Investointilama väistyy vihdoin

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan neljä vuotta kestänyt investointilama loiveni viime vuoden lopulla. Vuoden viimeinen neljännes oli käänteentekevä, sillä kausitasattuna investoinnit kasvoivat lähes kaikissa pääomatavararyhmissä vauhdikkaasti.

Lyhyen aikavälin investointi-indikaattorit osoittavat myös ylöspäin, kun vuoden vaihteessa talonrakentamisen aloitukset kääntyivät vahvaan kasvuun ja investointitavaroita tuotiin sekä valmistettiin edellisvuotta selvästi enemmän.

Myöskin investointien pidempiaikaisesta elpymisestä on saatu vahvoja viitteitä, sillä viime vuoden aikana yritykset ja yhteisöt ilmoittivat käynnistävänsä parin vuoden mittaisia yli 100 milj. euron investointihankkeita usean miljardin edestä.

Investointien elpymiselle on useita vaikuttimia. Yritysten heikko kannattavuus ja vähäinen kysyntä ovat lykänneet niille välttämättömiä investointitarpeita monen vuoden ajan. Nyt nämä pidäkkeet ovat poistumassa. Lisäksi alhaiset rahoituskustannukset sekä kaksinkertaistetut poisto-oikeudet ovat edesauttaneet uusien hankkeiden liikkeellelähtöä.

Kilpailukykyohjelma kannustaa investoimaan

Yritysten työvoimakustannusten alentaminen kohentaa yritysten kannattavuutta siinä määrin, että ne voivat menestyksekkäämmin kilpailla vientitoimituksista ja laajentaa tuotantoaan kotimaassa. Myös tuontia korvaavan kotimaisen tuotannon kilpailukyky paranee, mikä aikaa myöten antaa investointien kasvulle lisävauhtia.

Kilpailukykyohjelma vauhdittaa yritysten investointeja ensi vuodesta lukien, joten käynnistyneet suurhankkeet saavat jatkoa.

Yrityssektorin investoinnit reippaaseen kasvuun

Tänä vuonna yritysten ja yhteisöjen talonrakentamisen ennustetaan vauhdittuvan peräti 8 prosentin kasvuun, kun mm. metsä- ja energiateollisuuden viime vuonna käynnistämät suurhankkeet laajenevat. Myös palvelualan yritykset kasvattavat tuntuvasti liikerakennuskantaansa mm. perustamalla uusia kauppakeskuksia.

Tuotannollisten investointien odotetaan kohoavan tänä vuonna 5 prosenttia. Niiden laajeneminen seuraa valmistuvia teollisuusrakennuksia lyhyellä viipeellä, joten suurimmat kone- ja laiteasennukset tehdään metsä-, energia- ja teknologiateollisuuden aloilla.

Maa- ja vesirakentamisen nopein kasvuvaihe osui viime vuodelle, mutta uusia projekteja arvioidaan käynnistyvän siinä määrin, että infrainvestoinneissa päästään tänä vuonna hyvään 3 prosentin kasvuun.

Julkisyhteisöjen investoinnit ovat polkeneet paikallaan parin vuoden ajan. Tänä vuonna niiden ennustetaan lisääntyvän 4 prosenttia. Julkisia investointeja piristävät yksityisen sektorin käynnistämät rakennushankkeet, joissa julkisen maa- ja vesirakennustyön osuus on merkittävä. Sairaaloiden peruskorjaushankkeita on runsaasti suunnitteilla, mutta sote-uudistuksen takia alan hankkeiden ”kilpavarustelua” rajoitetaan tarvittaessa lainsäädäntöteitse.

Yritysten tilanteen koheneminen parantaa myös kotitalouksien luottamusta tulevaan ja matalien korkojen avittamana uusien asuntojen kysyntä kasvaa. Uudistuotannon aloitusten ja kotitalouksien nostamien uusien asuntoluottojen perusteella arvioituna uudisasuntokanta kasvaa tänä ja myös ensi vuonna päästään 2.5 prosentin kasvuun.

Teollisuusinvestoinnit laajenevat 7 prosenttia myös ensi vuonna

Kansantalouden investointien vajaan 4 prosentin kasvuvaiheen arvioidaan jatkuvan pitkälle ensi vuoteen. Vientitoimitusten lisääntymisen ja kustannuskilpailukykyä kohentavan kilpailukykypaketin rohkaisemana teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan toistamiseen 7 prosenttia.

Vientiyritysten kannattavuuden paraneminen ja viennin kasvun varmistuminen lisäävät myös yksityisrahoitteisia teollisuuden tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Näiden muihin investointeihin luokiteltavien t&k-hankkeiden arvioidaan laajenevan ensi vuonna 3 prosenttia.

Käynnistyneet suuret ja pitkäkestoiset liikerakennushankkeet sekä teollisuuden ostopalvelujen laajeneminen pitävät yksityisten palvelualojen investointiaktiviteetin korkeana myös ensi vuonna. Palveluyritysten investointien kasvun arvioidaan vauhdittuvan ensi vuonna 4 prosenttiin.

Investointiaste kohoaa

Yritystoiminnan kannattavuutta parantavat toimet ja vientikysynnän kasvun positiiviset kerrannaisvaikutukset kotimarkkina-aloille nostavat koko kansantalouden investointiastetta. Ennustejaksolla investointiasteen arvioidaan kohoavan 1.3 prosenttiyksikköä 21.6 prosenttiin. Vuosikymmenen lopulla investointiasteen nousu jatkuu, sillä vienti pysyy selvässä kasvussa ja yritysten kannattavuus säilyy vahvana. Edellytyksenä tosin on, että kilpailukykysopimus toteutuu ja palkkamaltti säilyy.

Taulukko: Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin


Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin
2015* Määrän muutos, %
Pääomatavararyhmä Mrd. e %-osuus 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011–15 2016–20E
Rakennukset 23.5 55.7 -3.3 -1.1 4.5 3.9 2.6 -1.8 3.1
Talonrakennukset 18.9 44.8 -5.0 -2.9 4.9 4.5 2.8 -2.8 3.4
- asuinrakennukset 11.3 26.8 -6.5 -2.4 2.7 2.3 2.7 -3.1 2.4
- muut talonrakennukset 7.6 18.0 -2.7 -3.7 8.1 7.6 2.9 -2.5 4.8
Maa- ja vesirakennukset 4.6 10.9 5.0 6.6 3.1 1.2 1.8 2.8 2.1
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 9.5 22.4 -0.1 2.7 5.4 4.0 1.9 1.7 3.1
Muut kiinteät investoinnit1) 9.2 22.0 -3.5 -4.7 -0.3 2.8 2.8 -3.5 2.9
Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. 42.1 100.0 -2.6 -1.1 3.7 3.7 2.5 -1.3 3.1
1) Ml. tutkimus- ja tuotekehitystoiminta
S16.1/i01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain


Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain
2015* Määrän muutos, %
Pääomatavararyhmä Mrd. e %-osuus 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E 2011–15 2016–20E
Maa- ja metsätalous 1.6 4.7 0.3 0.0 2.0 2.0 1.5 -0.9 1.1
Teollisuus 6.1 18.2 -3.0 0.5 6.4 7.0 1.5 -2.9 3.8
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2.3 6.9 3.7 -3.0 5.0 2.0 4.0 1.8 7.7
Rakentaminen 0.8 2.4 -2.0 0.0 3.0 4.0 3.0 -0.9 2.8
Asuntojen omistus 11.0 32.6 -6.3 -2.4 2.7 2.3 2.7 -3.1 2.5
Yksityiset palvelut 11.9 35.2 -1.8 -1.5 3.0 4.5 3.0 -1.8 3.2
Yksityiset Investoinnit 33.7 100.0 -3.1 -1.4 3.8 4.0 2.6 -2.2 3.4
Julkiset investoinnit 8.4 20.3 -0.6 0.2 3.7 2.6 2.1 2.3 1.9
Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. 42.1 100.0 -2.6 -1.1 3.7 3.7 2.5 -1.3 3.1
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/i02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
Hannu Kaseva

Hannu Kaseva

Tutkija, VTK
Alueet: julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys