääntyy tänä vuonna runsaan 2 prosentin kasvuun viimevuotisen lakkoilun ja koronan aiheuttaman syvän pudotuksen jälkeen. Metallien jalostuksen tuotanto kasvanee prosentin.

Kemianteollisuuden tuotos vähenee vielä tänä vuonna, kun Kilpilahden öljynjalostamolla on pitkä huoltoseisokki toisella neljänneksellä. Elintarviketeollisuuden tuotoksen arvioidaan supistuvan hieman kuluvana vuonna. Alan tuotos on useasti poikennut selvästi teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehityksestä.

Taulukko: Teollisuustoimialojen tuotos


Teollisuustoimialojen tuotos
Tuotos Määrän muutos, %
Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2019 2019 2019 2020E 2021E 2022E 2023E 16-20 21-25E
Metalliteollisuus 59,2 42,3 5,2 -4,1 4,4 2,7 2,9 2,1 1,7
-metallien jalostus 9,1 6,5 -5,1 -2,6 1,0 1,0 1,2 0,0 0,5
-metallituotteet 8,1 5,8 -0,4 0,0 0,0 1,6 1,8 2,0 1,0
-koneet ja laitteet 20,5 14,7 4,6 -1,9 3,9 3,5 2,6 2,7 2,2
-kulkuneuvot 4,5 3,2 6,7 -14,2 9,1 -0,3 4,6 6,9 -0,1
-elektroniikka- ja sähköteollisuus 17 12,1 15,6 -6,9 8,2 4,1 4,4 1,5 2,6
Metsäteollisuus 21,6 15,4 -0,8 -7,7 3,0 2,5 1,3 1,2 0,1
-puutavarateollisuus 6,4 4,6 -3,4 -5,3 5,0 2,0 1,7 1,6 0,9
-paperiteollisuus 15,2 10,8 0,3 -8,8 2,2 2,8 1,1 1,0 -0,2
Graafinen teollisuus 1 0,7 -4,1 -12,7 4,0 0,0 0,0 -2,6 -1,7
Kemianteollisuus 24,5 17,5 5,3 -0,8 -2,5 4,9 2,7 3,2 1,2
Elintarviketeollisuus 11,3 8,1 -2,2 2,3 -1,0 0,6 1,6 0,0 0,9
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1,0 0,7 2,4 -9,8 5,7 2,0 0,8 -0,7 -0,1
Rakennusaineteollisuus 3,3 2,3 -1,4 3,4 4,0 1,6 1,4 0,8 2,3
Muu valmistus 1,9 1,4 2,0 -5,0 3,0 1,7 2,0 2,3 0,7
Tehdasteollisuus yhteensä 123,9 88,4 3,1 -3,5 2,2 2,9 2,4 1,8 1,2
Tehdasteollisuus pl. elektroniikka- ja sähköteoll. 106,9 76,3 1,3 -2,9 1,3 2,7 2,1 1,9 1,0
Mineraalien kaivu 2,5 1,8 -5,4 -6,9 2,9 1,8 1,4 6,2 0,1
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 13,7 9,8 -1,0 -1,7 0,5 0,7 1,4 0,2 0,4
Koko teollisuus 140,1 100 2,5 -3,3 2,0 2,7 2,3 1,7 1,1
Lähde: Tilastokeskus.
S21.1/t02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Rakennustuotanto hiipui vuoden 2020 loppua kohti

Uudisrakentamisen tuotanto hidastui vuoden 2020 loppua kohden ja supistui yhteensä 4,1 prosenttia vuonna 2020. Asuinrakentamisen uudisrakentaminen supistui koko vuoden, kun taas muussa talonrakentamisessa oli vielä alkuvuonna pientä kasvua. Tilavuudella mitattuna asuinrakennuksia valmistui koko vuonna 6,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän, kun taas muu talonrakentaminen väheni 2,5 prosenttia. Yhteensä rakennuksia valmistui vuonna 2020 tilavuudella mitattuna yhtä paljon kuin vuonna 2019. Käynnissä olevan rakennustuotannon volyymi väheni 4,1 prosenttia vuonna 2020.

Maa- ja vesirakentaminen oli liikevaihdon ja myynnin määrällä mitattuna vahvassa kasvussa viime vuonna. Erityisesti julkiset infrahankkeet kiihdyttävät maa- ja vesirakentamisen hyvään kasvuun. Talonrakentamisen tilanne sen sijaan oli heikohko. Rakentamisen tuotanto jatkui rajoituksista huolimatta pääosin varsin normaalina.

Talonrakentaminen supistuu tänä vuonna maltillisesti

Talonrakentamisen kehityksen odotetaan muuttuvan kuluvana vuonna, kun asuinrakentamisen ja muun talonrakentamisen kehitys eriytyy. Muun talonrakentamisen aloitukset laskivat koko vuoden 2020, ja luvat laskivat koko vuonna 17 prosenttia. Koko vuoden kehitystä painaa kevään epävarma tilanne, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä muun talonrakentamisen aloitukset olivat uudelleen jo kovassa 20 prosentin kasvussa. Muun talonrakentamisen luvat kuitenkin laskivat melkein 14 prosenttia loppuvuonna 2020 ja vielä viimeisellä neljännekselläkin 10 prosenttia. Tämä tulee heijastumaan talonrakentamisen alkuvuoteen 2021.

Sen sijaan asuinrakentamisen aloitukset kasvoivat vielä vuonna 2020, erityisesti loppuvuonna, ja aloitustahti kiihtyi peräti 25 prosentin vuosikasvuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Myös asuinrakentamiseen myönnetyt luvat kasvoivat voimakkaasti (16,8 %) vuoden 2020 loppupuolella, ml. viimeisinä kuukausina. Tämä tulee näkymään parempana asuinrakentamisen kehityksenä vuoden 2021 alkupuolella. Kokonaisuudessaan talonrakentamisen tuotannon ennustetaan pysyvän kutakuinkin viime vuoden tasolla.

Myös infra- ja korjausrakentaminen hiipuvat

Maa- ja vesirakentaminen hidastuu vahvan viime vuoden jälkeen, kun julkinen infrarakentaminen vähenee. Vuodelle 2021 odotetaan 2 prosentin laskua, kun väyläverkon kehittämiseen ja korjausrakentamiseen varatut lisämäärärahat alenevat. Ensi vuonna rakennustuotanto on jo uudelleen hyvässä 1,8 prosentin vuosikasvussa.

Taulukko: Rakentamisen tuotos


Rakentamisen tuotos
Määrän muutos, %
2019 Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Mrd. e %-osuus 2019 2020 2021E 2022E 2023E 2016–20 2021–25E
Rakentaminen 32,3 100,0 0,6 -1,0 -0,8 1,8 1,6 3,4 1,2
- talonrakentaminen 23,9 74,0 1,0 -2,2 -0,3 2,1 1,6 3,5 1,3
- maa- ja vesirak. 8,4 26,0 0,2 3,5 -2,0 1,0 1,5 3,0 0,7
Lähde: Tilastokeskus, ETLA.
S21.1/t04tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Epävarmuus jäytää edelleen joitakin yksityisiä palvelualoja

Yksityisten palvelualojen yhteenlaskettu arvonlisäys aleni viime vuonna 3,1 prosenttia. Pudotus on ollut tätä suurempi viimeksi vuonna 2009, jolloin kaupan alan romahdus oli suuressa roolissa. Viime vuonna tilanne oli toinen ja kauppa menestyi keskimäärin suhteellisen hyvin, joskin pandemia kohteli vähittäiskaupan eri aloja hyvin eri tavoin.

Tässä tarkasteltujen yksityisten palvelualojen osuus Suomen koko työllisyydestä on noin 40 prosenttia.

Arvonlisäyksen määrä koko kaupan alalla kasvoi viime vuonna yhden prosentin. Tämä luku kuitenkin peittää alleen hyvin eritahtista kehitystä vähittäiskaupan aloilla – sekä huomattavaa kasvua että huomattavaa supistumista. Kokonaisuutena ottaen vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi kuitenkin yli neljä prosenttia. Tukkukaupan myynnin määrä oli edellisvuoden tasolla ja autoliiketoiminta oli kolmen prosentin laskussa.

Ennusteemme mukaan kaupan alan arvonlisäys kasvaa tänä vuonna vajaat kaksi prosenttia ja ensi vuonna reilut kaksi prosenttia. Covid-19-pandemian väistyessä osat vaihtuvat, ja hyvin menestyneiden liiketoiminta-alojen kehitys heikkenee, kun taas pandemiasta kärsineiden elpyy. Kuluttajakäyttäytymisessä on kuitenkin voinut tapahtua osin myös pysyviä muutoksia. Elpyminen ajoittuu vuosille 2021–2022.

Myös Kuljetus- ja varastointialalla oli kaksijakoista kehitystä viime vuonna. Matkustajailma- ja -vesiliikenne kärsivät pandemiasta huomattavasti. Toisaalta teollisuuden, rakentamisen ja tavaroiden ulkomaankaupan kehitys heikkeni vain hieman ja muun muassa kotimaisen kaupan toimitukset todennäköisesti kasvoivat vähittäiskaupan imussa. Kokonaisuutena ottaen toimialan arvonlisäys kuitenkin aleni 17 prosenttia, mikä on enemmän kuin finanssikriisissä vuonna 2009. Elpyminen ajoittuu vuosille 2021–2024, kun muun muassa kansainvälinen matkailu ajan myötä palautuu normaalille tasolle.

Kaikista toimialoista pandemia on kohdellut majoitus- ja ravitsemistoimintaa pahiten. Arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna melkein 29 prosenttia, mille ei löydy tilastoista vertailukohtaa. Vuosi 2021 käynnistyi uusilla rajoituksilla, eikä toimialan elpyminen pääse käyntiin ennen pandemian väistymistä. Arvonlisäyksen nopeampi kasvu vuositasolla ajoittuu lähinnä vuoteen 2022. Elpyminen jatkuu vielä senkin jälkeen.

Informaatio- ja viestintäala pääsi kokonaisuutena ottaen vähin vaurioin pandemiasta, ja arvonlisäys kasvoikin viime vuonna yli kahden prosentin vauhtia. Tälläkin toimialalla on kuitenkin toimintoja mm. ohjelmatuotannossa, jotka kärsivät pandemiasta keväällä 2020. Ennusteen mukaan toimialan keskimääräinen kasvu on noin kolme prosenttia vuodessa tänä ja ensi vuonna.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa viime vuosi oli arvonlisäyksen osalta hieman positiivinen, ja ennusteemme mukaan noin yhden prosentin kasvuvauhti jatkuu. Toimialan kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida, koska sen arvonlisäyksen kehitykseen vaikuttavat sen volatiilit sijoitustuotot.

Kiinteistöalan kehitys on normaalisti suhteellisen tasaista ja se pääsi myös viime vuonna vajaan prosentin kasvuun. Ennusteemme mukaan kasvu piristyy tästä hieman, noin kahden prosentin vuositasolle.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (josta 36 % on teknisiä palveluja, 21 % pääkonttorien toimintaa ja 15 % lakiasiain- ja laskentatoimen palveluja) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (josta 30 % on kiinteistön ja maisemanhoitoa, 25 % työllistämistoimintaa ja 19 % vuokraus- ja leasingtoimintaa) kehitys oli kaksijakoista viime vuonna, kun edellisestä muun muassa mainostoimistot ja jälkimmäisestä matkatoimistot kärsivät pandemiasta. Mainostoimistot ovat jo toipuneet kohtalaisesti, mutta matkatoimistojen näkymät riippuvat kansainvälisen matkailun avautumisesta. Kun näiden kahden toimialan yhteenlaskettu arvonlisäys aleni viime vuonna melkein neljä prosenttia, erityisesti hallinto- ja tukipalvelujen painamana, ennusteessamme on kuluvalle vuodelle kasvua noin kolme prosenttia, mikä edelleen kiihtyy ensi vuonna muun muassa matkailun avautuessa.

Taulukko: Palvelutoimialojen tuotos


Palvelutoimialojen tuotos
Määrän muutos, %
Mrd. euroa Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2019 2019 2019 2020E 2021E 2022E 2023E 16-20 21-25E
Kauppa 31,6 14,0 1,1 0,9 1,8 2,2 1,7 1,7 1,8
- moottoriajoneuvojen kauppa 5,6 2,5 1,3 -2,5 1,1 1,5 2,2 2,7 1,5
- tukkukauppa 13,9 6,2 -0,4 0,4 1,6 2,5 1,8 1,0 2,1
- vähittäiskauppa 12,1 5,4 2,9 3,0 2,3 2,0 1,5 2,2 1,7
Kuljetus ja varastointi 23,9 10,6 2,9 -16,9 6,3 10,4 4,2 -1,9 5,4
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,4 3,3 3,0 -28,7 5,6 22,7 9,8 -4,1 8,3
Informaatio ja viestintä 23,3 10,3 1,6 2,4 2,9 3,0 2,3 3,7 2,8
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 11,3 5,0 0,9 0,6 1,2 1,4 0,8 2,3 1,1
Kiinteistöalan toiminta 29,4 13,0 1,5 0,8 1,7 2,2 1,7 1,7 1,8
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 17,4 7,7 3,5 -1,2 2,9 4,1 2,8 2,7 2,9
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 12,2 5,4 8,0 -7,3 3,5 5,3 3,7 4,5 3,3
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 1) 10,8 4,8 1,0 -9,4 3,6 7,3 4,1 -0,7 3,4
Yksityiset palvelut 167,3 74,2 2,3 -4,3 2,9 4,7 2,8 1,4 2,9
Julkiset palvelut 2) 58,2 25,8 0,9 -3,4 3,0 -0,6 0,5 0,1 0,8
Palvelutoimialat yhteensä 225,6 100,0 1,9 -4,0 2,9 3,3 2,2 1,1 2,4
1) Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
2) Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/t03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Kasvihuonekaasupäästöjen ennustettu kehitys vuoteen 2025 asti ja Suomen hiilineutraalisuustavoite

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen CO2-ekv. määrä alenee vuosina 2020–2025 ennusteen perusuralla keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Suurin vaikutus on energiahuollon odotettujen päästöjen kehityksellä. Ennustetta ei tehdä yksittäisille vuosille.

Suomen hallituksen tavoite on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen määrän on tällöin oltava korkeintaan yhtä suuri kuin Suomen luonnollinen hiilinielu, missä tärkein on metsä.

Etla ennustaa tätä kehitystä viisi vuotta eteenpäin Suhdanteessa tehdyn toimialojen tuotannon ja kotitalouksien kulutuksen määräennusteen sekä muutaman päästöintensiteetin kehitystä kuvaavan teknologiaskenaarion avulla. Tuotantorakenteen ennustettu muutos otetaan siten huomioon.

Kehitystä verrataan hiilineutraalisuustavoitteeseen. Tarkempi kuvaus käytetystä menetelmästä on Kaitila (2020a ja 2020b), joista jälkimmäisessä on kehitetty teknologiaoletusta.

Kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät tietyille toimialoille ja yleisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Suurimmat päästölähteet on esitetty alla olevassa kuviossa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta kehitys näillä aloilla korostuu.

Teknologisesta kehityksestä on kullakin toimialalla tehty kolme taaksepäin katsovaa skenaariota. Perusurana on päästöintensiteetin viimeisten kolmen tilastoidun vuoden keskimääräinen muutos. Jos intensiteetti kuitenkin on noussut, on käytetty viimeistä havaintoa. Siten intensiteetti ei nouse millään toimialalla. Poikkeuksena on suurin päästöjen tuottaja, eli energiahuolto, jolle on tehty toteutuneen polttoainekäytön perusteella erikseen päästöarvio vuosille 2019–2020 sekä lisäksi arvio fossiilisten polttoaineiden käytön kehityksestä vuoteen 2025 julkisuudessa esitettyjen tavoitteiden pohjalta.

Huonona skenaariona oletetaan, ettei teknologista kehitystä tapahdu ennustevuosina. Tämä on hyvin epätodennäköistä, mutta kuvaa teknologisen kehityksen tärkeyttä.

Nopeutuneen teknologisen kehityksen skenaariossa päästöintensiivisyyden muutosvauhdin oletetaan kaksinkertaistuvan perusurasta muuten paitsi energiahuollossa, joka on kiinnitetty.

Perusuralla päästöjen määrä alenee keskimäärin 4,5 prosenttia vuosina 2020–2025 (ks. kuvio alla). Huonossa skenaariossa päästöt kasvaisivat, kun päästöintensiteetti ei alene mutta tuotanto kasvaa. Hyvässä skenaariossa päästöjen määrä vähenee keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa. Ero perusuraan on pieni, koska energiahuolto dominoi kehitystä.

Myös Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu sekä näiden kokonaiskehitys (eli hiilineutraalisuustavoite) on esitetty vuodesta 1990 alkaen alla olevassa kuviossa. Hiilinielu on vuoteen 2019 asti tilastoitu luku, vuosille 2020–2025 ennuste ja siitä eteenpäin kaavamainen viimeisten kolmen vuoden keskiarvo. Sinisellä katkoviivalla kuvattu kehitys lasketaan hiilinielun ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttavan päästökehityksen avulla.

Päästöjen vähennystarve on näillä oletuksilla keskimäärin 5,2 prosenttia vuodessa. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisessä Suhdanteessa arvioitiin. Koska tuotanto kasvaa, päästöintensiteetin on alennuttava tätä hieman enemmän.

Kiristyvä päästökauppa luo yrityksille aiempaa suuremman kannusteen vähentää päästöjään. Lisätoimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.

Päästöjen vähentäminen vaikeutuu ajan myötä, kun helpoimmat vähennyskohteet, mm. kivihiilen ja turpeen energiakäyttö, on toteutettu. Lisäksi päästökaupassa on poikkeuksia, eivätkä kaikki toimialat ole siinä mukana.

Kirjallisuus

KIRJALLISUUS
Kaitila, V. (2020a). Suomen CO2-päästöt 2019–2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen. Etla Muistio No 84.
Kaitila, V. (2020b). Hiilineutraali Suomi 2035 on kova tavoite. Etla Muistio No 90.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto
Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö
Päivi Puonti

Päivi Puonti

Tutkija, VTT
Alueet: investoinnit, julkinen talous, tuotanto, työllisyys