Investoinnit

Investoinnit supistuivat viime vuonna maltillisesti. Panostukset julkisiin investointeihin paikkasivat yksityisten investointien pudotusta. Viime vuonna runsaasti vähentyneet kone- ja laiteinvestoinnit nostavat investoinnit tänä vuonna jo uudelleen kasvuun.

Investointien lasku jäi odotustemme mukaisesti maltilliseksi vuonna 2020

Kansantalouden kokonaisinvestoinnit vähenivät yhteensä 2,8 prosenttia viime vuonna. Julkiset investoinnit kasvoivat peräti 7,8 prosenttia ja paikkasivat yksityisen investointien 5,1 prosentin laskua. Eniten vähenivät kone- ja laiteinvestoinnit, 9,4 prosenttia vuodentakaisesta. Sen sijaan rakentaminen kokonaisuudessaan väheni vain prosentin. Rakennushankkeita oli aloitettu runsaasti alkuvuonna ja rakennustyömaat pysyivät hyvin auki pandemiasta huolimatta. Asuinrakentaminen väheni 2 prosenttia ja muu talonrakentaminen 1,8 prosenttia. Talonrakentamisen hidastuminen näkyi myös maa- ja vesirakentamisessa. Valtion infrahankkeista huolimatta maa- ja vesirakentaminen kasvoikin vain 3,8 prosenttia viime vuonna. Vuodelle 2020 kohdistettu työnantajien eläkevakuutusmaksujen alennus näkyi myös rakennusalan työkustannuksissa vetäen rakennuskustannuksia alaspäin. T&K-investointien taso oli yhä matala ja ne supistuivat edelleen 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Pandemian vaikutukset jäävät lyhytaikaseiseksi, kun teollisuusinvestoinnit vetävät yksityiset investoinnit kasvuun tänä vuonna

Kuluvana vuonna kansantalouden kokonaisinvestointien ennustetaan kasvavan jo 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvavat 2,2 prosenttia ja julkisetkin vielä 0,4 prosenttia. Yksityisten investointien taustalla on kuitenkin eri kehityskulkuja pääomatavararyhmittäin.

Rakentamisen ennustetaan supistuvan kuluvana vuonna vielä 0,6 prosenttia. Rakentamisen lasku ei niinkään liity koronapandemiaan, vaan jo pidempään jatkuneeseen rakennustuotannon kehitykseen. Vielä marraskuussa rakennusalan yritykset vastasivat Rakennusteollisuus RT:n koronakyselyssä, että tilaajat ovat siirtämässä hankkeitaan. Myös EK:n joulukuun 2020 luottamusindikaattorin mukaan rakennusyritysten luottamus ja tilauskannat jäivätpitkän aikavälin keskiarvoaan alhaisemmalle tasolle.

Asuinrakentaminen ja muun talonrakentamisen kehitys poikkeaa toisistaan tänä vuonna. Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot kertovat asuntotuotannon hyvästä vireestä. Vaikka myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet ovat yleisesti ottaen edelleen laskussa, asuinrakennushankkeiden aloituksissa ja luvissa oli yllättäen vielä voimakasta kasvua loppuvuonna 2020. Näin ollen asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan 1 prosentin ja muun talonrakentamisen supistuvan 2,2 prosenttia vuonna 2021.

Elvytys ylläpitää julkisten investointien korkeaa tasoa vielä tänä vuonna. Merkittäviä uusia lisäyksiä ei kuitenkaan ole tehty. Hallitus lisäsi infrainvestointeja vuodelle 2020, mutta sen jälkeiselle koko 2020-luvulle infrainvestointeja on tiedossa vain reilun miljardin euron verran. Infrainvestointien ja talonrakentamisen hiipuminen vie maa- ja vesirakentamisen 2 prosentin laskuun.

Teollisuuden pitkät tilauskannat kannattelivat kone- ja laiteinvestointeja viime vuonna pahimman laskusuhdanteen yli ja loppuvuodesta teollisuuden tilaukset jo elpyivät. Nyt teollisuuden piristyminen näyttää vetävän kone-, laiteinvestoinnit hyvään 7,5 prosentin kasvuun kuluvana vuonna. Lisäpanostuksia on odotettavissa myös teollisuuden T&Kinvestointeihin ja T&K-investointien ennustetaankin kasvavan jo 3 prosenttia tänä vuonna.

Taulukko: Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin


Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin
2020 Määrän muutos, %
Pääomatavararyhmä Mrd. e %-osuus 2020 2021E 2022E 2023E 2016–20 2021–25E
Rakennukset 27,1 58,9 -1,1 -0,8 2,1 1,9 3,7 1,3
Talonrakennukset 22,7 49,2 -1,9 -0,4 2,2 1,9 3,8 1,4
- asuinrakennukset 12,8 27,7 -2,0 1,0 2,0 1,9 2,6 1,6
- muut talonrakennukset 9,9 21,6 -1,8 -2,2 2,4 2,0 5,4 1,0
Maa- ja vesirakennukset 4,4 9,6 3,8 -2,0 1,5 1,5 1,1 0,9
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10,4 22,6 -9,4 7,5 3,5 3,3 2,0 3,9
Muut kiinteät investoinnit 8,5 18,5 -0,6 3,0 2,0 3,0 1,0 2,4
Kiinteän pääoman bruttomuodostus yht. 46,1 100,0 -2,8 1,8 2,4 2,4 2,8 2,1
S21.1/i01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taloustilanteen normalisoituminen näkyy myös investointien 2,4 prosentin kasvuna ensi vuonna

Julkiset investoinnit vähenevät 2,1 prosenttia vuonna 2022, kun kuntien infrarakentaminen vähenee. Yksityisten investointien 3,5 prosentin kasvu kuitenkin pitää kokonaisinvestoinnit kasvussa myös ensi vuonna. Asuntokauppa jatkunee talouden nousukaudella vilkkaana, tukien osaltaan rakentamisen 2,1 prosentin kasvua.

Yleinen toimintaympäristö on voimakkaasti investointeja tukeva koko ennustejakson ajan. EKP:n kevyt rahapolitiikka pyrkii tukemaan investointeja pitämällä rahoituskustannuksia alhaalla. Hallituksen päätösperäiset lisäykset mm. väyläinvestointeihin poistuvat vuonna 2023, ja siksi julkisten investointien odotetaan edelleen supistuvan. Teollisuuden isot investointihankkeet näkyvät erityisesti kone- ja laiteinvestointeina, mutta myös maa- ja vesirakentamisen hyvänä kasvuna usean vuoden ajan ennusteen loppupuolella. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen odotetaan tukevan mm. T&K-investointeja tulevina vuosina. Yhteensä kokonaisinvestointien ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2023.

Investointiaste pysyy vakaana

Investointiaste pysyy ennustejaksolla melko vakaana ja nousee hieman ennustejakson loppua kohden. Yksityisten ja julkisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista pysyy myös tasaisena. Vain vuosien 2020 ja 2021 elvytys näkyy julkisten investointien osuuden kasvuna ja vastaavasi yksityisten laskuna.

Koko kansantalouden nettopääomakanta kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2019, mutta viime vuonna vain 1,2. Nettopääomakannan kasvu pysyy kohtalaisen hitaana koko ennustejakson ajan.

Päivi Puonti

Päivi Puonti

Tutkija, VTT
Alueet: investoinnit, julkinen talous, tuotanto, työllisyys