Tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna noin 3 prosenttia

Tavara- ja palvelutuonti yhteensä lisääntyy 2,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,5 prosenttia ensi vuonna. Tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia, kun tavaraviennin kasvuvauhti hidastuu selvästi viimevuotisesta. Ensi vuonna tavaratuonti kasvaa noin 2,5 prosenttia tämänvuotisesta. Kansantalouden tilinpidon maaliskuun puolivälissä julkaistujen korjattujen ennakkotietojen mukaan tavaratuonnin määrä lisääntyi viime vuonna 4,6 prosenttia ja palvelutuonnin määrä 1,4 prosenttia. Tuonti yhteensä kasvoi siten 3,5 prosenttia, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin viennin kasvu.

Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina, Ne eivät kuitenkaan aina mene ihan käsi kädessä. Esimerkiksi tuotantopanoksia isojen risteilijöiden rakentamiseen tuodaan useamman vuoden ajan, mutta viennissä laivatoimitus näkyy vain yhtenä kuukautena. Välillä tuodaan isoja ja kalliita investointitavaroita, joita käytetään tuotantoon, joka valmistuu vasta esimerkiksi seuraavana vuonna tai vasta parin vuoden päästä.

Tavaroiden tuontihinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 5 prosenttia edellisvuotisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi kohosi keskimäärin 9,7 prosenttia vuodentakaisesta. Toimialaluokkaan E kuuluvan tavanomaisen metallijätteen poikkeuksellisen korkeat tuontihinnat nostivat viime vuonna tuontihintaindeksiä tuntuvasti.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2017* 2017* 2016* 2017* 2018E 2019E 2020E 13-17 18-22E
Raaka-aineet ja tuotantohyöd. 23,1 37,3 2,3 13,7 3 2 2 3,3 2
Energiatuotteet 8,5 13,7 8,3 0,2 2 2 1 1 2
Investointitavarat 13,6 21,9 6,5 5,3 3 3 3 1,7 4
Kulutustavarat 16,8 27,0 3,1 5,1 2 2 2 3,1 2
- kestokulutustavarat 5,1 8,2 5,8 12,6 4 4 4 6,6 4
- muut kulutustavarat 11,7 18,8 2,0 1,7 1 2 2 1,6 1
Koko tavaratuonti2) 57,8 100 7,2 4,6 3,0 2,5 2,0 2,4 2,4
Tavara- ja palvelutuonti2) 85,2 5,7 3,5 2,7 2,5 2,2 2,1 2,5
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.
S18.1/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti lisääntyi viime vuonna 13,7 prosenttia ja kestokulutustavaroiden tuonti nousi 12,6 prosenttia edellisvuodesta, kun Tullin ilmoittama tuonnin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vastaavan hyödykeryhmän tuontihintaindeksillä. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonnin kasvuvauhti hidastuu selvästi tänä vuonna, runsaaseen 3 prosenttiin, kun tavaraviennin voimakkain kasvuvaihe tältä erää on ohi. Energiatuotteiden tuonti lisääntyy vuosina 2018–2019 noin 2 prosentin vuosivauhtia, kun öljynjalostusteollisuuden viennin määrä kasvaa vain vähän.

Investointitavaroiden tuonnin arvioidaan lisääntyvän runsaat 3 prosenttia vuonna 2018. Finnairin tilaamia lentokoneita tuodaan tänä vuonna Suomeen puolet vähemmän kuin viime vuonna. Jos ennakkosuunnitelmat pitävät paikkansa, tänä vuonna tuodaan kaksi uutta konetta. Lentokoneet, jotka Finnair on ilmoittanut tuovansa Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Omaan omistukseen hankitut koneet kirjataan kansantalouden tilinpidossa investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet kirjataan vientiin.

Valtioneuvosto päättää Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvasta aikaisintaan vuonna 2019. Vasta tämän jälkeen rakentaminen voi alkaa. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkyy siksi selvästi vasta vuodesta 2020 eteenpäin. Kaupallinen sähköntuotanto alkaa aikaisintaan vuonna 2024.

Kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa selvästi nopeammin kuin yksityinen kulutus. Viisivuotisjaksolla 2018–2022 yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa, kun taas kestokulutustavaroiden tuonti kasvaa keskimäärin vajaat 4 prosenttia. Muiden kulutustavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa useimmiten yksityisen kulutuksen tahdissa. Lyhytikäisten kulutustavaroiden tuonti lisääntyy runsaan prosentin tänä vuonna. Hyödykeryhmän tuonnin kasvuvauhti nousee jonkin verran ensi vuonna.

Vaihtotase kääntyi viime vuonna ylijäämäiseksi

Vaihtotase oli alijäämäinen vuosina 2011–2016, mutta kääntyi viime vuonna ennakkotietojen mukaan vajaan 2 miljardin euron ylijäämään. Etla arvioi, että vaihtotaseen ylijäämä pysyy tänä vuonna noin 2 miljardissa eurossa. Ylijäämän odotetaan jonkin verran suurenevan vuosina 2019 ja 2020. Palvelutaseen alijäämä pysyy tänä vuonna edellisvuoden lukemissa, mutta kauppataseen ylijäämä kasvaa tuntuvasti. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen odotetaan tänä vuonna kääntyvän uudestaan alijäämäiseksi.

Kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä vuodesta 2013. Tavaroiden viennin arvo kohosi viime vuonna runsaat 12 prosenttia ja tavaroiden tuonnin arvo nousi runsaat 9 prosenttia, jolloin kauppataseen ylijäämä nousi tuntuvasti 1,8 miljardiin euroon. Tavaraviennin kasvu hidastuu tänä vuonna vajaaseen 5 prosenttiin ja vientihinnat nousevat runsaat 2 prosenttia, jolloin tavaraviennin arvo kasvaa runsaat 7 prosenttia. Tavaratuonnin arvo nousee noin 5 prosenttia viimevuotisesta. Tavaroiden tuontihinnat nousevat 2 prosenttia ja tuontimäärä nousee 3 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä nousee siten tänä vuonna runsaaseen 3 miljardiin euroon. Ylijäämä kohoaa huomattavasti vuosina 2019–2020, kun sekä viennin määrä että hinta nousee enemmän kuin tuonnin määrä ja hinta.

Palvelutaseen alijäämä kutistui viime vuonna 0,7 miljardiin euroon. Tänä vuonna alijäämä pysyy samansuuruisena. Seuraavina vuosina alijäämä pienenee hieman ja vuonna 2020 se on noin 0,5 miljardia euroa. Palveluviennissä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat ylivoimaisesti suurin erä, niiden osuus on noin kolmannes. Kuljetusten osuus on noin 15 prosenttia ja matkailun 11 prosenttia. Palvelutuonnissa kuljetusten osuus on noin 19 prosenttia, matkailun 18 prosenttia ja televiestinnän 11 prosenttia.

Tavaroiden ja palvelusten taseen ylijäämä nousee tänä vuonna 2,6 miljardiin euroon. Vuonna 2019 se nousee tuntuvasti 4,3 miljardiin euroon ja vuonna 2020 ylijäämä kohoaa noin 5,3 miljardiin euroon.

Taulukko: Vaihtotase


2016* 2017E 2018E 2019E 2020E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 53,0 59,5 63,9 67,3 69,5
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 52,7 57,7 60,6 62,5 63,8
Kauppataseen ylijäämä 0,2 1,8 3,3 4,8 5,7
Palveluvienti 23,9 26,1 26,9 28,0 29,3
Palvelutuonti 26,6 26,8 27,6 28,5 29,7
Palvelutaseen ylijäämä -2,8 -0,7 -0,7 -0,6 -0,5
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -0,8 0,5 -0,6 -1,6 -2,3
Vaihtotaseen ylijäämä -3,3 1,7 2,0 2,6 3,0
Vaihtotaseen ylijäämä/BKT, % -1,5 0,8 0,9 1,1 1,2
Vaihtotaseen ylijäämä/viennin arvo, % -4,3 2,0 2,2 2,8 3,0
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus.
S18.1/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot sekä suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2017, kun nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta nousivat 3,3 miljardin euron ylijäämään.

Vuonna 2017 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 2,6 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja, kuin mitä Suomeen on saatu. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Viime vuonna osingot olivat alustavien tietojen mukaan alijäämäinen erä, kun ulkomaat saivat Suomesta enemmän osinkotuloja kuin mitä Suomeen maksettiin.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2007–2014, mutta kääntyivät alijäämäiseksi vuonna 2015. Vuonna 2016 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen ja se pysyi ylijäämäisenä myös vuonna 2017. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä, koska se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat kaikki ylijäämäisiä eriä. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Laskelmiemme mukaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase kääntyy ensi vuonna uudestaan alijäämäiseksi. Alijäämän odotetaan suurenevan vuosina 2018 ja 2019.

Yrityssektorin säästäminen kasvaa tuntuvasti tänä vuonna

Kotitaloussektorin säästäminen kääntyi velkaantumiseen jo vuonna 2014. Viime vuonna velkaantuminen nousi 1,8 miljardiin euroon, mutta tänä vuonna se laskee hieman 1,7 miljardiin euroon. Ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen pysyy lähes samoissa lukemissa kuin tänä vuonna, mutta vuonna 2020 velkaantuminen nousee uudestaan 1,8 miljardiin euroon. Yrityssektorin säästäminen kohosi viime vuonna 8,4 miljardista eurosta 12,6 miljardiin euroon. Tänä vuonna yritysten säästäminen kohoaa 16,1 miljardiin euroon. Vuonna 2019 säästäminen nousee lisää 18 miljardiin euroon. Yrityssektorin säästämisen odotetaan kasvavan 19,1 miljardiin euroon vuonna 2020.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuotanto, tuonti ja maksutase