Tavaratuonnin kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna noin 4 prosenttiin

 Arvioimme, että tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna 4,1 prosenttia. Vuosina 2018 ja 2019 tavaratuonti kasvaa noin 2 prosenttia, kun tavaraviennin kasvuvauhti hidastuu selvästi tämänvuotisesta. Tavara- ja palvelutuonti yhteensä lisääntyy 3,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,1 prosenttia ensi vuonna.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaratuonnin määrä kohosi 5,2 prosenttia vuodentakaisesta kansantalouden tilinpidon syyskuun alussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Palveluiden tuonnin määrä kasvoi 2,1 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu tuonti nousi siten 4,1 prosenttia. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti lisääntyi tammi-kesäkuussa 12,8 prosenttia, ja kestokulutustavaroiden tuonti nousi 8,4 prosenttia edellisvuodesta, kun Tullin ilmoittama tuonnin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vastaavan hyödykeryhmän tuontihintaindeksillä.

Tavaroiden tuontihinnat nousivat kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 6,3 prosenttia edellisvuotisesta. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi kohosi tammi-kesäkuussa keskimäärin peräti 11,3 prosenttia vuodentakaisesta. Toimialaluokkaan E kuuluvan tavanomaisen metallijätteen poikkeuksellisen korkeat tuontihinnat nostavat tällä hetkellä tuontihintaindeksiä tuntuvasti.

Noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina, joten tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä. Ne eivät kuitenkaan mene ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita käytetään tuotantoon, joka valmistuu vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2016* 2016* 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E 12-16 17-21E
Raaka-aineet ja tuotantohyöd. 19,0 34,8 -1,3 2,3 11 0 3 -0,3 4
Energiatuotteet 7,1 12,9 -9,0 8,3 0 2 2 -0,6 2
Investointitavarat 12,7 23,3 5,6 6,5 5 0 3 0,4 3
Kulutustavarat 15,8 29,0 3,9 3,1 3 2 2 1,2 3
- kestokulutustavarat 4,5 8,3 8,6 5,8 7 4 4 1,3 5
- muut kulutustavarat 11,3 20,7 2,1 2,0 1 2 2 1,1 2
Koko tavaratuonti2) 52,6 100 0,0 6,5 4,1 2,0 2,3 1,1 2,7
Tavara- ja palvelutuonti2) 78,6 3,2 4,4 3,7 2,1 2,5 1,7 2,8
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S17.2/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti kohoaa tänä vuonna peräti 11 prosenttia viimevuotisesta, tavaraviennin voimakkaan kasvun vauhdittamana. Energiatuotteiden tuonti pysyy edellisvuoden lukemissa, kun öljynjalostusteollisuuden viennin määrä jää viime vuoden tasolle. Vuosina 2018–2019 energiatuotteiden tuonti kasvaa noin 2 prosentin vuosivauhtia.

Investointitavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän noin 5 prosenttia tänä vuonna. Finnairin tilaamat lentokoneet nostavat kasvulukua tuntuvasti. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin. Fennovoima odottaa saavansa ydinvoimalan rakentamisluvan valtioneuvostolta vuonna 2018, minkä jälkeen rakentaminen voi alkaa. Sen vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkyy kuitenkin selvästi vasta vuodesta 2019 eteenpäin. Kaupallinen sähköntuotanto alkaa vuonna 2024.

Kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa selvästi nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2017–2021 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa keskimäärin vajaat 5 prosenttia. Muiden kulutustavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa useimmiten yksityisen kulutuksen tahdissa. Lyhytikäisten kulutustavaroiden tuonti lisääntyy runsaan prosentin tänä vuonna. Hyödykeryhmän tuonnin kasvuvauhti nousee selvästi ensi vuonna.

 

 

Vaihtotase kääntyy tänä vuonna ylijäämäiseksi

Vaihtotase on pysynyt alijäämäisenä kuutena peräkkäisenä vuotena. Alijäämään on vaikuttanut eniten palvelutaseen tuntuva alijäämä. Etla arvioi, että vaihtotase kääntyy tänä vuonna 1,2 miljardin euron ylijäämään. Kuukausittaisen maksutasetilaston mukaan vaihtotase oli kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,5 miljardia ylijäämäinen.

Ylijäämän odotetaan selvästi suurenevan vuosina 2018 ja 2019. Kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna tuntuvasti ja palvelutaseen alijäämä pienenee selvästi. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen odotetaan tänä vuonna kääntyvän voimakkaasti ylijäämäiseksi.

Kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä vuodesta 2013. Tavaroiden viennin arvo väheni viime vuonna vajaan prosentin, mutta tavaroiden tuonnin arvo nousi 2 prosenttia, jolloin kauppataseen ylijäämä kutistui ja oli vain lievästi ylijäämäinen. Tavaraviennin kasvu vauhdittuu tänä vuonna vajaaseen 7 prosenttiin, ja vientihinnat kääntyvät vajaan 4 prosentin nousuun, jolloin tavaraviennin arvo kasvaa runsaat 10 prosenttia. Tavaratuonnin arvo nousee noin 8,5 prosenttia viimevuotisesta. Tavaroiden tuontihinnat nousevat tosin vientihintoja enemmän, mutta tuontimäärä nousee vientimäärää vähemmän. Kauppataseen ylijäämä nousee runsaaseen miljardiin euroon. Ylijäämä kohoaa huomattavasti vuosina 2018–2019, kun sekä viennin määrä että hinta nousevat enemmän kuin tuonnin määrä ja hinta.

Palvelutase oli viime vuonna 2,9 miljardia alijäämäinen. Ennustejaksolla alijäämä pienenee hieman ja vuonna 2019 se on noin 2 miljardia euroa. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä, niiden osuus on noin kolmannes. Kuljetusten osuus oli viime vuonna 12 prosenttia ja matkailun 11 prosenttia. Palvelutuonnissa kuljetusten osuus oli 19 prosenttia, matkailun 18 prosenttia ja televiestinnän 11 prosenttia.

Tavaroiden ja palvelusten taseen alijäämä supistuu tänä vuonna 1,3 miljardiin euroon ja kääntyy ensi vuonna 1,3 miljardin euron ylijäämään. Vuonna 2019 tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä nousee tuntuvasti 3,5 miljardiin euroon.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2015* 2016E 2017E 2018E 2019E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 53,3 52,8 58,3 60,9 64,3
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 51,5 52,6 57,0 57,5 58,8
Kauppataseen ylijäämä 1,8 0,2 1,3 3,5 5,5
Palveluvienti 23,2 23,2 24,3 25,5 26,9
Palvelutuonti 26,0 26,0 26,8 27,7 28,9
Palvelutaseen ylijäämä -2,8 -2,9 -2,5 -2,2 -2,0
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -0,9 -0,3 2,4 0,4 0,1
Vaihtotaseen ylijäämä -2,0 -3,0 1,2 1,7 3,5
Vaihtotaseen ylijäämä/BKT, % -1,0 -1,4 0,5 0,7 1,5
Vaihtotaseen ylijäämä/viennin arvo, % -2,6 -3,9 1,4 2,0 3,9
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S17.2/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Vuonna 2016 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 1,6 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot.

Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja, kuin mitä Suomeen on saatu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuonna osingot olivat alijäämäinen erä, kun ulkomaat saivat Suomesta enemmän osinkotuloja kuin mitä Suomeen maksettiin. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäiseksi vuonna 2015. Vuonna 2016 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli jälleen ylijäämäinen. Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä.

Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä kutistui vuonna 2016 0,3 miljardiin euroon. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ulkomailta saadut omaisuustulot olivat 0,8 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Sektoritilien ensimmäisen neljänneksen tietojen mukaan Suomesta ulkomaille maksetut suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot olivat 0,5 miljardia euroa. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot tulona olivat 1,5 miljardia euroa. Nettomääräisesti erä oli siten Suomen kannalta vajaat miljardi euroa ylijäämäinen. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä, koska se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase kääntyy tänä vuonna noin 2,4 miljardin euron ylijäämään. Ylijäämän odotetaan supistuvan 0,4 miljardiin euroon vuonna 2018 ja 0,1 miljardiin euroon vuonna 2019.

Kotitaloussektorin velkaantuminen lisääntyy edelleen

Kotitalouksien säästäminen kääntyi velkaantumiseen vuonna 2014. Viime vuonna velkaantuminen nousi 2 miljardiin euroon ja tänä vuonna se nousee lisää 2,5 miljardiin euroon. Kotitaloussektorin säästämisaste, eli säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta, heikkeni kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa -2,3 prosenttiin, kun kulutusmenot nousivat enemmän kuin käytettävissä olevat tulot. Ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen pysyy samoissa lukemissa kuin tänä vuonna, mutta vuonna 2019 velkaantuminen nousee 2,9 miljardiin euroon. Kansantalouden tilinpidon säästäminen ja velkaantuminen ei kuitenkaan kuvaa kotitalouksien todellista säästämistä kovin tarkasti, koska kansantalouden tilinpidon säästämiskäsite ei ota huomioon kaikkia kotitalouksien rahoituksen lähteitä ja rahoituksen käyttökohteita.

Yrityssektorin säästäminen nousi viime vuonna 7,4 miljardista eurosta 9 miljardiin euroon. Tänä vuonna yritysten säästäminen kohoaa 12,7 miljardiin euroon. Vuonna 2018 säästäminen nousee lisää 15,8 miljardiin euroon. Yrityssektorin säästämisen odotetaan kasvavan 18,1 miljardiin euroon vuonna 2019.

 

 

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase