Tavaratuonnin kasvuvauhti hidastuu selvästi tänä vuonna

Tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna vain noin prosentin, kun tavaraviennin kasvuvauhti hidastuu selvästi viimevuotisesta. Ensi vuonna tavaratuonti kasvaa parin prosentin tahtia. Tavara- ja palvelutuonnin ennustetaan yhteensä lisääntyvän 1,7 prosenttia tänä vuonna ja 2 prosenttia ensi vuonna. Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan tavaratuonnin määrä lisääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 1,3 prosenttia viimevuotisesta. Palvelutuonnin määrä nousi 4,9 prosenttia. Tuonti yhteensä kasvoi siten 2,4 prosenttia, mikä oli vain hieman vähemmän kuin viennin kasvu.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti lisääntyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,1 prosenttia ja kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) nousi 9 prosenttia edellisvuodesta, kun Tullin ilmoittama tuonnin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vastaavan hyödykeryhmän tuontihinta-indeksillä. Tavaroiden tuontihinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 4,1 prosenttia edellisvuotisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi kohosi keskimäärin 5,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Ne eivät kuitenkaan aina kulje ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita tarvitaan tuotantoprosessiin, joka käynnistetään vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus 2017* 2017* 2016* 2017* 2018E 2019E 2020E 13-17 18-22E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet 22,1 37,1 0,5 19,7 4 2 2 4,1 2
Poltto- ja voiteluaineet 8,0 13,4 7,9 -0,4 -1 3 1 0,8 1
Investointitavarat & 14,1 23,7 7,0 5,8 2 2 4 1,9 3
kuljetusvälineet
Kulutustavarat 15,4 25,8 4,4 1,1 2 3 2 2,3 2
-kestokulutustavarat ml. henkilöautot 3,8 6,4 9,1 4,9 6 3 4 4,4 4
-puolikesto- ja kertakulutustavarat 11,6 19,4 2,8 -0,2 0 2 2 1,5 1
Koko tavaratuonti2) 57,9 100 6,4 4,9 0,9 2,0 2,3 2,5 2,1
Tavara- ja palvelutuonti2) 85,4 5,6 3,5 1,7 2,0 2,4 2,3 2,4
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S18.2/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonnin nousuvauhti hiljenee selvästi tänä vuonna, vajaasta 20 prosentista runsaaseen 4 prosenttiin, kun tavaraviennin kasvu hidastuu. Poltto- ja voiteluaineiden tuonti vähenee hieman vielä tänä vuonna, mutta kääntynee ensi vuonna noin 3 prosentin kasvuun, kun öljynjalostusteollisuuden viennin määrä jälleen kasvaa.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän noin 2 prosenttia vuonna 2018. Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 lentokonetta, joista kahdestoista kone tuodaan Suomeen kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin.

Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen edellyttää, että Säteilyturvakeskus ensin antaa myönteisen turvallisuusarvion. Siksi valtioneuvosto päättää luvasta aikaisintaan vuonna 2019, ja vasta tämän jälkeen rakentaminen voi alkaa. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkyy näin ollen vasta vuodesta 2020 eteenpäin. Pidentyneen suunnitteluvaiheen takia kaupallinen sähköntuotanto alkaa näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2025.

Kestokulutustavaroiden tuonti (ml. henkilöautot) kasvaa edelleen selvästi nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2018–2022 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti kasvaa keskimäärin vajaat 4 prosenttia. Puolikesto- ja kertakulutustavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa useimmiten yksityisen kulutuksen tahdissa. Tänä vuonna ryhmän tuonti kuitenkin jää edellisvuoden lukemiin. Ensi vuonna kasvua kertyy pari prosenttia.

Vaihtotase pysyy ennustevuosina ylijäämäisenä

Vaihtotase kääntyi viime vuonna kuuden alijäämäisen vuoden jälkeen noin 1,4 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Etla arvioi nyt, että vaihtotaseen ylijäämä pienenee tänä vuonna hieman, noin 1,1 miljardiin euroon. Ylijäämän odotetaan suurenevan tuntuvasti vuosina 2019 ja 2020. Kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna tuntuvasti, mutta palvelutaseen alijäämä syvenee jonkin verran. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen odotetaan tänä vuonna kääntyvän uudestaan alijäämäiseksi.

Kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä jo viiden vuoden ajan. Tavaroiden viennin arvo kohosi viime vuonna vajaat 12 prosenttia ja tavaroiden tuonnin arvo nousi vajaat 10 prosenttia, jolloin kauppataseen ylijäämä nousi 0,5 miljardista
eurosta 1,8 miljardiin euroon. Tavaraviennin arvo kasvaa tänä vuonna runsaat 8 prosenttia. Vientimäärä kasvaa vajaat 3 prosenttia ja vientihinnat nousevat vajaat 6 prosenttia. Tavaratuonnin arvo nousee vajaat 6 prosenttia viimevuotisesta, kun hinnat nousevat vajaat 5 prosenttia ja määrä kasvaa prosentin. Kauppataseen ylijäämä nousee siten tänä vuonna 3,5 miljardiin euroon. Ylijäämä kohoaa huomattavasti vuonna 2019, kun sekä tavaraviennin määrä että hinta nousevat enemmän kuin tavaratuonnin määrä ja hinta.

Palvelutaseen alijäämä kutistui viime vuonna miljardiin euroon. Tänä vuonna alijäämä suurenee hieman 1,3 miljardiin euroon. Vuosina 2019–2020 alijäämä pienenee hieman, 1,2 miljardiin euroon. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä, mutta niiden osuus palveluviennin arvosta on enää runsas neljännes. Kuljetusten osuus on noin 14 prosenttia ja matkailun 10 prosenttia. Palvelutuonnissa kuljetusten osuus on noin 19 prosenttia, matkailun 18 prosenttia ja televiestinnän 11 prosenttia.

Tavaroiden ja palvelusten taseen ylijäämä nousee tänä vuonna 2,2 miljardiin euroon. Vuonna 2019 se nousee tuntuvasti 4,6 miljardiin euroon ja vuonna 2020 ylijäämä kohoaa noin 5,2 miljardiin euroon.

Taulukko: Vaihtotase


2016* 2017E 2018E 2019E 2020E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 53,0 59,5 63,9 67,3 69,5
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 52,7 57,7 60,6 62,5 63,8
Kauppataseen ylijäämä 0,2 1,8 3,3 4,8 5,7
Palveluvienti 23,9 26,1 26,9 28,0 29,3
Palvelutuonti 26,6 26,8 27,6 28,5 29,7
Palvelutaseen ylijäämä -2,8 -0,7 -0,7 -0,6 -0,5
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -0,8 0,5 -0,6 -1,6 -2,3
Vaihtotaseen ylijäämä -3,3 1,7 2,0 2,6 3,0
Vaihtotaseen ylijäämä/BKT, % -1,5 0,8 0,9 1,1 1,2
Vaihtotaseen ylijäämä/viennin arvo, % -4,3 2,0 2,2 2,8 3,0
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S18.1/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase kääntyi 0,6 miljardia ylijäämäiseksi vuonna 2016, kun nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta nousivat 3,1 miljardin euron ylijäämään. Tase pysyi 0,6 miljardia ylijäämäisenä myös vuonna 2017.

Vuonna 2017 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 2 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja kuin mitä Suomeen on saatu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuonna osingot olivat alustavien tietojen mukaan alijäämäinen erä, kun ulkomaat saivat Suomesta enemmän osinkotuloja kuin mitä Suomeen maksettiin.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäiseksi vuonna 2015. Vuonna 2016 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen ja se pysyi 2,2 miljardia euroa ylijäämäisenä vuonna 2017. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä, koska se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase kääntyy tänä vuonna uudestaan alijäämäiseksi. Alijäämän odotetaan hieman suurenevan vuonna 2019.

Kotitalouksien velkaantuminen on suurimmillaan tänä vuonna

Valtaosa kansantalouden säästämisestä tulee yrityssektorista. Yritysten säästäminen kohosi viime vuonna 10,1 miljardista eurosta 13,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna yritysten säästäminen kohoaa 16,4 miljardiin euroon. Vuonna 2019 säästäminen nousee lisää, 19,7 miljardiin euroon. Yrityssektorin säästämisen odotetaan kasvavan 21,1 miljardiin euroon vuonna 2020.

Kotitaloussektorin säästäminen kääntyi velkaantumiseksi jo vuonna 2014. Viime vuonna velkaantuminen nousi tuntuvasti 2,5 miljardiin euroon ja tänä vuonna se nousee vielä hieman, 2,6 miljardiin euroon. Ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen laskee 2,4 miljardiin euroon ja vuonna 2020 2,2 miljardiin euroon.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase